Aihe: Alkuperäinen Bürstnerin laturi tai mikä tämän toiminta?

Toi muuntaja on ihan tavallinen tasasuunnattu virtalähde, ei edes stabiloitu. Sillä syötetään johonkin laitteeseen jännite joka muuntaa sen latausjännitteeksi. Diodisilta voi olla viallinen. Mikä vaihtojännite tulee muuntajan navoista?

Toi muuntaja on ihan tavallinen tasasuunnattu virtalähde, ei edes stabiloitu. Sillä syötetään johonkin laitteeseen jännite joka muuntaa sen latausjännitteeksi. Diodisilta voi olla viallinen. Mikä vaihtojännite tulee muuntajan navoista?

Tarvitsen vähän enemmän tarkennusta... Mistä navoista kannattaisi kokeilla, tarkoitatko laitteen sisältä? Ja meinaatko että diodit olisi muuntajan sisällä? Ovatko ne nuo jotka merkitsin kaavioon? Tuon ison käämin jälkeen johdotukset menevät kahteen mustaan kuutioon jotka on ruuvattu metallirunkoon kiinni, ovatko nämä mahdollisesti niitä diodeja:



Niistä lähtevät ulostulot 2*12V ja miinus. Mielestäni yhdessä näistä mustista kuutioista oli jokin merkintä sivussa, katsotaan saanko tänne lisättyä vielä perästä.

Tässä on tämän sähkökaavio joka pitää sisällään kyseisen järjestelmän (ohjauspaneeli ja tuo ruskea muuntaja):

Vastaan omiin kysymyksiin kun oppisin taas jotain. Eli nuo kaksi mustaa kuutiota ovat tosiaan ne diodisillat. Eli ainakin yhden niistä valmistaja on FACON ja tuotekoodi on BH37933, katson huomenna onko toinen identtinen vai hieman erilainen ominaisuuksiltaan koska johdot jotka näistä lähtevät antavat eri amppeerit. Ilmeisesti vastaavia vielä myydään jossain päin.

Eli molempiin diodisiltoihin tulee kaksi (vaihtovirta?)johtoa käämistä ja diodisillasta lähtee vain yksi 12V johto ulos. Kaksi diodisiltaa = kaksi 12V johtoa, toinen on max 20A ja toinen max 6A. Vielä kun ymmärtäisi miten ne erotellaan tuolla, tuleeko ero jo käämistä vai diodisilloista? Tarvitsee tutkia huomenna valoisampaan aikaan.
Molemmat diodisillat jakavat saman miinusjohdon joka tulee myös 12V johtojen mukana ulos.

Ihan niin kuin kytkentäkuvassa on piirretty. Mittaa niistä muuntajalta tulevista johdoista se vaihtojännite ja sitten diodi siltojen jälkeinen tasajännite. Ei tuota suunnattua jännitettä voi akuille viedä, jossain täytyy olla joku latauspoksi.

Ihan niin kuin kytkentäkuvassa on piirretty. Mittaa niistä muuntajalta tulevista johdoista se vaihtojännite ja sitten diodi siltojen jälkeinen tasajännite. Ei tuota suunnattua jännitettä voi akuille viedä, jossain täytyy olla joku latauspoksi.

OK, katson huomenissa. Tasajännitteen katsoin jo, toisessa n. 10,5V ja toisessa n. 19,5V, mitattu suoraan diodien ulostulonavoista. Molempien pitäisi olla 12V. Joku väitti että vaatisi kuormaa jotta voltit asettuu alemmas mutta olisi kiva olla varma asiasta ennen kuin kytken kiinni herkkiin laitteisiin.

Tuossa kytkentäkaaviossa on niin paljon kytkimiä ja releitä etten saa enää näillä taidoilla oikein selkoa. Siellä on auxillary akku ja moottoritilan akku mutta en osaa lukea onko siinä jotain latausboksia.

Tuota kuormaahan voit antaa vaikka auton ajovalopolttimolla ja mitata sitten jännitteen että tipahtaako normaaliin.

Tuota kuormaahan voit antaa vaikka auton ajovalopolttimolla ja mitata sitten jännitteen että tipahtaako normaaliin.

Kiitos vinkistä, laitan kokeiluun!

Olisikohan tämä kohta piirroksessa liitoksissa siihen latausboksiin? Siinä on ainakin D+ vaihtovirtageneraat tori, eikö tämä haistele akun varauksen tasoa ja annostelee jännitettä sen mukaan? En edes tiedä miltä D+ pitäisi näyttää mutta ehkä huomenna olen viisaampi.



En ole varma tuosta "battery relay coupler" -relestä että mitä tarkoittaa tässä yhteydessä. Sen vieressä vasemmalla puolella on "charge select switch" joka viitannee tuohon ohjauspaneelin taittonappiin jolla valitaan kumpaa akkua ladataan ja joka ohjaa "charge relay" -relettä kytkien sen valittuun akkuun.

Kyllä tämä tästä aukeaa, hitaasti mutta varmasti.

Olisikohan tämä kohta piirroksessa liitoksissa siihen latausboksiin?

- Ei tässä systeemissä ole latausboksia, se on kaikessa yksinkertaisuudessa an
  juuri tällainen, ehkä hieman primitiivinen vuoden 2022 näkökