Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Lämmitys ja ilmastointi => Aiheen aloitti: lukas_pastardo - 18.04.2014 kello on 20:10
-
Hei,
pahoittelut vähän foorumin aiheesta ohimenevästä topicista:) Mutta täällä tuntuisi olevan parhaiten tietoa noista eri lämmittimistä.
Rakenteilla on noin 10m pitkä teräsvene (runko, ikkunat ja luukut valmiit, eristykset tehty ), johon pitäisi kehitellä vesikiertoinen keskuslämmitys.
Alunperin suunnittelin siihen webasto -tyyppistä lämmitintä joka kierrättäisi lämmintä pattereissa ja lämminvesivaraajass a. Jotenkin on kuitenkin alkanut tuntua siltä että kaasukäyttöinen lämmitin olisi parempi kuitenkin. ( Eli käytännössä joku Primuksen malli? ). Etuja olisi ymmärtäkseni pienempi meteli, parempi teho, pienempi virrankulutus(?).
Alla alkuperäinen suunnitelma lämmitysjärjestelmä stä webastolla.
(http://karavaanari.org/kuvat/1397840655.jpg)
Nyt olisi ehkä kuitenkin tarkoitus korvata webasto siis kaasulämmittimellä, joka nostettaisiin rungon ulkopuolelle - käytännössä takakannelle istuinlaatikon sisään - ja vain vesiletkut vedettäisiin kannen läpi sisälle.
Itsellä ei noista matkailuvehkeiden kaasulämmitinjärjes telmistä oli mitään kokemusta, mutta miltä kuulostaa teidän korvaan tällainen järjestely?
Mitä lämmitintä suosittelisitte?
Seuraavia ominaisuuksia pitäisi löytyä:
- vähintään 7kw teho (?)
- hiljainen
- termostaattiohjaus
- pieni virrankulutus
- mahdollisuus ehkäpä etäkäynnistykseen, eli elektronisesti käynnistyvä siis
Patterit on tarkoitus ottaa jostain purkutuomion saaneesta asuntoautosta/-vaunusta.
Kuinka monta patterimetriä tarvitsen?
Veneessä on kolme hyttiä ( keula, ajohytti, ja takaosa ). Seinät on eristetty 20-30 finnfoamilla kauttaaltaan.
Kaikki kommentit ja ajatukset ovat tervetulleita :)
- toni
-
Miten aiot toteuttaa muun tarvittavan energian. Kaasu on ok vaihtoehto, mutta ei Webastokaan ole huono, Vebaston etu tietty se, että se käyttää samaa polttoainetta kun moottorikin.
Kaasu ja veneet ei ole paras yhdistelmä mutta sinun suunnitelmassa kaasu olisi eristetty asuintiloista.
Tuleeko keittiö olemaan kaasulla käytettävä?
-
Minulla olisi myynnissä kirppiksellä veneeseenkin sopiva Primus 2490 lämmitin ohj.paneleineen myös vesipumppu löytyy. Löytyy myös Elekrtolux kaasu jääkaappi n.60l toimii kaasulla, 230v ja 12v
-
Keittiö tosiaan tulisi toimimaan kaasulla myöskin, eli liesi ja jääkaappi. Se jäi mainitsematta ja tosiaan puoltaisi sitä kaasulämmitystä. Tosin vaatii kaasun vetämisen hyttiin mikä on vähän huolestuttava homma. Tosin koeponnistettu järjestelmä kaasuhälyttimellä ja asianmukaisella käytöllä pitäisi olla ok.
Toinen vaihtoehto olisi sähkökäyttöinen jääkaappi ja petroli käyttöinen liesi.
Webaston käyttö alkoi epäilyttämään metelin takia. Lämmityshän olisi tärkeä yöllä, kun moottori ei ole käynnissä.
Webasto ei myöskäänoikein tykkää lyhyistä käytöistä, jota varmaankin tuossa tulisi aika paljon.
-
tahko, kiitos tarjouksesta! Pidetään mielessä, kunhan tässä suunnitelmat tarkentuu ja varmistuu :)
Laitapa vaikka YV:llä tarkempaa tietoa kunnosta, iästä yms. ja hinnasta.
-
tahko, kiitos tarjouksesta! Pidetään mielessä, kunhan tässä suunnitelmat tarkentuu ja varmistuu :)
Laitapa vaikka YV:llä tarkempaa tietoa kunnosta, iästä yms. ja hinnasta.
Katso tuosta palstan kirppis osiota lisätietoa lämmittimestä (hyväkuntoista tavaraa kyllä kaupittelen romut saa ostaa muilta) Tarvittaessa löytyy vaikka uusia Primus lämmittimiä.
-
Onks se varmasti laillista? Kaasu veneessä ei kuulosta hyvälle idealle.
Kabolaa noissa on kai käytetty.
Jollakulla tommonen myynnissäkin.
http://www.kylahullutkulkurit.fi/forum/viewtopic.php?f=5&t=4923
Toki keittiö on vaikeampi ilman kaasua, muttei mahdoton ollenkaan.
-
Onks se varmasti laillista?
No kyllä on
-
Kaasut kajuutan ulkopuolelle, ei sisälle.
Riski on liian suuri, on minun mielipiteeni.
-
Kaasut kajuutan ulkopuolelle, ei sisälle.
Riski on liian suuri, on minun mielipiteeni.
Niin että mikä riski, onko noita kaasu onnettomuuksia tavattoman paljon veneisssä?
Ihan vaan täytyy perusasioista huolehtia kun kaasua käytössä. http://myaga.fi/nestekaasu/veneily/
-
Kaasuton, tietenkin.
Muistaakseni Marinean sivuilta löytyy tiisseli käyttöisiä venelämmittimiä ja ja helloja. Aurinkokennot ja akkukäyttöinen komressorijääkaappi . Hyvä tulee. Kaasua en veneeseen laittaisi, piilopaikoista on kapelo kun ulapalla kaasuvuodosta tulee tulipalo. Tuo on syy miksi veneet on pääsääntöisesti kaasuttomia.
Voisin linkittää mut kännyllä ei vihti.
Yksi vaihtoehto lisää ?
Tuon kokoisessa veneessä ei taitane enää pieni painon nousu haitata,? Varaaja lämmitysjärjestelmä än esim. 100 litraa jota tuo webasto lämmittäisi. Silloin weban käyntisessiot olisivat riittävän pitkät ?
Ja tuohon varaajaan voisi "tallettaa" moottorista ylijäänyttä lämpöä, vai kuhunka ?
-
Hyviä ajatuksia!
Tosiaan tuo turvallisuus täytyy pitää etusijalla, jokusen vuosikymmenen täällä kuitenkin ehkä vielä viitsisi pyöriä :)
Paino ei haittaa, mutta tilasta tietenkin on huutava pula. Lämminvesivaraajaha n tuohon on tulossa,jota lämmittäisi omalla kierukallaan moottori ja omallaan sitten tämä varsinainen lämmitysjärjestelmä . Tuohan osaltaan tietenkin toimii lämpövarastona. Kokoa tuolle on ollut suunnitteilla noin 50 l.
Minkälaista järjestelmää Jari ajattelit tuon varaajan kanssa?
Itse en pitäisi riskinä tuota kaasulämmitystä, jossa lämmitin olisi rungon ulkopuolella. Kaasun vieminen keittiöön taas on tosiaan kysymysmerkki, joskin kyllähän näitä käytössä on.
Jos pitäisi keittiön kaasuttomana, olisi toisaalta sama turvallisuuden kannalta lämmittääkö venettä kaasulla vai dieselillä (webasto).
Venettä rakennetaan tietenkin ns. pienellä budjetilla. Kyllähän rahalla saisi hienoja laitteita :)
Mitä näkisitte kaasun etuina verrattuna webastoon ja toisinpäin? Jos tosiaan ajatellaan että kaasu on turvallinen kun se on kannella.
-
Mulla on eberi matkailuautossa. Etuina on se ettei tarvi vaihella kaasupulloja ja dieselin kulutus on sitä tasoa ettei sitä reissussa huomaa. Haittoina suurempi virrankulutus sekä allakuvatulla tavalla asennettuna aavistuksen kovempi ääni. Kiertovesipumppu on bosh, eberin ääni on jonkin verran kovempi kuin pumpun.
Eberi on kiinnitetty roikkumaan, samoin kiertovesipumppu roikkuu, eli eivät ole suoraan kiinni rungossa. Lisäksi mulla on 2 äänenvaimenninta pakopuolella ja imuilmansuodatin/äänenvaimennin, joka on tehty ruiskutusmoottoribe nsansuodattimesta.
Pitää koputtaa puuta mutta toistaiseksi ainoa vika on ollut kiertovesipumpun hajoaminen. Silloin kun se saa ilmaa niin ilmaaminen kestää pienen ikuisuuden. Mulla on noin kahden asteen hystereesillä varustettu sisätermari, joten käyntijaksot on riittävän pitkiä mutta toisaalta asumismukavuus kärsii siinä sivussa. Kaasulämppärit kestää ymmärtääkseni paremmin lyhyempääkin käyttöä.
Lähtökohtaisesti pitäisin ainakin 2450 primusta varmempitoimisena. Jos pannussa on elektroniikkaa lienee sama polttaako se kaasua vai dieseliä, noin toimintavarmuuden kannalta.
-
Mikä ihmeen kaasukammo on menossa? Veneet on pullollaan kaasulämmittimiä ja minäkin olen sellaisia korjannut. Ovat oikeasti varmatoimisia ja turvallisia.
-
RR, kuinka tehokas eberi sinulla on käytössä ja minkä kokoinen auto?
Miten usein/kuinka pitkään eberi pyörii Suomen syksyssä?
MJO, varmasti totta, ja itsekin kyllä luulen että turvallisen järjestelmän rakentaminen on täysin mahdollista. Joskin kaasun pitäminen pois hytistä pudottaa riskin nollaan :)
Ajatuksia pattereidenmäärästä, sijoittamisesta ja termostaateista? Hytit on väliseinillä eristetty, tosin useimmitenovet auki, mutta lämpöä pitäisi kuitenkin pystyä säätämään joka hytistä erikseen. Noihin löytynee termostaatteja patterin päihin?
-
Eberin/Webaston meteliongelma olisi varmaan aika pitkälti ratkaistavissa sijoittamalla sekin rungon ulkopuolelle. Tällöin kärsijänä olisi vain naapurit laiturissa..
-
Eberin/Webaston meteliongelma olisi varmaan aika pitkälti ratkaistavissa sijoittamalla sekin rungon ulkopuolelle. Tällöin kärsijänä olisi vain naapurit laiturissa..
Teho on muistaakseni 5,5 kW. Nukuttiin viime viikonloppuna autossa, keli taisi olla siinä nollan molemmin puolin. Kävisiköhän se noin 20-40 minuuttia kerrallaan.
Auto on 2,45 leveä ja 7 metriä pitkä. Muuten melko hyvin eristetty mutta keulassa on tietysti ohjaamo jonka eristys on vähintäänkin puutteellinen. Tämähän on siis omavalmiste ja peltikuorinen.
-
Nii joo tälläinen JK se joka minulta löytyy
https://www.dometic.com/enie/International/Site/Caravan/Refrigerators/products/?productdataid=67859
Sitten vielä Liesitaso (2 liekkinen terästaso) pesualtaalla (uusi)
-
Olenkohan rankka jos sanon, että unohda kaasu!
Turvalisuus on tietty tärkein, jos kaasu vuotaa se on veneen pohjalla ja sieltä räjähtää kipinästä!
Diesel on huonosti syttyvää, mutta lämmityksessä toimii!
m
-
Olenkohan rankka jos sanon, että unohda kaasu!
Turvalisuus on tietty tärkein, jos kaasu vuotaa se on veneen pohjalla ja sieltä räjähtää kipinästä!
Diesel on huonosti syttyvää, mutta lämmityksessä toimii!
m
Esim. Primus lämmitin tulee veneen ulkopuolelle.
-
Kabbolan kannalla eikä tarvii virtaa jos saa vapaa kiertoiseksi! Lämpimän veden saa myös samalla. Eikä tarvii pulloja kannella.Keittiön saa myös samalla polttoaineella toimimaan. No jääkaappi tietty ei? Veneeseen en laittais kaasua. Tämä vaan omasta kokomuksesta.
-
Esim. Primus lämmitin tulee veneen ulkopuolelle.
Kiitos Mjo
Mietiskelin noita.
Mites se on veneissä se kaasupullon säilytys?
Kaasu valuu alaspäin niin veneessä on hankalaa?
m
-
Kiitos Mjo
Mietiskelin noita.
Mites se on veneissä se kaasupullon säilytys?
Kaasu valuu alaspäin niin veneessä on hankalaa?
m
Kaasupullon pitää olla veneen sisätilojen ulkopuolella.
-
Jep eli jos tuo kaasulämmitin tulee, se olisi takakannella erillisen istuinlaatikon sisällä, kuten myös kaasupullo. Takakannesta, eli takahytin katosta menisi vain vesiletkut hyttiin.
(http://karavaanari.org/kuvat/1397857468.jpg)
Jos joku paikka vuotaisi, kaasu "valuisi" järveen.
-
http://www.marinea.fi/laivakaminat
Varaajasta:
Varaajaa lämmitetään joko laivakamiinalla tai Weballa ja veneenmoottorin ylijäävällä lämmöllä.
Tosin tuo varaaja täytyy olla täynä glykolia, tuossa varaajassa yläosassa on vaihdin jossa lämmitetään käyttövesi.
Käyttövesivaihdin on oltava helposti tyhjennettävissä, Suomessa kun tahtoo olla joskus pakkastakin ja pakkasella on taipumus saada ikävyyksiä aikaan veden kanssa putkistoissa/vaihtimissa.
Varaajasta suntataan lämmitysjärejestelm ään sopivan lämmin liuos jolla lämmitetään "huone"tiloja.
Varaajan koko täytyy mitoittaa kohtuullisen sopevaksi tarvetta ajatellen. Liian isostakaan ei ole iloa ja pienen kanssa Weba joutuu käymään "pätkäkäyntiä" turhaan ( jos päädytään Webaan ), sopivankokoisen varaajan kanssa käyntijaksot on tarpeeksi pitkiä jotta Weba saa toiminnalleen järkevät käyntijaksot. Tuon "laivakamiinan" kanssa et välttämättä tarvi kummoista varaajaa, sen verran vain että saat lämpimän käyttöveden "tehtyä".
Isossa varaajassa on se etu että moottorin lämpöä saadaan talteen paljon, mikä on sopiva koko sen määrää tila ja tarve.
Hintapolitiikka "tekee" sinusta kaasunkäyttäjän, muut järjestelmät on kalliimpia jollet ole "Hannu Hanhi" ja satu jostain saamaan tuurilla halpaa käytettyä pannua . . .
Nestekaasun jättäisin sinuna rantaan, ja jos olisi oma projektini, nestekaasupullot jäisi rantaan ja piste. Turvallisuus ennenkaikkea.
-
Lämpimän käyttöveden voi tehdä myös ilman varaajaa. Mulla on lämmönvaihdin patterilinjassa, josta saa suihkuakin varten lämmintä vettä niin paljon kuin jaksaa suihkutella. Huonoja puolia on tietysti se että lämmitys on päällä sillon kun suihkua käytetään. Ja se että sen lämpimän veden lämpötila vaihtelee aluksi jonkin verran. Niin ja patterilinja pitää ensin käyttää lämpimäksi asti ja vasta sitten suihkuun.
Tommonen:
http://www.nn-energy.fi/catalog/product_info.php/products_id/95
-
Hei,
Kiitos taas asiallisista vastauksista. Täytyy miettiä tuota varaaja+webasto yhdistelmää. Se voisi olla toimiva vaikkakin ottaa eristeineen tilaa jonkin verran.
Tuo pattereista lämmön ottaminen ei ehkä toimi meillä, kun lämmitys ei välttämättä ole aina päällä mutta lämmintä vettä olisi hyvä saada, eli ehkä kuitenkin ihan lämminvesivaraaja jota myös moottori lämmittää.
Löytyiskö joltakulta keskisuomesta tarvikkeita? Esimerkiksi noita vesipattereita?
Tarjouksia eri lämmittimistä otetaan vastaan myös :) niin diesel- kuin kaasukäyttöisistä.
-
Pattereille voi parilla hanalla ja putkenpätkällä tehdä lyhyen ja pitkän kierron. Niin se on toteutettu vaunuissakin ja kesäaikaan kierto ainoastaan varaajalle.
-
Kuinka olisi "lattialämmitys" ?
Voidaan asentaa myös seiniin/kattoon, riippuen tiloista/"mahdollisuuksista".
Virsbolla ja tällainen elementti johon putket asennetaan lattiapinnoitteen alle:
http://www.taloon.com/lattialammityskasetti-20-uponor-lattialammitys/LVI-2023030/dp?openGroup=4570
Montako eri huonetilaa tuohon veneeseen tulee ?
---->
Monellako eri termostaatilla noita eri tiloja olisi tarvetta ohjailla ?
Lattialämpö on siitä mieluisa kun kiertävän liuoksen lämpötila ei tarvi olla korkea, jo 30 asteinen riittää, riippuen kuitenkin noista eristyksistä ja halutusta lämpötilasta.
Lattialämpö ei vie tilaa sisältä ja ei ole patterit edessä kun kalusteita suunnitellaan/asennellaan.
-
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?t=774
http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=840
Kookleta, löytyy vaik' millä mitalla ammattilaisten kertomuksia noista vene hommeleista, tällä saitilla pakkaa kaikki oleen enemmässämäärin karavaanareita.
-
Lattialämmitystäkin on mietitty. Lattiaan tulee jonkin verran luukkuja, jotka vähän haittaa asennusta. Varmaan kuitenkin olisi mahdollista saada tarpeeksi sitä letkua kulkemaan siellä. Luukkujen kohdalle jäisi vain kylmät alueet.
Lattia tehdään vajaa 30mm filmivanerista. Sen päälle ehkäpä jopa kokolattiamatto. Tuohon väliinhän voisi sen lämmitysputken asentaa.
Tuo kasetti ei tuommoisenaan sovi, kun "koolaukset" ovat monenlaiset.
Hyviä puoliahan siinä kyllä olisi tosiaan mukavuus ja pattereiden pois jääminen. Varmaan aika hitaasti lämpenee vene tuolla, mutta tarkoitus onkinlaittaa joka tapauksessa tuo ilmawebasto, jolla pystyy nopeasti kuivattamaan/tuulettamaan/lämmittämään veneen.
"Huoneita" on kolme. Takahytti, johon tulee pari petipaikkaa, ajohytti jossa keittiö ja vessa, sekä keulahytti, johon tullee myös pari petipaikkaa. Hytit on kaikki suunnilleen samankokoisia. Ainakin noista nukkumapaikoista olisi tietysti mukava säädellä lämpötila erikseen.
-
Luukkujen kohdalle jäisi vain kylmät alueet.
Muutoinhan koko lattia on kylmä ? Eiks jeh ?
Kasetteja voi muotoilla tarpeen mukaan, tuo kasetin käyttö on miltei pakollinen että saa lämmön siirtymään koko lattian alueelle.
Juu, tuo eri tilojen lämmittämisen ohjaus ei ole ongelma, noihin löytyy mitä moninaisimpia ratkaisuja, lompakon/tarpeen mukaan.
-
Oikeassa olet että kaasulämmittimistä on parhaat tiedot karavaanareilla, koska veneilijät ei juurikaan kaasulämmittimiä käytä. Kyllä ne kaasulämmittimet veneessäkin toimii, mutta vesillä ollessa hädän tullen pulloja on vaikea lähteä kipasemaan kaupasta lisää. Eikä ne kaasupullot ole mitään mukavia veneeseen raahatessa. >:(
Mielestäni ainut oikea lämmitin veneeseen on diesellämmitin. Silloin ei tarvitse tussata erikseen lämmityksen polttoaineiden kanssa. Riittää kun ottaa menovettä tankkiin niin paljon että riittää. Niissä takakannen istumalaatikoissa voi sitten säilyttää vaikka köysiä ynnä muutta veneilyssä tarvittavaa. Thumb
Omassa veneessäni on diesel toiminen 4 kW ilma Eberi. Hinta on ehkä noin 1½ tonnin luokkaa. Eberi itsessään on konehuoneen puolella ja hytteihin jaetaan lämpö ilmaletkujen kanssa. Hytteihin ei kuulu lämmittimestä mitään ääntä. Eberin pakoputkesta ei kuulu kuin pieni ääni. Sen sijaan Eberin imupuolen ääni on sellainen ettei se häiritse ketään, mutta laiturilla olijat kuulee milloin meidän venettä lämmitetään. Veneessäni on kutakuinkin yhtä suuri ilmatilavuus kuin sinun veneessäsi. Kokemusten mukaan veneessä on ollut tasaista lämmintä vielä lokakuun -8 asteen pakkasissa ja räntämyrskyissäkin.
Venettä ei käytetä 30 asteen pakkasella. Yleensä veneilykauden aikana ulkolämpötila on -5 C - +35 C. Mikäli sinulla on ympäriinsä finnfoamilla eristetty vene, varmasti riittää puolet pienempikin lämmitysteho kuin suunnittelemasi 7 kW. Diesel lämmitin kuluttaa virtaa käynnistysvaiheen hehkutukseen. Nykyaikaiset Eberit pyrkii käymään jatkuvasti pienentäen tehoja minimiin termostaatin ohjaamana. Virtaa kuluu todella vähän kun sitä ei käynnistellä jatkuvasti, vaan lämmitin käy säästöliekillä. Jos laitat veneeseesi 7 kW lämmittimen, vastaa se keskikokoista saunan kiuasta. Älä laita liian isoa lämmitintä turhaan noin pieneen veneeseen. Sitten jos venettäsi ei olisi lainkaan eristetty, olisi ehkä tuo 7 kW sopiva lämmittämään kylmää peltikuorta. ???
Itselläni on veneessä 30 litran varaaja, joka ottaa lämmön ajon aikana moottorista. Siitä riittää lämmintä vettä kahdeksi vuorokaudeksi käsien pesuun ja tiskaamiseen. Olen kyllä haaveillut kaasukäyttöisestä käyttöveden lämmittimestä, koska vaunussanikin on sellainen. Käyttövettä ei sentään tarvitse kuumentaa jatkuvasti. :)
PS. Se Webasto ei ole ainut merkki joka valmistaa dieselkäyttöisiä lämmittimiä. Kannattaa tutustua myös Eberspächer, Ardic, Wallas ja Safire merkkeihin.
-
Hyvä puheenvuoro ja käytännönkokemus on aina parasta tietoa :)
Mielestäni ainut oikea lämmitin veneeseen on diesellämmitin. Silloin ei tarvitse tussata erikseen lämmityksen polttoaineiden kanssa. Riittää kun ottaa menovettä tankkiin niin paljon että riittää. Niissä takakannen istumalaatikoissa voi sitten säilyttää vaikka köysiä ynnä muutta veneilyssä tarvittavaa. Thumb
Kyllä tässä pikkuhiljaa ehkä kallistutaan siihen suuntaan että kaasupullo jää korkeintaan kannelle grillin viereen, jos sellainen tulee siihen hommattua :)
Omassa veneessäni on diesel toiminen 4 kW ilma Eberi. Hinta on ehkä noin 1½ tonnin luokkaa. Eberi itsessään on konehuoneen puolella ja hytteihin jaetaan lämpö ilmaletkujen kanssa. Hytteihin ei kuulu lämmittimestä mitään ääntä. Eberin pakoputkesta ei kuulu kuin pieni ääni. Sen sijaan Eberin imupuolen ääni on sellainen ettei se häiritse ketään, mutta laiturilla olijat kuulee milloin meidän venettä lämmitetään. Veneessäni on kutakuinkin yhtä suuri ilmatilavuus kuin sinun veneessäsi. Kokemusten mukaan veneessä on ollut tasaista lämmintä vielä lokakuun -8 asteen pakkasissa ja räntämyrskyissäkin.
Meillä on tuolla nurkissa ilmawebasto ( käytän tässä "webastoa" ihan yleisnimenä kaikille vastaaville diesel-lisälämmittimille ) joka muistaakseni on 2kW tehoinen. Se yksinään ei varmaankaan riitä.. Laitetaan harkintaan tuo isompi ilmawebasto. Minkälaisia/kokoisia letkuja pitkin sinulla ilma kulkee? Säätelet sitten suuttimilla lämpöä eri hyteissä?
Onko tullut vastaan mitään huonoja puolia/asioita mitkä puoltaisi nestekiertoista lämmitystä?
Venettä ei käytetä 30 asteen pakkasella. Yleensä veneilykauden aikana ulkolämpötila on -5 C - +35 C. Mikäli sinulla on ympäriinsä finnfoamilla eristetty vene, varmasti riittää puolet pienempikin lämmitysteho kuin suunnittelemasi 7 kW. Diesel lämmitin kuluttaa virtaa käynnistysvaiheen hehkutukseen. Nykyaikaiset Eberit pyrkii käymään jatkuvasti pienentäen tehoja minimiin termostaatin ohjaamana. Virtaa kuluu todella vähän kun sitä ei käynnistellä jatkuvasti, vaan lämmitin käy säästöliekillä. Jos laitat veneeseesi 7 kW lämmittimen, vastaa se keskikokoista saunan kiuasta. Älä laita liian isoa lämmitintä turhaan noin pieneen veneeseen. Sitten jos venettäsi ei olisi lainkaan eristetty, olisi ehkä tuo 7 kW sopiva lämmittämään kylmää peltikuorta. ???
Muistelen lukeneeni eberin esitteestä että tämänkokoiselle veneelle suosittelivat jotain 7 kW, mutta saatan muistaa väärinkin :)
Tuon 30mm finnfoamin pitäisi kyllä aika hyvin eristää.
Voipa olla että palataan pikkuhiljaa siihen alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa on siis sekä ilmawebasto, että vesiwebasto (tai eber yms.. ). Ilmawebasto lämmittämään niinkuin sinullakin, ja vesiwebasto lämmittämään ainakin lämminvesivaraajaa ja mahdollisesti sitten vesipattereita.
-
Muutoinhan koko lattia on kylmä ? Eiks jeh ?
Totta, ajohytissä vaan saattaa olla lattiapinta-alasta suurin osa luukkuja. Mutta tosiaan voisi sinne saada tarpeeksi sitä letkua kulkemaan, kun suunnittelisi luukut sen mukaan. :) Etu ja takahytissä lattiaan ei luukkuja tule. Lattiapinta-ala tosin muuten on aika pieni, kun molemmille puolille tulee istuinlaatikot/laverit.
-
Tuosta minun 4 kW Eberistä lähtee muistaakseni 90 mm putkiliitos. Sen olen sitten haarottanut 70 millisiksi putkiksi jotka menee eri puolille venettä. Suuttimilla saa ohjattua puhalluksen suuntaa ja ilman määrää eri kohteisiin.
Ilmalämmityksen ominaisuus on se että letkustot (haitariputki) hukkaa hirveästi lämpöä matkalle. Eli kauimmaiseen hyttiin tulee haaleaa puhallusta kun taas sinne missä on lyhyin putki, tulee polttavan kuumaa. Mutta niillä suuttimilla lämpötilat saa säädettyä tasaisiksi. Haitariputken hukkaama lämpö ei tietenkään mene veneessä täysin harakoille. Jäähän se lämpö siinäkin tapauksessa veneeseen (veneen kaappiin tai koteloihin). Omassa veneessäni haitariputket kulkee osittain lattian alla, joten ne luovuttavat osan lämmöstä lattiavanerin alle toimien tasalämpöisenä lattialämmityksenä.
Vesikiertoisen lämmittimen etuna on että patterit voidaan sijoittaa hyvinkin kauas lämmittimestä. Laivoissa kajuutat voivat olla toisessa päässä laivaa, kun muut lämmitettävät tilat ovat toisessa päässä.
-
Jep. Noita putkiahan voisi tietysti yrittää eristää. Meillä ne kulkee osittain lattian alla myös, mutta vuotava lämpö kyllä hukkuu varmasti sinne. Lattiakin on kuitenkin tarkoitus eristää.
Nyt on lämmitystä varten hankittu 5kW vesiwebasto, ja lisäksi tulee siis se ilmawebasto n. 2kw. Pitää vielä miettiä pidetäänkö moottorin nestekierto erillään lämmityksen kanssa. Se yksinkertaistaisi järjestelmää.
Otetaan vastaan/ostetaan vaunumallin vesipattereita!
Onkos näissä matkailuvehkeissä olevat sähköpatruunat(?) sellaisia, jonka voisi helposti lisätä tuohon järjestelmäämme? Saisi laiturissa lämmitettyä varaajan/veneen sähköllä..
-
Onkos näissä matkailuvehkeissä olevat sähköpatruunat(?) sellaisia, jonka voisi helposti lisätä tuohon järjestelmäämme? Saisi laiturissa lämmitettyä varaajan/veneen sähköllä..
On.
-
Onkos tässä mitään järkeä :)
(http://karavaanari.org/kuvat/1399382874.jpg)
Tuossa siis kaksi nestekiertoa.
1. Webaston kierto:
Webasto kierrättää vettä lämminvesivaraajan ja glykolivaraajan kautta, sekä huonetermostaatin ohjaamana tarvittaessa pattereissa.
Webaston ohjaus glykolivaraajan lämpötilan mukaan. Kun Webasto ei pyöri, nestettä kierrätetään pattereissa/lämminvesivaraajassa erillisellä kiertovesipumpulla, kunnes glykolivaraajan lämpötila laskee tarpeeksi ja Webasto lähtee taas päälle.
2. Moottorin kierto
Moottorin lämmityslaitteen lähdöstä tuleva neste kiertää kennon ja lämminvesivaraajass a olevan kierukan kautta. Lisäksi glykolivaraaja on samaa nestettä moottorin kierron kanssa, eli hanan ollessa auki, moottori lämmittää myös glykolivaraajaa.
Myös lämminvesivaraajaa ennen on hana, eli se voidaan eristää pois moottorin kierrosta. Tämä siksi ettei lämpö karkaa moottorin ollessa kylmä.
Mahdolliset edut:
- webasto lämmittää patterit nopeasti tarvittaessa.
- glykolivaraaja varaa lämpöä ja tasoittaa webaston käyttöä.
- molempia varaajia voidaan lämmittää joko sekä webastolla että moottorilla, tai jommalla kummalla erikseen.
- jos varaajia lämmitetään webastolla, voidaan silti pitää patterit pois kierrosta
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1399396778.jpg)
Pieni yksinkertaistus vielä, eli jos lämmittäisikin tuon käyttöveden tuolla glykolivaraajassa, ja jättäisi varsinaisen lämminvesivaraajan pois kokonaan.
-
Laiska kun oon, en jaksa ruveta lukeen vanhoi viestei, Eikös sulle pitänyt tulla 230V jännitteellä oleva lämpövastus tuohon järjestelmään kun maasähköä kun on saatavissa lämmität sillä ?
Tuleeko vastus tuohon käyttövesisäiliöön vai varaajaan vai kumpaankin ?
MUTTA ........
Jos Weba lämmittäisi yksistään varaajaa ? ( Eikä patterikiertoa ja sen perästä vasta varaajaa ) Kuten mahdollinen 230V vastuskin. Varaajan yläosassa olisi lämminvesikierukka käyttövedelle kuten tuossa jälkimmäisessä vaihtoehdossa olet piirtänytkin ja suntilla ( kolmitieventtiilill ä ) ajetaan patterikiertoon sopivan lämpöistä liuosta, suntti toimisi samalla termostaattina ?
Jos Weba lämmittää yksinomaa varaajaa, käy Weba harvemmin ja pidempiä käyntijaksoja. Ottais liuoksen varaajan alalaidasta ja palauttaisi liuoksen varaajan ylälaitaan. Weban säätö isolla lämpötilaerolla, esim. käyntiin 40 astetta ja sammuu 85 astetta SIIS esim.
Yksinkertaistas järjestelmää . . .
Kymysyksiä/mietintämyssyyn taravaa, harkiheha ennenkuin totteutat . . .
-
Itse en jaksaisi tehdä noin vaikeasti.
Toki vene ja auto on kaksi aivan eri asiaa ja omaansa kun tekee niin sen voi tehdä ihan just niinku haluaa.
Omassa käytössä olen ollut tyytyväinen omaan järjestelyyn; eberi lämmittää suoraan pattereita. Patterilinjassa on ensimmäisenä lämmönvaihdin jolla tehdään lämmin käyttövesi.
Käytännössä sitä patterien lämpenemistä ei huomaa ainakaan autossa suihkussa käymisen aikana, toi lämmönvaihdin kun imee hyvin lämmön patterien vedestä.
On mulla ilmawebakin, lähinnä hätävarana. Lämmittäähän se nopeasti verrattuna vesikiertoiseen mutta en pidä yhtään siitä vedontunteesta joka sen kaverina tulee.
Toki lämmintä vettä ei ole automaattisesti käytettävissä, mutta aika harvoin sitä päivän aikana oikeasti tarvitsee. Tiskaus ja suihkussa käynti.
-
meillä kaasu lämmittää vesipatterit, moottori lämpivänveden ajossa ,maissa maasähkö tai agrikaatti hyvin toimii suomen suvessa ,vene 11m teräsvene.
-
Kiitos vastauksista, kaikki ajatukset ovat tervetulleita! :)
Laiska kun oon, en jaksa ruveta lukeen vanhoi viestei, Eikös sulle pitänyt tulla 230V jännitteellä oleva lämpövastus tuohon järjestelmään kun maasähköä kun on saatavissa lämmität sillä ?
Tuleeko vastus tuohon käyttövesisäiliöön vai varaajaan vai kumpaankin ?
Vastus tullee tuohon varaajaan. Eli sillä pystyy sitten maasähköllä "lataamaan" lämpöä järjestelmään.
Jos Weba lämmittäisi yksistään varaajaa ? ( Eikä patterikiertoa ja sen perästä vasta varaajaa ) Kuten mahdollinen 230V vastuskin. Varaajan yläosassa olisi lämminvesikierukka käyttövedelle kuten tuossa jälkimmäisessä vaihtoehdossa olet piirtänytkin ja suntilla ( kolmitieventtiilill ä ) ajetaan patterikiertoon sopivan lämpöistä liuosta, suntti toimisi samalla termostaattina ?
Tuota pyörittelinkin mielessäni, eli jos kääntäisi tuon varaajan niinpäin, että sen sisältö olisi Webaston nestekierrossa, ja varaajassa olisi kierukka sekä lämpimälle vedelle, että moottorin nestekierrolle.
Eli sama järjestelmä, mutta vaihdettaisiin varaaja moottorin kierrosta webaston kierron puolelle. Ajoitko tätä takaa? Silloinhan tosiaan webasto lämmittää vain varaajaa jos tuo termostaatti on kiinni ( eli ohjaa kierron ohi pattereiden ).
Jos Weba lämmittää yksinomaa varaajaa, käy Weba harvemmin ja pidempiä käyntijaksoja. Ottais liuoksen varaajan alalaidasta ja palauttaisi liuoksen varaajan ylälaitaan. Weban säätö isolla lämpötilaerolla, esim. käyntiin 40 astetta ja sammuu 85 astetta SIIS esim.
Juurikin tämä on tavoitteena :)
Itse en jaksaisi tehdä noin vaikeasti.
Yksinkertaisin järjestelmähän onkin yleensä se paras :) Koitetaan kuitenkin, jos saisi systeemin toimimaan niin, että lämpöä saisi talteen webastosta, moottorista ja maasähköstä, sekä niin, että lämmin vesi on aina käytössä, mutta pattereita ei tarvitse pitää päällä kuin tarvittaessa.
Tosiaan, kaikki ajatukset ovat tervetulleita :) Tuon voi toteuttaa tuhannella eri tavalla, niin täytyy yrittää metsästää sitä "parasta" ajatusta!
-
meillä kaasu lämmittää vesipatterit, moottori lämpivänveden ajossa ,maissa maasähkö tai agrikaatti hyvin toimii suomen suvessa ,vene 11m teräsvene.
Hei,
minkälaiset/pituiset patterit sinulla veneessäsi on? Onko patterit "sarjassa" eli peräkkäin, vai omina lenkkeinä runkolinjasta?
Jos ovat peräkkäin, lämpeneekö ensimmäinen patteri huomattavasti enemmän kuin viimeinen? Kuinka monta eri tilaa/hyttiä veneessäsi on?
-
Hei patterit peräkkäin ensimmäinen lämpiää aluksi enemmän mutta tasaantuu melko pian ,veneessä on kolme hyttiä
-
Jep :) Täytynee aloittaa tuo patterikierto keskihytistä, joka on isoin ja kylmin (paljon ikkunoita), niin on vaan hyvä että lämpöä pukkaa eniten sinne.
-
Jep :) Täytynee aloittaa tuo patterikierto keskihytistä, joka on isoin ja kylmin (paljon ikkunoita), niin on vaan hyvä että lämpöä pukkaa eniten sinne.
Laita vaan normaalisti sarjaan, ei ole ongelmia ja kaikki paikat on lämpimiä. Kiinnostaa, että miten toteutat lämpötilahaistajan sijoituksen eli mitä huonetta tarkkailet eniten?
-
Eli sama järjestelmä, mutta vaihdettaisiin varaaja moottorin kierrosta webaston kierron puolelle. Ajoitko tätä takaa? Silloinhan tosiaan webasto lämmittää vain varaajaa jos tuo termostaatti on kiinni ( eli ohjaa kierron ohi pattereiden ).
Juurikin tämä on tavoitteena :)
Weba lämmittää varaajaa omalla kierrolla, siis ottaa liuoksen varaajan alalaidasta ja palauttaa lämmitetyn liuoksen varaaja ylälaitaan.
Moottorin lämmön voit siirtää joko vaihtimella tai suoraan varaajaan. Mieluummin suoraan ( siis ilman vaihdinta, vaihdin maksaa ja painaa ) moottorilta varaajan ylälaitaan putki josta lämmin liuos varaajaan ja moottorille paluu varaajan alalaidasta, putkeen voi laittaa magneettiventtiilin jotta kierto voidaan sulkea, miksi näin ? Tuolle en ehtinyt "keksiä" perusteita, ollut kiirus tänä iltana . . . Tuon mag.venttiiliin voit laittaa ohjauksen moottorilta, vaikka niin että kun moottorin liuos on kuumempaa kuin varaajan liuos avautuu mag.venttiili ja kun moottorin liuos on kylmempää kuin varaajan liuos on mag.venttiili kiinni. No tuossa kuiteski yksi peruste. Tuollainen lämpötilaeron "seuraaja" ei välttämättä ole kallis, esim. Mjo varmaan osaa sellaisen tehdä ;-)))
Hyymörii: Tuleeko tuohon veneeseen 12 hevosvoiman ilmajäädytetty moottori ? ;-))) Minkä tehoinen kone veneeseen tulee/on ? Tuleeko sieltä kuisen "löylyä" ?
Ja lopuksi illan kevennys:
Tuskin tarvetta mutta tuon varaajan lämmöllä voit lämmittää veneen moottorin ennen käynnistystä laittamalla pienen 12V pumpun kierrättämään liuosta . . . Talvipakkasilla hyvä . . .
-
Laita vaan normaalisti sarjaan, ei ole ongelmia ja kaikki paikat on lämpimiä. Kiinnostaa, että miten toteutat lämpötilahaistajan sijoituksen eli mitä huonetta tarkkailet eniten?
Tuohon lämmityskiertoon kolmitieventtiili jota huone termostaatti ohjaa. Näin lämmityskiertoliuok sen ei tarvitse olla missään vaiheessa "tulikuumaa" vaan sen lämpötila pysyy miellyttävänä ja pattereiden aiheuttama ilmankierto jatkuvana ja "mietona".
Tilanne on toinen jos käytetään on/off venttiiliä . . .
-
Laita vaan normaalisti sarjaan, ei ole ongelmia ja kaikki paikat on lämpimiä. Kiinnostaa, että miten toteutat lämpötilahaistajan sijoituksen eli mitä huonetta tarkkailet eniten?
Tuota täytyy vähän varmaan kokeilla sitten kun järjestelmä pelaa muuten. Eli tunnustella kuinka suuria eroja tulee hytteihin ja pattereiden koollahan tuota pystynee säätämään. Yleensä hyttien välillä olevat ovet ovat auki, eli koko vene on samaa tilaa. Termostaatti lienee järkevin alustavasti sijoittaa takahyttiin, missä pääasiassa nukutaan.
Weba lämmittää varaajaa omalla kierrolla, siis ottaa liuoksen varaajan alalaidasta ja palauttaa lämmitetyn liuoksen varaaja ylälaitaan.
Moottorin lämmön voit siirtää joko vaihtimella tai suoraan varaajaan. Mieluummin suoraan ( siis ilman vaihdinta, vaihdin maksaa ja painaa ) moottorilta varaajan ylälaitaan putki josta lämmin liuos varaajaan ja moottorille paluu varaajan alalaidasta, putkeen voi laittaa magneettiventtiilin jotta kierto voidaan sulkea, miksi näin ? Tuolle en ehtinyt "keksiä" perusteita, ollut kiirus tänä iltana . . . Tuon mag.venttiiliin voit laittaa ohjauksen moottorilta, vaikka niin että kun moottorin liuos on kuumempaa kuin varaajan liuos avautuu mag.venttiili ja kun moottorin liuos on kylmempää kuin varaajan liuos on mag.venttiili kiinni. No tuossa kuiteski yksi peruste. Tuollainen lämpötilaeron "seuraaja" ei välttämättä ole kallis, esim. Mjo varmaan osaa sellaisen tehdä ;-)))
Aivan :) Onkos tuo "kolmitieventtiili" nimenomaan sellainen, jota olen tuossa kuvassa hahmotellut tuohon webaston jälkeen? Eli hytti lämpimänä kierrättää veden pientä kiertoa pitkin suoraan takaisin varaajaan, ja (huone)lämpötilan laskiessa alkaa päästää nestettä patterikiertoon. On/off venttiiliä ei tuossa tosiaan kannata käyttää, koska varaaja on kuitenkin tarkoitus lämmittää nimenomaan "tulikuumaksi".
Moottorin ja varaajan välissä tosiaan voisi olla tuo venttiili tarpeen, ettei lämpö karkaa kylmään moottoriin parkissa.
Jotenkin ajattelin että järjestelmä olisi toimintavarmempi(en ole ihan varma miksi? :) ) jos pitää noi kierrot erillään, eli tässä tapauksessa moottorin neste lämmittäisi varaajaa lämmönvaihtimen kautta.
Hyymörii: Tuleeko tuohon veneeseen 12 hevosvoiman ilmajäädytetty moottori ? ;-))) Minkä tehoinen kone veneeseen tulee/on ? Tuleeko sieltä kuisen "löylyä" ?
Tällä hetkellä moottorina on toyotan nelipyttyinen vapari diesel, 70-80 hp. Sillä venettä koeajettiin viimekesänä. Kunhan saadaan vene muuten valmiiksi, niin aletaan jossain vaiheessa suunnittelemaan vähän väkevämpää tekniikkaa :)
Ja lopuksi illan kevennys:
Tuskin tarvetta mutta tuon varaajan lämmöllä voit lämmittää veneen moottorin ennen käynnistystä laittamalla pienen 12V pumpun kierrättämään liuosta . . . Talvipakkasilla hyvä . . .
Kyllä tuo mahdollisuus koneen lämmittämiseenkin pidetään mielessä ;) Vene on kuitenkin käytössä kylmimmillään jopa pikkupakkasilla....
-
Lisää kuvia :)
(http://karavaanari.org/kuvat/1399492629.jpg)
Kiitoksia taas vastauksista, siitä se pikkuhiljaa hahmottuu!
-
Lisää kuvia :)
(http://karavaanari.org/kuvat/1399492629.jpg)
Kiitoksia taas vastauksista, siitä se pikkuhiljaa hahmottuu!
minä laittasin ton patterikierron aivan omana omalla pumpulla ja varkoston paluun varaajan kylmälle puolelle ja vebasto vain lataamaan varaajaa..
-
Mitä varten paluu kattilan yläpuolelle?
-
minä laittasin ton patterikierron aivan omana omalla pumpulla ja varkoston paluun varaajan kylmälle puolelle ja vebasto vain lataamaan varaajaa..
Ajattelin, että tuossa voisi käyttää jopa tuota webaston kiertovesipumppua, eli silloin kun webasto ei pala, voisi vettä edelleen kierrättää webaston omalla pumpulla webaston ja pattereiden läpi. Tai sitten erillisellä pumpulla. Tämän takia nuo on samassa kierrossa. Ja toinen etu voisi olla, että kun lämmityksen laittaa päälle, niin webastohan antaa lähes tulkoon heti lämmintä. Eli ei tarvitse odottaa että varaaja lämpenee.
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1399562358.jpg)
Tuossa kötöstys paintilla tuohon viimeisimpään kuvaan . . .
Kuvasta puuttuu sähkövastus jonka sijoitus on tuon varaajan alalaita.
Weban lämmitetty liuos työnnetään varaajan yläosaan ja alaosasta weba ottaa kylmää liuosta lämmitettäväksi. Lämpö kun kerrostuu niin että lämpimin liuos on ylhäällä keveytensä takia, tällätavoin saadaan nopeasti lämmintä ja toiseksi weba saa mahdollisimman kylmää liuosta lämmitettäväksi.
Tuo moottorilta tuleva lämpö ohjataan varaajan alaosaan jotta kierukka saisi mahdollisimman paljon lämmitettyä liuosta. ( jos kierukka olisi yläosassa varaajaa lämpenisi vain varaajan yläosa, jollei säiliön sisällä oleva liuos olisi liikkeessä mahdollisen pumpun aikaansaamana.
Kolmitieventtiili ottaa Weban ja varaajan yläosan yhteen kautta lämmintä tarvittaessa ja sekoittaa sitä patterikierrosta tulevan liuoksen kanssa sopivan lämpöiseksi huonetermostaatin "määräämänä" ja osa paluuliuoksesta palaa varaajan alaosaan samaan yhteeseen josta weba ottaa liuosta lämmittääkseen sitä.
Kaffille välissä, muokkaan jos tarvetta, Heissan . . .
Lissää tekstiä, naapurin 7 donan Mobilwettan tutustumisen jälkeen . . .
Lisäsin kiertopumpun tuonne patterilinjaan kolmitieventtiilin jälkeen ennen pattereita, sen ainut ja oikea paikka on tuossa, muutoin kolmitieventtiili ei toimi oikein . . .
Webassan oli kiertopumppu itsessään joten se "ruokkii" itse itsensä . . .
Weban ohjaus anturin laittaisin 1/3 varaajan korkeudesta alhaaltapäin, en ainakaan asentaisi ylemmäksi, laittaisin anturille muutaman "taskun" vaihtoehtoisten asennusmahdollisuud en varalle . . .
Nuot kolmitieventtiilin, toimilaitteen ja pumpun kuvat on mitä on kun ei ollut käytössä kuin tuo Wintoosan paintti . . . Viivoista puhumattakaan . . . Mutta jos ymmärretään se tärkeintä . . .
Rakentajalle kyssäri:
Minkäkokoinen tuo varaaja tulee olemaan ?
Tuleeko se ilmaweba myös veneen "kalustoon" ?
Ja kysymys Mjolle:
Voiko tuon sisätermostaatin ( anturin ) laittaa ohjaamaan kiertoliuospumppua jotta säästettäisiin sähköä/akkuja oltaessa ilman ulkopuolista sähköä ? Vai onko väliä vaikka Primuksen kiertopumppu pyörii jatkuvasti ?
Tuo jatkuvasti pyöriminen olisi lämmön tasaisuutta ajatellen paras vaihtoehto.
-
Nyt rupeaa fysiikan laitkin kolahtamaan kohdilleen.
-
Nyt rupeaa fysiikan laitkin kolahtamaan kohdilleen.
Lue edellinen kirjoitukseni uudelleen, kysymys sinulle . . .
-
Lue edellinen kirjoitukseni uudelleen, kysymys sinulle . . .
Mikä lämmitin on käytössä? Termostaatteja on monenlaisia. Jatkuva kierto Primus pumpulla tuskin on ongelma.
-
Mikä lämmitin on käytössä? Termostaatteja on monenlaisia. Jatkuva kierto Primus pumpulla tuskin on ongelma.
Mitäpä väliä millä lämmitetään, nyt kyse jo "tehdyn" lämmön jaosta käyttökohteisiin . . .
Termostaatti ?
Tuollaista kolmitieventtiiliä ohjataan esim 0-10V viestillä, ei on/off viestillä. Noita on moneen lähtöön, tuossa malliksi tuonlaista tarjontaa . . .
http://www.belimo.fi/products.php?series=CCV-R5
http://www.belimo.fi/products.php?series=HR
Noita kolmitieventtiilin toimilaitteita löytynee 12V jännitteellekkin ?
Mjo:
Miten onnistuu muuttaa12V ---> 24V:ksi ? Meneekö muuntimen "huonon hyötysuhteen" vuoksi hukkaan akkukapasiteettia ?
Olisiko parempi 12V toimilaite ?
Veneen rakentajalle:
Onko veneen sähköjärjestelmä 12V ? Äkkispäissään ajateltuna kun on kyse Toyotan koneesta tulee mieleen 12V sähköjärjestelmä, mutta onko näin ?
-
Kyllä on hienoa, että täälla jaksetaan paneutua asiaan ja jakaa tietoa! Thumb
Rakentajalle kyssäri:
Minkäkokoinen tuo varaaja tulee olemaan ?
Tuleeko se ilmaweba myös veneen "kalustoon" ?
Minkäkokoinen tuo varaaja olisi hyvä olla? Itse ajattelin kokoluokkaa 50-80 litraa. Mutta mitään perusteita tuolle ei oikeastaan ole.
Ilmawebasto tulee myös. Ilmawebasto on tarkoitus olla lähinnä vaihtoehtoinen tuolle vesikiertoiselle lämmitykselle. Eli lyhyillä ajuilla pystyy ilmawebastolla lämmittämään nopeasti veneen, ja taas pitemmillä reissuilla ja nukkuessa olisi käytössä tuo patterilämmitys.
Onko veneen sähköjärjestelmä 12V ? Äkkispäissään ajateltuna kun on kyse Toyotan koneesta tulee mieleen 12V sähköjärjestelmä, mutta onko näin ?
Järjestelmä on 12 V, niin kauan kun ei tule mitään "tarpeeksi" suurta syytä siirtyä 24 volttiin.
Laitanpa kohta päivitetyn version tuosta kaaviosta...
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1399579897.jpg)
-
http://www.ebay.com/itm/G3-4-electric-actuator-and-three-way-valve-220VAC-24V-110V-are-available-/121336528682?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item1c40387f2a
Power supply:220VAC (or 12V/24V/110V are available on request)
Onkos tämä oikeanlainen venttiili? Ilmeisesti saatavana myös 12 V toimilaitteella
Edit..
tämä taisikin olla tommoinen ON/OFF -tyyppinen
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1399579897.jpg)
toi systeemi passaa mullekki Thumb
-
http://www.taloon.com/patteriventtiilin-termostaatti-ta-trv-300-erillinen-tuntoelin-putki-2-m/LVI-4034681/dp?nosto=nosto_0000_katsoimyos
http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4620
Mitäs jos tekisit tuollaisesta kokoonpanosta "kolmitieventtiilin" ?
Ei elektroniikkaa/moottoriventtiilejä, vain linkin kamppeet ?
Tuo kiertävä liuosmäärä tuskin suurempi mitä omakotitalon lämmityksessäkään, lienee huomattavasti pienempi ?
Tuo ulkoistettu anturi hoitaa termostaatin virkaa ja tuo on patteriventtiili sydseemi kolmitieventtiilin korvike ?
Yksinkertaista ja toivonmukaan toimivaa ?
Noita kolmitieventtiilejä on myös ulkoisella kapillaari putkianturilla toimiviakin, kolmitieventtiiliss ä on säätö"ruuvi" asteikolla josta säädetään toivottu/haluttu lämpötila esin 22 astetta, anturi kapillaariputkenpää ssä ohjaa kolmitieventtiilin sisällä venttiilin"sielua" joka yrittää parhaansa säätää liuoksen virtausta niin että lämpö pysyisi haluttuna, en löytänyt tähän"hätään" sellaista sinulle tyrkylle.
Hyvää jatketta . . .
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1399579897.jpg)
Vaikuttaa hyvältä. Thumb
-
Kuinkahan sais tuon oumannin säätimen mitä noissa ok taloissa käytetään toimimaan tuossa tarkoituksessa? Muistaakseni kyllä 24volttinen. Sillä pystyy ohjaamaan paljon muutakin.
-
Kuinkahan sais tuon oumannin säätimen mitä noissa ok taloissa käytetään toimimaan tuossa tarkoituksessa? Muistaakseni kyllä 24volttinen. Sillä pystyy ohjaamaan paljon muutakin.
Ihan hyvin, kallis sydseemi ja turhia toimintoja "roppa kaupalla". . .
Ouman ei halvimpia . . . Eikä varmaan huonoimpia . . .
Ehkäpä yksinkertaisuus/varmatoimisuus on valttia ?
Sitä en ole huomannut että kuljetaanko veneellä suolasessa vedessä vaiko makeessa ?
Jos suolasen veden verme, en herkästi lähtisi laittelemaan lämpimään sisätilaan tarkoitettua elektroniikkaa noihin oloihin, eikä taitane makeassa vedessäkään kulkevassa säilyvyys olla paljoa parempi ? . . . Joka vuosi uutta "kehiin", tulee hintoihin . . .
-
Tulipahan vaan mieleen käytettävissä oleva budjetti ja veneen käyttöaste kesällä.
Muistaakseni toi kokonaisuus piti saada tehtyä kohtuullisella budjetilla.
Toki kaikkea voi saada halvalla jos on aikaa ja/tai tuuria.
Silloin joskus etsin tämmöiseen käyttöön sopivaa lämminvesivaraajaa ja kolmitieventtiiliä edes jollain määrin kohtuullisella budjetilla enenkuin luovutin ja rakensin "dummy"-version.
Mulla oli erillinen lämmönvaihdin jonka kautta moottorin lämpö olisi saatu lämmitysjärjestelmä än tai vaihtoehtoisesti moottori lämmitettyä. En saanut koskaan aikaiseksi tehdä sitä valmiiksi koska en kokenut sitä tarpeelliseksi ekojen reissujen jälkeen.
Lämmittimen viemä polttoaine on niin vähäistä ettei se näy käytännössä ollenkaan kokonaiskulutuksess a.
-
Mulla oli erillinen lämmönvaihdin jonka kautta moottorin lämpö olisi saatu lämmitysjärjestelmä än tai vaihtoehtoisesti moottori lämmitettyä. En saanut koskaan aikaiseksi tehdä sitä valmiiksi koska en kokenut sitä tarpeelliseksi ekojen reissujen jälkeen.
Asuntoautossa lisäkilot on kirous, kun vesillä ollaan tarpeeksi isolla aluksella niin ei tonnitkaan merkkaa mitään, verme kulkee vaan vakaammin.
Näin ma tuon asian näen . . .
Varaajalla saa monta weban starttia vähemmäksi/yö. Ja weba käy kauemmin yhtäjaksoisesti joka lisää weban ikää ja vähentää mahdollisiin weban käynnistyksiin heräämisiä . . . Jos on herkkä uninen . . . Mua ei haittaa vaik' kaivurin kauhalla pirttiin tullaan . . .
-
Ei nyt ihan heti auennut, miten ajattelit tuon patteriventtiilin tuohon kolmitieventtiilin paikalle, mutta tutkailenpa sitä lisää. Ajatus on kyllä hyvä ja sopinee paremmin budjettiin kuin nuo "oikeat" vermeet.
Täytyy perehtyä tuohon lisää. Jos se vain nuilla vehkeillä toimii niin niillähän se myös tehdään :)
Ehkäpä yksinkertaisuus/varmatoimisuus on valttia ?
Sitä en ole huomannut että kuljetaanko veneellä suolasessa vedessä vaiko makeessa ?
Juuri näin :) tosin mukavuudesta liikaa tinkimättä. Ja makeissa vesissä kuljetaan.
Silloin joskus etsin tämmöiseen käyttöön sopivaa lämminvesivaraajaa ja kolmitieventtiiliä edes jollain määrin kohtuullisella budjetilla enenkuin luovutin ja rakensin "dummy"-version.
Varaaja tehdään/täytyy tehdä jokatapauksessa itse mittojen mukaan. Oma työ on halpaa Thumb
-
Ei nyt ihan heti auennut, miten ajattelit tuon patteriventtiilin tuohon kolmitieventtiilin paikalle, mutta tutkailenpa sitä lisää. Ajatus on kyllä hyvä ja sopinee paremmin budjettiin kuin nuo "oikeat" vermeet.
Joskos tuo kuvatus aukaisisi simmua ;-)))
(http://karavaanari.org/kuvat/1399742114.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1399742350.jpg)
-
Jep, kyllä minä tuon hahmotin ;) ajattelin vain että olitko keksinyt jonkun tavan käyttää tuota jotenkin "väärinpäin" tms. että se toimisi enemmän kolmitieventtiilin tavoin :)
Täytyy vielä tutkailla josko jostain laitteesta löytyisi tuommonen oikea kolmitieventtiili 12 voltin toimilaitteella :)
Kiitoksia taas!
Sent from my RM-846_eu_finland_204 using Tapatalk
-
Joskos tuo kuvatus aukaisisi simmua ;-)))
(http://karavaanari.org/kuvat/1399742114.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1399742350.jpg)
Eikös Jari toi ole normaali omakotitalon patterikierto?
-
Eikös Jari toi ole normaali omakotitalon patterikierto?
Onhan se, mutta mikäs estää sitä käyttämästä noin ?
Vain taivas on rajana miulla kun mie rakentelen/hyväksikäytän erilaisia sydseemeitä...
No, tietenkin rajaksi joskus tulee vastaan valmistustekniset jutut ja laitteiden käyttötarkoitukset, mutta tuossa tuskin glykoli on ongelma ? Noita kun käytettäneen myös lämmitysjärjestelmi ssä joissa on glykoli siirrin liuoksena.
On tehty glykolijärjestelmä jossa käytetään -30 asteista glykoliliuosta jäähdytystarkoituks iin, toimii hyvin, yhtä hyvin kuin sama järjestelmä Ammoniakillakin, ja siirretään uuniin jossa +250 astetta lämmintä kylmää öljyllä kun glykoli siihen tarkoitukseen ei sovi.
Kuten sanoin vain taivas . . .
-
ainut mikä tuossa mua vierastuttaa on todella pieni virtaus patteri kiertoon, verrattuna normi asunto vaunu systeemiin.. omakoti taloissa käytetään huomattavasti isompia luovutus pinta-aloja ja tehon tarve on yleensä jopa pienempi, ja yhden tommosen säätimen takana on luokkaa 400w pateri ja sää timiä on useita yhdessä kierrossa..
eli kun toi säädin on auki niin minkä kokosesta reijästä vesi kulkeee patteri kiertoon?
-
ainut mikä tuossa mua vierastuttaa on todella pieni virtaus patteri kiertoon, verrattuna normi asunto vaunu systeemiin.. omakoti taloissa käytetään huomattavasti isompia luovutus pinta-aloja ja tehon tarve on yleensä jopa pienempi, ja yhden tommosen säätimen takana on luokkaa 400w pateri ja sää timiä on useita yhdessä kierrossa..
eli kun toi säädin on auki niin minkä kokosesta reijästä vesi kulkeee patteri kiertoon?
Tuo askarrutti itseäkin että piisaako virtaus . . .
"Viritystä": Voikohan tuota venttiiliä "virittää ? Hoonais aukkoa isommaksi ? Siis sitä aukkoa josta patterikierrosta tuleva liuos palaa takaisin, oletettavastihan tuo aukko on se joka on pullonkaula sydseemissä ?
Löytyyköhän noita isommalla putkikoolle/virtaamalle ?
Muutoinhan tuo edellä mainittu sydseemi olisi helppo rakentaa . . .
Toin tuon 35/65 virtaus seikan esille heti alkuvaiheessa jotta tuota vois kysyä liikkeestä josta noita myydään ja jossa tehdään lämmitysjärjestelmä suunnitelmia, heillä kun on taulukot joista näkee tiedot kyseisestä venttiilistä ja löytyy ohjelmat joista näkee tarkat tiedot soveltuvuudesta kun on antaa liuoksien lämpötilat ja pattereiden lämmönluovutustehot ja pumppujen virtaustiedot. Mututuntumalla ei kannata kyseistä sydseemiä rakentamaan.
Moottori/"palje" ohjatun kolmitieventtiilisy dseemin uskaltaa kyllä tehdä, kolmitieventtiiliks i piisaa ½" tai 3/4" venttiili, hetkellinen kuristus putkistossa ei maailmoita vaikuta jollei kiertoliuospummppu ole aivan hengetön . . .
Lisäystä:
Wexonilta vois löytyä kolomitieventtiilej ä ?
http://www.wexon.fi/
-
Olen tässä katellut josko löytyisi 12voltin portaattomia venttiilejä helpommin kuin 3-tieventtiiliä.
Kahdesta yksinkertaisesta venttiilistähän saisi tehtyä tuon ohjaamalla niitä samalla termostaatilla eri suuntiin. Eli toista auki ja toista kiinni samaan aikaan.
Wexonilta saa, mutta ei laiteta ihan vielä 500-1000€ venttiiliin. Täytyy pitää tässä silmiä auki vielä ja miettiä vaihtoehtoja :)
-
Mitäs jos unohdetaan kolmitieventtiili ja tilalle laitetaan tavallinen patteritermostaatti ulkoisella ohjauksella ?
Vaikkapa jokaiseen tilaan omansa ?
Muutama metri enempi letkua, siinä kaik', halapa ja kompromissi . . .
Mitä se haittaa vaikka pumppu "puskee päätään seinään" kun termostaattiventtii lit on kiinni kun lämpöä ei tarvita . . .
Ajatteleppa ite ?
Yleensä pumput vie vähempi sähvöö kun ne ei saa työntää nestettä eteenpäin ( puskee päätään seinään ). Silloin kun nestettä menee paljon pumpun läpi, sähvöö kuluu . . .
-
Itseasiassa yksi syy siirtyä tuohon "perättäisten pattereiden" järjestelmään oli, että vesipumpun ei tarvitsisi puskea seinää vasten jos termostaatit on kiinni. Ilmeisesti mulla oli harhainen käsitys, että siitä olisi haittaa pumpulle?
Osaatko/tteko sano miten käytännössä käytössä eroaa
a) järjestelmä jossa kiertää suht reippaasti esim noin 40 asteinen vesi ( järjestelmä kolmitieventtiilill ä )
b) järjestelmä jossa kiertää hitaasti "lirumalla" (?) varaajasta tuleva ehkäpä 80 asteinen vesi ( järjestelmä patteritermostaatei lla )
Onko minulla taas harhainen käsitys, että tuo a-vaihtoehto olisi jotenkin parempi/tasaisempi käytössä?
Jos tuo b-vaihtoehto on toiminnassa yhtä hyvä niin siinähän on jopa etujakin, kuten jokaisen hytin lämpötilan säätö erikseen, patterin sulkeminen kokonaan jne.
Tuleeko kenelläkään mieleen mitään laitetta, autoa, lämmitintä tai mitä tahansa mistä löytyisi tuommoisia 12 voltin venttiilejä? Joko 3-tie tai 2-tie.. Luulisi, että jossain niitä kyllä on käytössä :)
Testailin tuossa illan päälle venettä varten hankittua Webastoa (5 kW). Johtosarjasta karsin puoli kiloa piuhaa, ja jätin käyttöön vain tarvittavat kellon ja pa-pumpun sekä lämmittimen Thumb Näyttäisi/tuntuisi toimivalta. Huomenna täytyy oikein dieselin kanssa koittaa. Jos jollakulla on webaston polttoainepumppu ylimääräisenä niin tarjotkaapa! :) tuokin toimii, mutta korroosio on aika pahasti iskenyt. Voisi vaihtaa nätimpään.
-
vesi kierto systeemissä olit oikeilla jäljillä.. eli kun lirutetaan pikkasen kuumaa verkostoon niin eka patteri on kuuma ja viimenen kylmä. jos haluis käyttää patteri venttiilejä niin kuin omakotitalossa niin pitäisi joka tilan omalle patterille olla oma joko aiemmin esitetty yksiputki kierron venttiili tai sitt perinteineen kaksi putki järjestelmineen...
tälläiseen käyttöön en ite kyllä keksi parempaa ratkaisua kuin juurikin tuo kolme tie ventiili.
vaikkakin se venttiiili voisi olla manuaalinen jolla tehdään esi säätö ja sitt termari ohjaisi kiertovesipumppua aivan kuin pysty aldessa tehdään.. silloin varaajan täysin kuuma vesi ei koskaan tulisi patteri verkostoon ellei käyttäjä niin haluaisi.
Noita kolmitie venttiileitä ainakin ennen sai vahatermarilla ohjautuvia ja joissa oli lähtevän veden lämmön säätö ,ei tartte sähköö ja virtaukset riittää..
-
vaikkakin se venttiiili voisi olla manuaalinen jolla tehdään esi säätö ja sitt termari ohjaisi kiertovesipumppua aivan kuin pysty aldessa tehdään.. silloin varaajan täysin kuuma vesi ei koskaan tulisi patteri verkostoon ellei käyttäjä niin haluaisi.
Noita kolmitie venttiileitä ainakin ennen sai vahatermarilla ohjautuvia ja joissa oli lähtevän veden lämmön säätö ,ei tartte sähköö ja virtaukset riittää..
Jep, eli tämäntyyppisellä ( Klikkaa ) (http://www.ebay.com/itm/1-2-BSP-Thermostatic-mixer-valve-as-used-in-our-WEBASTO-or-EBERSPACHER-Kits-/181389552150?pt=UK_Campervan_Caravan_Accessories&hash=item2a3ba8ea16) sekoittajalla sekoittaisi sopivan veden pattereille, ja hienosäätö sitten muulla keinolla.
Kytkeekös "Aldessa" termostaatti vain kiertovesipumppua päälle ja pois?
-
Noita kolmitie venttiileitä ainakin ennen sai vahatermarilla ohjautuvia ja joissa oli lähtevän veden lämmön säätö ,ei tartte sähköö ja virtaukset riittää..
Eiköhän niitä ole vieläkin joka varaajan kyljessä. Putkiliikkeistä saa irtonaisina.
-
Noita kolmitie venttiileitä ainakin ennen sai vahatermarilla ohjautuvia ja joissa oli lähtevän veden lämmön säätö ,ei tartte sähköö ja virtaukset riittää..
ISO MUTTA, tarkoitus on ohjata huoneen lämpötilaa tuolla kolmitieventtiilin etäsäätö mahdollisuudella , EI liuoksen lämpötilaa. Pieni mutta ratkaiseva ero.
Huonetermostaatti ohjaa kolmitieventtiilin virtaaman suuntia väliin nostaen väliin laskien liuoksen lämpötilaa jolloin liuoksen lämpötila voi olla huomattavasti korkeampi kuin huoneenlämpötila tai alempikin kuin huoneen lämpötila ja virtaus patteriputkistossa pysyy silti vakiona kuten huoneen lämpötilakin.
Eiköhän niitä ole vieläkin joka varaajan kyljessä. Putkiliikkeistä saa irtonaisina.
Ei käy, ei käy, ei kertatakaikkiaan käy . . . Kuten jo tuossa edelliseen kirjootin . . .
-
Jep, eli tämäntyyppisellä ( Klikkaa ) (http://www.ebay.com/itm/1-2-BSP-Thermostatic-mixer-valve-as-used-in-our-WEBASTO-or-EBERSPACHER-Kits-/181389552150?pt=UK_Campervan_Caravan_Accessories&hash=item2a3ba8ea16) sekoittajalla sekoittaisi sopivan veden pattereille, ja hienosäätö sitten muulla keinolla.
Kytkeekös "Aldessa" termostaatti vain kiertovesipumppua päälle ja pois?
http://www.ebay.com/itm/1-2-BSP-Thermostatic-mixer-valve-as-used-in-our-WEBASTO-or-EBERSPACHER-Kits-/181389552150?pt=UK_Campervan_Caravan_Accessories&hash=item2a3ba8ea16
Tuolla saat lähtevän liuoksen vakiolämpöiseksi, itse säätäen ja sitten joudut tyytyyn "pätkälämpöön" . . .
Ei tuo järjestelmä anna sinulle sitä mitä toivot, joudut tavalla tai toisella tinkimään tasaisesta lämmöstä . . .
Tutkitaan ennenkuin hutkitaan, . . .
Mitä jos laitetaan jokaiseen tilaan oma yksiputkijärjestelm ään tarkoitettu termostaatti ? Luulisi silloin tuon patteri"paketin" riittävän ?
Toiseksi,
Oletko kysynyt tuon yksiputkijärjestelm ä patteri"paketin" kilowattitehoja mihin se riittäisi ? LWI liikkeestä tuon tiedon saa tahi Orakselta suoraan . . .
Muita valmistajia ? Isommille pattereille ? Kytkentä koko 1/2" tai isompi ? 3/4" ?
Ilmoitat vain pumpun tehot l/s vastapaineella x ja patterien luovutus tehot ja liuoksen lämpötilan/laadun ( etyleeniglykoli 50% ) noilla luulisi irtoavan patteri"paketin" kilowatit . . .
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1400011953.jpg)
Taas yksi uusi malli.
Tuossa kolmitieventtiilinä nesteen lämpötilaa haisteleva venttiili (aiemmassa viestissä linkki). Kolmitieventtiilill ä säädetään patterilinjassa kulkeva vesi kokeilemalla sellaiseksi, että voidaan käyttää reilua kiertoa ( esim. noin 40 astetta ? )
Kolme hyttiä, jokaisessa kaksi patteria, joita ohjataan hyttikohtaisesti perus patteritermostaatil la http://www.taloon.com/patterin-termostaattiosa-oras-stabila-ja-irtoanturi-2m-446302/LVI-4032616/dp?openGroup=6335 (http://www.taloon.com/patterin-termostaattiosa-oras-stabila-ja-irtoanturi-2m-446302/LVI-4032616/dp?openGroup=6335)
Käyttämällä tuota kolmitieventtiiliä estetään "liian" kuuman veden pääseminen patterikiertoon. Jos vesi olisi patterikierrossa liian kuumaa, joutuisi kiertoa rajoittamaan liikaa.
Tämä kaikki siis puhdasta mutuilua, ilman mitään fakta tietoa mistään ;)
-
Kaasut kajuutan ulkopuolelle, ei sisälle.
Riski on liian suuri, on minun mielipiteeni.
Veneissä on kautta aikain ollut kaasuvehkeitä sisätiloissa, ainakin kaasuliesi. Meilläkin, useammassa purjeveneessä. Äärimmäisen harvoin on niistä johtuen ollut onnettomuuksia.
Veneessä on matkailuvaunuun erona se, että on tiivis pohja eikä vuotava vähäinenkään kaasu pääse ulos, mikä on tietenkin huomioitava. Kaasupullo veneessä on aina ulkopuolella ja siten, että vuotavalle kaasulle on valutusputki rungon ulkopuolelle.
-
Jari Tervolle kiitos vinkistä, löytyi seuraavat osat:
Termostaatti irtoanturilla http://old.mma.se/tuotteet/termostaattiiautomatiikka/mtwz-termostaatti.aspx (http://old.mma.se/tuotteet/termostaattiiautomatiikka/mtwz-termostaatti.aspx)
3-tieventtiili http://old.mma.se/tuotteet/venttiilit-laemmitys-jaeaehdytys/edv-15-3-tieventtiili.aspx (http://old.mma.se/tuotteet/venttiilit-laemmitys-jaeaehdytys/edv-15-3-tieventtiili.aspx)
Näitä myy jonkinlainen tukkuliike Suomessa: ( hinnat alv 0% )
http://www.warlatrade.fi/tuotteet/patteriventtiilit-683/termostaatit-34214 (http://www.warlatrade.fi/tuotteet/patteriventtiilit-683/termostaatit-34214) 35,10 €
http://www.warlatrade.fi/tuotteet/patteriventtiilit-683/saatoventtiilit-34215 (http://www.warlatrade.fi/tuotteet/patteriventtiilit-683/saatoventtiilit-34215) 62,10 €
Vaikuttaisi hyvältä, täyty vielä perehtyä asiaan lisää :)
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1400100056.jpg)
Tässäpä olisi nyt "lopullinen" suunnitelma. Palattiin takaisin tuohon alkuperäiseen huonelämpötilan mukaan säätyvään kolmitieventtiilijä rjestelmään, kun sopivat - ja sopivan hintaiset - osat löytyivät.
MMA MTWZ Termostaatti (http://old.mma.se/tuotteet/termostaattiiautomatiikka/mtwz-termostaatti.aspx) ja MMA EDVH 20 kolmitieventtiili (http://old.mma.se/tuotteet/venttiilit-laemmitys-jaeaehdytys/edvh-20-3-tieventtiili.aspx).
Kiertovesipumpuksi ajattelin esimerkiksi webaston vesipumppua. Siis erillistä pumppua tuon webaston lisäksi :) Parempia ajatuksia?
Pattereita olen muutamastakin paikasta kysellyt ja kunhan sopiva määrä löytyy sopivaan hintaan niin täytyy hakea pois. Osaisiko joku arvioida patterimetrien tarvetta? Jokaiseen hyttiin tulisi suunnitelman mukaan kaksi patteria, yksi molemmille puolille. Vesi kiertää aluksi toista laitaa alkaen keskihytistä (kylmin hytti) keulaan ja palaa sieltä toista laitaa takahyttiin.
Webaston totesin toimivaksi oikein dieselin kanssa. Purin varmuuden vuoksi koko laitteen, ja karstaa ei paljoakaan ollut. Lienee ollut aika vähällä käytöllä, tai sitten muuten vaan "oikein" käytetty :)
Onkos kellään kokemusta tuon webaston ohjaamisesta? En ihan heti löytänyt netistä vastaavaa projektia
Piirsinkin jo parilla releellä jonkinlaisen ohjauksen tyyliin:
- Jos lämmitys päällä, lämpö alle 40 astetta, vesipumppu ei päällä ( = webasto ei päällä ) -> anna käynnistys signaali
- Jos lämmitys päällä, lämpö yli 80 astetta, vesipumppu päällä ( = webasto päällä ) -> anna sammutus signaali
Täytyy vähän tarkistella asioita, en kehtaa vielä laittaa näytille ;)
Tiedä vaikka tuohon olisi valmis ohjain olemassa...
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1400107730.jpg)
Tämä voi mennä nyt ihan metsäänkin mutta ajatus on seuraavanlainen:
KUN LÄMMITYS LAITETAAN ON/OFF KYTKIMESTÄ PÄÄLLE:
- R1 rele on auki, koska webasto ei ole vielä käynnissä
- R2 rele on kiinni, koska lämpötila on alle 40 astetta
- R3 rele on kiinni, koska webasto ei ole vielä käynnissä
-> virta juoksee R2 ja R3 releiden kautta webaston signaaliin ja webasto lähtee käyntiin.
-> R3 rele aukeaa, koska webasto on käynnissä.
-> Signaali katkeaa
-> R1 rele menee kiinni, koska webasto on käynnissä.
Lämpötila nousee yli 80 asteeseen
- R1 rele on edelleen kiinni, koska webasto on käynnissä
- T1 termostaatti kytkee, koska lämpötila nousee yli 80 asteeseen
-> virta juoksee R1 releen ja T1 termostaatin läpi webaston signaaliin ja webasto sammuu
-> R1 rele aukeaa, koska webasto on sammunut.
-> Signaali katkeaa
-> R3 rele menee kiinni, koska webasto on sammunut
Järjestelmä jää odottamaan lämpötilan laskua alle 40 asteeseen, jolloin T2 termostaatti aukeaa, ja aukaisee R2 releen, jolloin webasto saa taas signaalin
-> kierto alkaa alusta
Tuolla "signaalilla" käytetään siis kellon liekki nappia. Miten tuo onnistuu siitä ei ole vielä tietoa ;) Eikä siitäkään onko tässä mitään järkeä muutenkaan. Täytynee vähän nukkua ja huomenna katsoa uudestaan, mitä tuli piirrettyä..
-
luulen jotta vakiona ei vwbaston oma termostaatti päästä 80 asteeseen, muistelen ett 65 lopettaa.. tää on muistikuva joten kannattaa tarkastaa..
-
luulen jotta vakiona ei vwbaston oma termostaatti päästä 80 asteeseen, muistelen ett 65 lopettaa.. tää on muistikuva joten kannattaa tarkastaa..
Mersuissa 70 astetta.
-
Mersuissa 70 astetta.
eli niil nurkill pyöritään.. toki virittämällä webaa varmaan saahaan se 80 ulos
-
Mersuissa 70 astetta.
En ole koskaan muutakuin käyttänyt Webaa, purkanut/huoltanut en.
Millaisella anturilla ja mistä weba mittaa nuot lämmöt ?
Voisiko tuon anturin siirtää varaajan kylkeen "taskuun" ?
Onko tuo anturi MYÖS ylikuumenemis-suoja "termostaatti" ?
Jättäisi ylikuumenemis-suoja"termostaatin" Webaan jolloin mahdollinen liuospumpun rikkoutuminen ei päästä webaa vaurioituun, ylikuumenemis-suoja "termostaatti" pysäyttää weban . . .
Mikä on mahdollisen ylikuumenemis-suoja"termostaatin" pysäytys lämpötila ?
-
En oo noit uusii tutkinu va vanhemmissa oli ylikuumenemis termostaatti / kytkin erillinen ja lämpö anturi erikseen mikä ohjas tehoja sekä puhltimen käskytystä..
-
Ylikuumenemissuoja taitaa olla tossa piirikortilla oleva komponentti joka on "painettu" webaston runkoa vasten. En purkaessani huomannut erillistä lämpöanturia tuossa kyseisessä värkissä.
-
http://www.overdrive.fi/forum/viewtopic.php?f=14&t=176343&start=150
Kuvakaappaus on edellä olevan linkin "takana" . . .
(http://karavaanari.org/kuvat/1400176962.jpg)
Tuosta kuvakaappauksesta löytynee noita weban sähvö "räjäytys"kuvia. Ken osaa lukee ja kertoo sitten . . .
-
The principle is that you need to supply 12v to Pin 1 on the Webasto multiplug - this needs to be live for as long as you want the heater to stay on (so ensure you buy a switch that latches i.e. one push for on and another for off). The software that's in the BMW system will detect low fuel level or battery voltage and shut the heater down before the levels fall dangerously low. I normally find 15-20mins is enough to warm the car and defrost the front screen before I start up. I've fitted a single LED indicator lamp, simply pushed into one of the top bonnet grills - this allows me to see that the system is active from inside the house. This is wired to the remote switch output, so only comes on when the switch is active. The permanent 12v feed that you need is best taken directly from the jump start point under the bonnet on the bulkhead just behind the heater. There is a suitable remote switch available from Maplins for around £30, but many also available from Ebay etc.
Luulin, että Webasto lähtee käyntiin ja sammuu lyhyellä "signaalilla", mutta ilmeisesti lainauksen perusteella webasto pyörii niin kauan kun tuo 12v jännitettä syötetään tuohon 1. pinniin.
Täytyy tarkistaa vielä tuo testaamalla sen laitteen oman ajastimen kanssa. Jos tosiaan asia on noin, niin ohjaus muuttuu yksinkertaisemmaksi :)
Lueskelin Webaston manuaalia, ja toiminta on ilmeisesti suunnilleen seuraava:
1. Liekki nappia painetaan
2. hehku, puhallin ja vesipumppu lähtee päälle
3. 30 sekunnin jälkeen alkaa PA-pumppu pumpata ja puhallin sammuu 3 sekunniksi
4. puhallin lähtee käyntiin uudelleen ja asteittain noin parin minuutin aikana ottaa täydet kierrokset
5. Kun lämpötila nousee 72 asteeseen, kytkeytyy lämmitin puoliteholle
6. Lämpötilan noustessa 76,5 asteeseen, kytkeytyy lämmitin "tauolle", vesipumppu jää päälle.
7. Lämpötilan laskiessa 71 asteeseen lähtee jälleen puoliteho käyntiin
(8. Jos lämpötila laskee alle 71 asteeseen lähtee täysteho päälle)
Sammuttaessa puhallin ja vesipumppu jäävät päälle, täysteholta 175 sekunniksi, ja puoliteholta 100 sekunniksi.
Lämpöanturia voisi tietysti huijata nostamaan lämpöä vähän korkeammaksikin, mutta onkohan loppujen lopuksi suurta merkitystä..
Jos tekisi vain niin, että ohjain alkaa syöttä 12 v webaston 1 pinniin (käynnistää webaston) niin kauan, kun lämpötila nousee 75 asteeseen, jolloin ohjausjännite katkaistaan, ja webasto sammuttaa itsensä.
EDIT:
Jaa tarkemmin ajateltuna taitaa olla kuitenkin helpompi ohjata sitä "liekkinappia" suoraan kuten ensimmäisessä suunnitelmassa, eikä syöttämällä suoraan jännitettä webaston pinniin... No, mietitään :)
-
Taitaapa olla turha alkaa itse rakentamaan tuota ohjainta, kun ei tuo kiinalainen malli paljon maksa :)
http://www.ebay.com/itm/K1BO-DC-12V-Digital-Temperature-Controller-Electronic-Thermostat-Aquarium-/251333813976?pt=LH_DefaultDomain_2&hash=item3a84a9a6d8 (http://www.ebay.com/itm/K1BO-DC-12V-Digital-Temperature-Controller-Electronic-Thermostat-Aquarium-/251333813976?pt=LH_DefaultDomain_2&hash=item3a84a9a6d8)
Ko. laite on siis kytkin, joka voidaan säätää toimimaan halutulla lämpötilavälillä. Eli rele kytkee jos lämpötila on alle säädetyn alarajan ( tässä tapauksessa siis esim 40 C ) ja aukeaa kun lämpötila nousee säädettyyn ylärajaan ( esim. 80 C ). Ja tietysti kytkee taas lämmön laskiessa alle alarajan.
Ja esimerkiksi tällainen anturi vielä niin on helppo istuttaa varaajan kylkeen:
http://www.ebay.com/itm/K1BO-PT100-Thermocouple-Temperature-Temp-Control-Sensor-Probe-/251405788949 (http://www.ebay.com/itm/K1BO-PT100-Thermocouple-Temperature-Temp-Control-Sensor-Probe-/251405788949)
-
Paketti tuli perille, ja pääsin testailemaan kiinan ihmeen toimivuutta :)
( huom. riittävä määrä akkuja webaston testaamiseen ;) )
(http://karavaanari.org/kuvat/1401544582.jpg)
Webasto meinasi temppuilla ensin, sammuen aina kun paloilmapuhallin pääsi täysille kierroksille. Arvelin ettei saa polttoainetta ja irrotin oman auton eberistä polttoainepumpun niin jo alkoi pöhisemään.
Hyvin tuntuisi toimivan. Laitteeseen säädetään siis haluttu lämpötila, sekä astemäärä jonka lämpötila saa laskea, ennenkuin lämmitys aloitetaan uudestaan. Tuolla samalla laitteella voi käyttää myös 220V vehkeitä, joten ihan käyttökelpoinen tavara moneen eri asiaan :)
Esimerkiksi tuossa kun testailin niin säädin lämpötilan 50 asteeseen ja 15 astetta marginaaliksi. Hyvin pelaa. Webasto lämmitti tuon (pienehkön) eristämättömän vesiastian reilussa puolessa tunnissa 15 -> 50 asteeseen.
Lopullisessa asennuksessa täytyy tuo lämpötilaraja säätää vähän alle 76 asteeseen niin Webaston oma ohjain ei kerkeä alkaa katkomaan Webastoa.
Tällä kyseisellä ohjaimella näkyy maksimi marginaali olevan 30 astetta. Eli webasto tulee siis pitämään varaajan lämpötilan välillä 45-75 astetta.
Vesipatterit sain myöskin hankittua. Oikeastaan puuttuu enää tuo kolmitieventtiili ja termostaatti, niin alkaa olla tarvikkeet kasassa. Voi alkaa suunnittelemaan varaajaa...
Päivittelen tänne pikkuhiljaa tätä projektia, sikäli kun mielenkiintoa kenelläkään riittää seurata..? :)
-
Mielenkiintoa piisaa, kerkesin jo miettiä että kuuluuko projektistasi enää mitään . . .
Kiva olisi kuulla "mikä lapsesta tulee", joten kerrohan vain sitämukaa kun projekti etenee. . .
Itse kävisin kyselemässä vanhaa lämminvesivaraajaa varaajaksi, esim. Okatermin "kirkasta" varaajaa löytynee LVI liikkeiden romuläjistä kokoluokassa 100 - 200 litraa, valmis aihio edullisesti, liekkö ilmaisestikkin ? .
Ei kannata ottaa emaloitua se on melkovarmasti jo pilalle ruostunut ja kun kuitenkin kierukat siihen asentaan niin ainoa oikea vaihtoehto on joko rst tai haponkestävä teräs-säiliö.
-
terpäterve ,eikö samasysteemi käy kuin asunto vaunuissanuissa ja veneissä kertokaa minulle kun olen sisamaan ja jokien veneiliä no silllä ei ole katettuja ,mutta olis hyvä tietää miksei kaasua ei voi täyttää merillä liikutuesa onko siittä vaara kun en tiedä vaikka on kaasu liedet meri paateisakin niin miksei lämppäriäkin kaasulla???
T.Rauno
-
terpäterve ,eikö samasysteemi käy kuin asunto vaunuissanuissa ja veneissä kertokaa minulle kun olen sisamaan ja jokien veneiliä no silllä ei ole katettuja ,mutta olis hyvä tietää miksei kaasua ei voi täyttää merillä liikutuesa onko siittä vaara kun en tiedä vaikka on kaasu liedet meri paateisakin niin miksei lämppäriäkin kaasulla???
T.Rauno
Ei-kai ? kukaan kiellä kaasun käyttöä veneissä, käytetäänkin sitä . . .
Mutta turvallisempaa lienee diiselin käyttö . . . Ainakin itse käyttäisin diiselilämmittimiä, olen senverran huono uimaan että en tykkää vedenvaraan joutua kun veneessä syttyy kaasupalo, niin jos kaasun sytyttyä olisinkaan hengissä . . .
Pystyaldehan se hiljaisin olisi, kituliekillä "ikuinen tuli", ei sytytysääntäkään . . . Pumppu hurrais vain hiljaa, tarvittaessa . . .
http://www.sarkacaravan.fi/index.php?p=1_45_Alde
-
Päivitelläänpä tänne sen verran, että ei ole edelleenkään projektia haudattu. Ohjeenne ja vinkkinne ei ole menneet hukkaan ;)
Kesä meni vanhalla veneellä ajellessa, kun kelit oli kerrankin hyvät.
(http://karavaanari.org/kuvat/1412436936.jpg)
Nyt pikkuhiljaa taas edistetty uutta venettä, lattiat muotoutuu paikalleen jne. Lattian alla kiertää viemäriputkesta tehdyt ilmakanavat ilmawebastoa varten. Seinille ja tulevien kalusteiden sisään pitäisi alkaa suunnittelemaan vesipattereiden paikkoja.
Kuva on "tuulilasin" alta perään päin. Takahyttiin kuvassa vasempaan nurkkaan tulee se glykolivaraaja ja webasto moottoritilaan.
(http://karavaanari.org/kuvat/1412437194.jpg)
Takahyttiin tulee pedit molemmin puolin. Väliseinän jälkeen heti kuvan suunnassa oikeaan nurkkaan vessa ja sen jälkeen keittiö. Kuskin penkki kuvassa vasempaan reunaan.
Pikkuhiljaa. :)
-
Lämminvesivaraaja työn alla :)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415696893.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1415696909.jpg)
Varaaja on pyöreästä rosteripöntöstä muokattu vähän litteäksi, koska tilaa on kaapissa rajallisesti.
Kierukat tehty ruostumattomasta putkesta rengaskoneella ;)
Varaajassa siis käyttövesikierukka, sekä toinen kierukka moottorin käyttämiseksi varaajan lämmittämiseen. Kyljessä ja pohjassa webaston lähtö ja tulo.
Lämpöanturin sovite ei kuvissa näy. Eikä myöskään pohjaan tulevat jäykisteet...
Varaaja kiinnitetään veneen nurkkaan ja eristetään sinne uretaanilla. Tilavuutta varaajalla lienee 60-70 litraa.
-
Hieno projekti, pidähän meidät ajan tasalla!
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1424879789.jpg)
Hidasta hommaa :) Webaston kiinnikkeiden tekoa..
Tämä ei nyt oikeastaan liity lämmitykseen tai mihinkään, mutta mitäpä olette mieltä tällaisesta asiasta :
Vene on eristetty finnfoamilla ja paksulla solumuovilla. Metalli "koolausten" eli runkojen päälle on liimattu 4 milliä paksu solumuoviteippi. Tuon teipin päälle olisi tarkoitus laittaa puukoolaus sisustamista varten. Tuleeko ongelmaa jos tuon puukoolauksen ruuvaa porakärki ruuvilla teipin läpi metallirunkoon kiinni. Kostuuko puu pikkuhiljaa ruuvin kannan ympäriltä, vai onko asian miettiminen liioittelua?
(http://karavaanari.org/kuvat/1424880162.jpg)
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1425238003.jpg)
Ilmawebasto tulee lattian alle pöhisemään. Ilma kulkee lattian alla isoissa putkissa eri hytteihin. Ylöspäin lähtevä putki on ilman tuloputki, jonka väliin tulee vielä perus puhallin. Sillä saa sitten myös tuuletettua ilman webastoa.
Webaston imuputken jälkeen runkoputkeen tulee läppä jolla voi ohittaa webaston. Tai sitten ohjata ilma pelkästään webaston läpi.
"Runkoputkista" otetaan sitten ilma tosiaan hytteihin ja sinne omat säädettävät suuttimet.
Sain viimeinkin tilailtua Ruotsista sen kolmitieventtiilin ja huonetermostaatin. Saan ne maaliskuun puolivälissä niin pääseepä sitten ihmettelemään toimivatko ne niinkuin olen kuvitellut :) kun ei ole tuo ruotsinkielin osaaminen kovin erikoinen...
-
Kokeile hyvissä ajoin lämmitintä, olen kuullut useita veneasennuksia jouduttaneen jälkikäteen fiilailemaan lämmittimen ylilämpiämisen tähden. Vaikka käytätkin isoja putkia, niin putkipituudet, mutkat ja risteykset imu ja painepuolella aiheuttavat melkoista vastusta.
-
Pvc (ht) viemäriputken käyttämisestä "ilmankuljetukseen" menneiltä vuosikymmeniltä - todella epä-antistaattinen materiaali.
Jotkut käyttivät huokeampaa ht50 putkea keskuspölyimurien putkistoissa alkup. sijaan. Imuroitsijat saivat sitten "tällejä" ..
Liekö venasennuksessa kiusaa.. pölyä tietty herkkä keräämään varautunut pvc putki. Onnistuiskohan maadoituslangan vetäminen vaikka 1 m matkalta putken sisällä?
-
Tuleeko tohon putkistoon joku venttiili kun imu ja lähtö ovat yhdessä?
-
^
Näin ymmärsin ;)
..
Webaston imuputken jälkeen runkoputkeen tulee läppä jolla voi ohittaa webaston. Tai sitten ohjata ilma pelkästään webaston läpi.
..
-
Ilmawebasto tulee lattian alle pöhisemään. Ilma kulkee lattian alla isoissa putkissa eri hytteihin.
Oletko mitannut, mikä on Webalta tulevan ilman lämpötila?
-
Oletko mitannut, mikä on Webalta tulevan ilman lämpötila?
Tätä samaa pohdin. Saattaa putket pehmetä.
-
Hyvä huomio tuo. 5 kW webasto antaa parhaimmillaan tai pahimmillaan ilmeisesti 130 asteista ilmaa. Tuo webasto on 3,2 kW.
Jostain lueskelin että tuo putki pitäisi kestää 100 astetta..
Täytyypä testailla kunhan saa pakoputken ja polttoainelinjan tehtyä.
Tuleeko tohon putkistoon joku venttiili kun imu ja lähtö ovat yhdessä?
Jep, tulee siis läppä tuohon runkolinjaan webaston imuputken jälkeen. Tämä siksi, että voi tarvittaessa puhaltaa raitista ilmaa suoraan putkiin, eikä vain webaston läpi.
Tuosta staattisuudesta tai antistaattisuudesta en kyllä osaa sanoa mitään... Varsinaiset ilmasuuttimet otetaan tuosta runkolinjasta jollain haitariletkulla (70 mm?)
-
Hyvä huomio tuo. 5 kW webasto antaa parhaimmillaan tai pahimmillaan ilmeisesti 130 asteista ilmaa. Tuo webasto on 3,2 kW.
Jostain lueskelin että tuo putki pitäisi kestää 100 astetta..
Täytyypä testailla kunhan saa pakoputken ja polttoainelinjan tehtyä.
Jep, tulee siis läppä tuohon runkolinjaan webaston imuputken jälkeen. Tämä siksi, että voi tarvittaessa puhaltaa raitista ilmaa suoraan putkiin, eikä vain webaston läpi.
Tuosta staattisuudesta tai antistaattisuudesta en kyllä osaa sanoa mitään... Varsinaiset ilmasuuttimet otetaan tuosta runkolinjasta jollain haitariletkulla (70 mm?)
Pystytkö piirtämään ajatuksesi tuohon kuvaan?
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1425303978.jpg)
Jep :) Eli kun venettä lämmitetään, läppä on kiinni. Webasto imee ilmaa puhaltimen läpi, tarvittaessa puhallin voi olla myös päällä.
Kun venettä halutaan tuulettaa (webasto on pois päältä ), käännetään läppä auki ja laitetaan puhallin päälle. Silloin raitis ilma pääsee suoraan runkolinjaan.
Varmaan se ilma kulkisi tuon webaston läpikin, mutta eipähän ahista nyt.
-
Muut kerkesivätkin jo tuon putken lämpökestävyyden tuoda esille joten ei enempiä siitä . . .
Tuon imupuolen putken supistaisin vasta "viimesentillä" eli samaan tyyliin kuin toi lähteväkin putki . . .
Mutta onko mahdollista käyttää 45 asteen käyriä noiden 90 asteisten sijaan ? Kulkisi ilma keveämmin kun ei olisi "kurveja" jarruna . . .
-
Tuon imupuolen putken supistaisin vasta "viimesentillä" eli samaan tyyliin kuin toi lähteväkin putki . . .
Mutta onko mahdollista käyttää 45 asteen käyriä noiden 90 asteisten sijaan ? Kulkisi ilma keveämmin kun ei olisi "kurveja" jarruna . . .
Tilan puutteen takia tuossa on tehty kompromisseja. Vene on aika pitkälti tasapohjainen, joten lattian alla ei kauheasti ole ylimääräistä tilaa. Täytyy tosiaan tässä kokeilla järjestelmää heti kun saa tarvittavat asiat tehtyä.
Ehdotuksia hiljaisesta puhaltimesta tuohon käyttöön? Auton lämmityslaitteenpuh allin mielessä tällä hetkellä.
-
Jos tuo putki on sisäkäyttöön tarkoitettua viemäriä, niin ei kestä lämmintä ilmaa puhaltaa sisään.
nimimerkillä kokemusta on. 4 kw ederbächer oli entisessä kulkimessa, hyvä lämmitin mutta liian vähän suuttimia.
Ja minä lisäilin putkistoa harmaalla viemäriputkella, mutta jo ensimmäisellä koekäytöllä alkoi putket painua läjään ja hajukin oli melkoinen, se tosin alkoi heiketä aika äkkiä. Ja kahden viikonloppu reissun jälkeen ne oli vaihdettava. Itse laitoin alumiinista vanhaa telineputkea kun oli rikkinäinen telineen pätkä valmiina.
Osta vain suosioilla oikeaa ilmastointiputkea.
-
Kiitos näistä kommenteista ja kokemuksista Thumb
Taitaa mennä osittain putket uusiksi ... Täytynee kokeilla mitä tapahtuu, jos vaihtaisi nuo ensimmäiset mutkat peltisiksi, mutta antais isojen putkien olla (100mm). Jos alkaa pehmenemään, niin täytynee vaihtaa kaikki.
Ensimmäinen lattialevy ruuvattu kiinni. Taitaa olla ainoa johon ei tule luukkuja. Vessan lattian lisäksi.
(http://karavaanari.org/kuvat/1425416999.jpg)
Ja vesiwebaston letkujen mallailua. Kritiikkiä 90 asteen kulmista otetaan vastaan ;) Vaihdoin letkut webaston ja lämminvesivaraajan väliltä 16mm -> 19mm sisähalkaisijalle.. Jospa se vesi siellä liikkuisi. Konehuone tulee aika täyteen ja äänieristettä vielä tuohon sisäpintaankin, niin menee fiksummin nuin. Kuvassa webasto ei ole vielä pultattu kiinni ja letkut varalta vähän liian pitkät. Sen takia vinossa yms.
(http://karavaanari.org/kuvat/1425417405.jpg)
-
Tehtiin tuossa vähän testiä ilmawebastolla.
(http://karavaanari.org/kuvat/1426890775.jpg)
Ei nyt ainakaan tunnin aikana saatu tuota putkea sulamaan tai pehmeämään. Tarkoitus olisi huomenna pujottaa webasto paikalleen veneeseen ja lämmitellä sitä ihan kunnolla siinä päivän aikana. Katsotaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.
Osia tuli ruotsista:
(http://karavaanari.org/kuvat/1426890927.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1426891333.jpg)
Jos oikein hyvin käy niin huomenna koekasaillaan tuo lämmitysjärjestelmä parilla patterilla. Minkäkokoinen paisuntasäiliö tulisi olla kun nestetilavuutta on ~100 litraa?
Onko jollakulla asiantuntemusta lämmönvaihtimista? Tämmöisiä ajautui pari kappaletta pajalle, ja niillä olisi tarkoitus moottoria jäähdyttää.
(http://karavaanari.org/kuvat/1426891506.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1426891523.jpg)
Osaako joku näistä sanoa jotain? "Teho" tietysti riippuu monesta asiasta, mutta montakohan hevosvoimaa/kilowattia näillä saisi jäähdytettyä? Järvivettä noista pumpataan siis läpi joko perävetolaitteen pumpulla, sähköpumpulla tai hihnavetoisella pumpulla. Isommat letkulähdot ovat ~1 tuuma, ja pienemmät 12mm ja toinen vähän isompi.
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1427016013.jpg)
Klemmari poikineen..
-
Tehtiin tuossa vähän testiä ilmawebastolla.
(http://karavaanari.org/kuvat/1426890775.jpg)
Ei nyt ainakaan tunnin aikana saatu tuota putkea sulamaan tai pehmeämään. Tarkoitus olisi huomenna pujottaa webasto paikalleen veneeseen ja lämmitellä sitä ihan kunnolla siinä päivän aikana. Katsotaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään.
Osia tuli ruotsista:
(http://karavaanari.org/kuvat/1426890927.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1426891333.jpg)
Jos oikein hyvin käy niin huomenna koekasaillaan tuo lämmitysjärjestelmä parilla patterilla. Minkäkokoinen paisuntasäiliö tulisi olla kun nestetilavuutta on ~100 litraa?
Onko jollakulla asiantuntemusta lämmönvaihtimista? Tämmöisiä ajautui pari kappaletta pajalle, ja niillä olisi tarkoitus moottoria jäähdyttää.
(http://karavaanari.org/kuvat/1426891506.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1426891523.jpg)
Osaako joku näistä sanoa jotain? "Teho" tietysti riippuu monesta asiasta, mutta montakohan hevosvoimaa/kilowattia näillä saisi jäähdytettyä? Järvivettä noista pumpataan siis läpi joko perävetolaitteen pumpulla, sähköpumpulla tai hihnavetoisella pumpulla. Isommat letkulähdot ovat ~1 tuuma, ja pienemmät 12mm ja toinen vähän isompi.
Olisin kyllä ihmetellyt jos olisi pwhmentyneet, jos kyseiset putket pitää kestää kiehuva vettä.
-
Bilteman mukaan tosiaan 95 astetta kestää tuo putki. Pyöritettiin webastoa veneessä paikallaan eilen muutama tunti eri tehoilla. Putken pinta lämpeni enimmilleen noin 55 asteeseen. Putken päästä tuli kuumimmillaan 70 sateista ilmaa ( 1,5 metriä lämmittimestä ). Ei tullut mitattua kuinka lämmintä ilma on heti webaston jälkeen.
Pientä pehmenemistä ehkä putkessa tapahtu, mutta ei mitään sulamista/taipumista tai kasaan painumista. Eikä myöskään hajua.
Täytyy nyt tässä pitää sitä päällä aina kun käy veneessä askartelemassa. Jos ei mitään tapahdu, saa jäädä nuo putket paikalleen..
Onhan noita varmaan erilaatuisiakin. Jollain foorumilla puhuttiin 65 asteen kestävyydestä..
-
Klemmari poikineen..
Joustavia klemmaraeita itse olen käyttänyt kohtiin jossa lämmönvaihtelu on iso. Nuo perinteiset löystyvät ja alkavat tihkumaan oman kokemuksen mukaan. Kylmävesipuolella samaa ilmiötä ei tapahdu
(http://karavaanari.org/kuvat/1427023609.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1427023611.jpg)
-
Onko jollakulla asiantuntemusta lämmönvaihtimista? Tämmöisiä ajautui pari kappaletta pajalle, ja niillä olisi tarkoitus moottoria jäähdyttää.
Seuraavaksi töissä asennukseen menee sellainen 1.2 MW vaihdin . . . Kysy Alfalavalilta neuvoa mitoitukseen kun nuot näkyy Alfaa olevan, selvitä ennen yhteydenottoa selvitä "litkujen" min/max lämpötilat, mikä liuos kyseessä ja siirrettävä lämpömäärä, nämä tuli enshätiin mieleen . . .
Jos järjestelmään ei asenneta suodattimia jää homma kokeiluasteelle, pakka tukkeutuu pikapuoliin levästä ym:sta töhnästä sillä pakka on tiheä . . .
http://www.volvopentashop.com/SMarin/fi-FI/Details/AccessoriesCatalog/12101?path=1532%2F1961%2F12101
Tai köliputkilauhdutus;
http://www.bukh.dk/upload_dir/pics/Produkt-Ark/DV-48-RME/Owners-Handbook---BUKH-DV-48-RME.pdf
Tässä esimerkiksi 48 hv Bukhin ohjekirja, jossa kölijäähdytys vaatii vain 1,5 m 22 mm putken vedenalle
Keel cooling pipe 2 x ø22/ø19 copper pip ?
Ymmarsiggö oikke ?
Enoo veneellä ku soutanu, jos ei Ukkopekkaa huomioon oteta ;-)))
http://www.ukkopekka.fi/
-
Etsinajankuluksi tietoa viemäiputkista. Putket ovat olleet 90-luvun loppuun asti käytännössä PVC-muovia.
Normaalisti PVC:a ei saa käyttää yli 60°C:ssa - kuormitettuna maksimi
käyttölämpötila on n. 45°C. Erikoislaadut kestävät suurempia lämpötiloja,
PVC-C:a (kloorattu) voidaan käyttää 100°C:n saakka. Kovan PVC:n
lasittumislämpötila on n. 80°C, jolloin materiaali muuttuu kumimaisen
joustavaksi. Puolipehmeällä PVC-laadulla on kumimaiset ominaisuudet
normaalilämpötilass a. PVC:n iskunkestävyys on heikko alhaisissa lämpö-
tiloissa.
Nykyisin putket ovat polypropeenia (PP). Polypropeenin ominaisuudet ovat erilaiset.
Polypropeenilla on polyeteeniä korkeampi sulamis? ja hajoamispiste. Sillä on myös
parempi lämmönkestävyys kuin polyeteenillä, jolloin sen käyttölämpötila?alue on
myös laajempi, jopa + 110 °C – 130 °C lämpötiloihin asti. Sen kylmänkestävyys on
kuitenkin polyeteeniä huonompi. Polypropeenista valmistetut tuotteet kestävät
lämpökäsittelyä kiehumispisteen yläpuolella ja niitä voidaankin steriloida.
Tuo klemmariasia on hyvä huomio. Noiden patteritarvikkeiden mukana tuli tuon jälkimmäisen kuvan mukaisia klemmareita. Täytyy vähän perehtyä noihin ja hankkia tosiaan tarkoitusta vastaavat tavarat lopullisiin asennuksiin.
-
Minulla oli myös 10 m:n teräsvene 25 vuotta. Jääkaappi, liesi ja lämmitys toimi propaanilla. Mitään ongelmia ei ollut. Jääkaappi oli myös 12DC ja 230 AC toiminen. Kaasupullot olivat venee uimatasolla ulkopuolella ja sieltä putkisto liettä ja j-kaappi varten. Lämmityspannu oli Manu-koneen vesikeskuslämmitin joka otti ilman ulkoa ja pukkasi savukaasut ulos.
Tarkistutin parin vuoden välein ammattilaisella nestekaasujärjestel män ja itse vuosittain liitokset vuodon tutkimusspraylla. Lisäksi oli kaksi nestekaasuhälytintä .
Sähkö on kyllä ihan ok juttu mutta esim. jääkaapin sähkönkulutus on aiheuttanut monelle ongelmia. Minusta propaani käyttö huolellisesti on aivan ok.
Kun sinulla on hyvä eriste finnfoam niin tarvitset harvoin lämmitystä. Itse käytin "lämmitykseen" ja ja tunnelman luomiseen iltaisin paria öljylamppua ja useita kynttilöitä ja ei ollut edes lämpö päällä.
-
Hei, ja kiitos viestistäsi!
Kaasu olisi monessa mielessä hyvä vaihtoehto, ja tosiaan itsekin olen sitä mieltä että oikein tehtynä se on myös turvallinen.
Päädyttiin nyt kuitenkin yrittämään dieselillä. Siinä on tietysti omat etunsa, mutta myös huonot puolet.
Tulevat lämmitysjärjestelmä t ovat tavallaan ylimitoitettuja, kun pelkkä ilmawebasto yksinäänkin riittäisi mukavaan veneilyyn Suomen sisävesikeleillä. Osittain niitä rakennetaankin ihan tekemisen ilosta.
Tuli tehtyä nuo kierukat varaajaan ihan summassa ja nyt jälkeenpäin laskeskelleen näyttää ettei se lämminvesi todellakaan lämpenen tuossa kierukassa.. Joten täytyy miettiä vaihtoehtoja taas :)
-
Ajattelin tuoda esille rakentamani systeemin jossa matkailuautoa, tässä tapauksessa bussia, lämmitetään lattialämmityksellä ja pattereilla ja lämmönlähteenä toimii webasto ja suolavaraaja.
Lattiaan asennettiin Uponor Siccus 12 valmista eristepeltilevyä, johon putki paineltiin kiinni. Levyssä on samalla 15mm eps eriste ja luukkuja lukuunottamatta asennus olikin pelkkää levyjen latomista ja putken kieputusta. Busseissa on ihan kiitettävästi lattian huoltoluukkuja. Luukkuihin asennettiin lämpövälikannet, jossa putket luukun nurkasta sisään ja ulos, putket kiinni pp-kennolevyyn ja siccuslevyyn. Näin jokainen luukku on lämmin, sekä helppo avata ja sulkea.
Keskioven sisäänkäynnin eteiseen asennettiin saksalaisten tiedemiesten kehittämä suolavaraaja joka perustuu suolan faasimuutokseen. Suola sulaa ja kiinteytyy käytön aikana ja väite on että tämä varaaja vastaa 500 litran vesivaraajaa. Suola on yhtenä könttinä varaajan sisässä ja köntissä kulkee kaksi kierukkaa, lataus ja purkukierukka. Moottorin vesitilavuus ei siis kasva viittäsataa litraa vaan muutaman mitä kierukat vetää. Näin ollen moottorin paisuntaan yms ei tarvi tehdä mitään lisäyksiä.
Varaaja ladataan ajon aikana latauslinjasta jota voidaan avustaa 30kw webastolla. Samassa latauslinjassa on toinen pieni 40 litran käyttövesivaraaja kaksoiskierukalla. Kun autolla ajetaan, lämpenee käyttövesi ja suolavaraaja 85 asteeseen.
Varaajan purkukierukka ottaa lämpöä pattereiden linjasta ja palauttaa lämmön samaan linjaan. Varaaja on ikäänkuin rinnan sarjassa takaiskun edeltä ottaa ja taakse palauttaa. Varaajalinjassa on haara lattialämmitykselle . Kiertovesipumppu kierrättää varaajan ja lattian väliä huonetermostaatin ohjaamana, kunnes Danfossin FJVR paluuvesitermarit alkavat sulkea piiri kerrallaan kiertoa pienemmälle. Näin siis lattia lämpenee ensin. Kun termarit alkaa rajoittaa kiertoa, kiertovesi löytää tiensä patteriverkkoon ja sitten alkaa lämmetä myös patterit.
Varaajassa on anturi mikä käskee webaston tulille. Silloin kun webasto ainoastaan lataa varaajaa niin releventtiili sulkee patterikierron siksi aikaa jos käyttäjä niin haluaa. Tämä siksi että webastossa on niin valtava teho että patterit hehkuttaisi lataamisen aikana sisätilat saunaksi.
En ole kokeillut vielä systeemiä. Kovasti tehdään töitä että saadaan homma valmiiksi ja testattua mennäänkö yksi yö pelkällä varaajan energialla ilman latausta. Virrankulutus lämmitykseen on 14w mitä yksi pumppu vie. Tuo iso weba hörppää 200w joten varaaja tulee tarpeeseen.
Tämä systeemi voisi toimia veneessä vielä helpommin kun moottorin jäähdytysenergia työnnettäisiin varaajaan eikä järveen.
-
Mielenkiintoinen projekti :) Tuo suolavaraaja on minulle täysin uusi juttu. Laitahan tietoa kun projekti edistyy ja pääset testailemaan.
Laskitko kustannuksia lattilämmitykselle + varaajalle? Vai haluatko pitää omana tietona..
Systeemihän kuulostaa muuten samantyyppiseltä. Arvioin että keskiverto veneilykeleillä meillä webasto pyörähtää 2-3 kertaa yössä noin tunnin ajan. Tämä tosin on aika puhdas arvaus.
Bussissa taitaa olla 24 voltin järjestelmä?
Minkäskokoisia lämminvesivaraajia karavaanivehkeissä on? Tai toisin muotoiltuna, minkähän kokoisen varaajan sitä tekisi käyttövedelle, jos nyt siihen ratkaisuun pääädytään. Käyttö on satunnainen suihkuttelu, vessan käsienpesuhana ja keittiön hana. Tiskailtuahan tuossa ehkä tulee jonkinverran.
Jos laittaisi webaston kiertoon lämmönvaihtimen vielä, jolla saisi myös käyttövesivaraajan lämpimäksi.
-
Minä olen laittanut busseihin noita 40 litran kaksoiskierukkavara ajia, mukavan nopeasti lämpenee ja kyllähän siitä suihkutteleekin ihan mukavasti.
-
Suunnitteilla on nyt sitten lämminvesivaraaja johon tulisi myös pari kierukkaa. Moottorille ja webastolle. Noin 40 litran pönttö löytyy, pitäisi vain taivuttaa kierukat ja lykätä sisään.
Vessaksi olisi tarkoitus laittaa "karavaanityyppinen" wc-istuin omalla tyhjennettävällä säiliöllä. Vessan käyttö on vähäistä. Suositelkaapa tuohon sopivaa tuotetta? Itsellä ei ole noista mitään kokemusta eikä tietoa. Vessa on tietysti ahdas. Eli mahd. pieni ulkomitoiltaan. Korkeus ei ole ongelma.
Minkälaista letkua /putkea kannattaisi käyttää käyttövedelle?
-
Eikös veneissä perinteisesti "ruokita kaloja" eli
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/LVI/Kaymala/Venekaymala-2000020514/
Löytyyhän tuolta porta-potti (vanhanajan karavaani -tyyli)
http://www.biltema.fi/fi/Veneily/LVI/Kaymala/Kannettava-kemiallinen-kaymala-2000032631/
Kummanko; lämminkäyttövesi vai jäähdynneste kiertäisi kierukassa - ja vastaavasti vaipassa?
-
Järjestelmä joka ruokkii kaloja on nykyään laiton suomessa ja monessa veneessä on porta potti kyydissä jotta veneen saa katsastettua jos on veneseuran jäsen. Imutyhjennys on niissä nyyaikaa.
-
Jep, pitäisi olla paskatankki jos tuollaisen oikean pytyn laittaisi. Järkevän kokoiselle tankille ei vain ole oikein tilaa. Tai onhan sitä tilaa, mutta se on sitten säilytystilasta pois :)
-
Mulla oli Bellassa tuommoinen Bilteman kemssa, ollut ilmeisesti alkuperäisvaruste kun oli sopiva paikkakin patjojen välissä. Alasäiliö taisi olla vaan pienempi kuin tuossa.
-
Kummanko; lämminkäyttövesi vai jäähdynneste kiertäisi kierukassa - ja vastaavasti vaipassa?
Käyttövesi säiliöön ja jäähdytinneste kierukkaan. Tämä varaaja tehdään siis siksi että tuohon glykolivaraajaan tekemämme kierukan teho ei todennäköisesti riitä käyttöveden lämmittämiseen "lennosta".
-
Suomen hitaimmin edistyvä veneprojekti edistyy hitaasti :)
Uudella polttoainepumpulla webasto lähti viimeinkin toimimaan täydellä teholla. Lämmittelin varaajan kuumaksi (20 astetta -> 70 astetta ). Aikaa taisi mennä noin tunti. Ja varaaja on siis edelleen eristämättä. Eli aika pikaisesti tuo loppujenlopuksi lämpiää jo pelkällä webastolla.
Laskin nyt kylmää hanavettä varaajassa olevien kierukoiden läpi. Oli tarkoitus vähän mittailla kuinka paljon se käyttövesi lämpenisi jos sen vain pumppaisi noiden kierukoiden läpi. Lämpömittari hajosi joten en saanut mitään varsinaisia mittauksia tehtyä, mutta kyllä sieltä tuntuisi riittävän lämmintä vettä tulevan ainakin niin kauan kun varaajan lämpötila on yli 50 astetta.
Parhaimmillaan vesi oli polttavan kuumaa, ja kylmimmillään "valmista suihkuvettä" tai ehkä jopa vähän liian lämmintä. Laskin vettä arviolta 7 litraa minuutissa vauhdilla.
Täytyy vielä oikein ehjän mittarin kanssa mittailla lämpötiloja. Vaikuttaisi kuitenkin siltä että ehkäpä sitä käyttöveden varaajaa ei tehdäkään ollenkaan.
Sisällä muuten pientä askartelua on tehty.
(http://karavaanari.org/kuvat/1439308809.jpg)
-
Pitäisi rakennella maasähköjärjestelmä veneeseen. Siihen käytännössä pitäisi olla jonkinlainen keskus, johon tulisi sitten kiinni 1-2 ylläpitolaturia, ja lähöt parille pistorasialle. Ulospäin joku fiksu rasia, josta saisi veneen sitten kytkettyä laiturissa maasähköön.
Olisiko kokemuksia tai ehdotuksia eri tuotteista? Venekäyttöön valmiit paketit maksaa tietenkin kauheasti..
Ja myöskin latureista ehdotuksia? Akkukapasiteettia tullee ~300 Ah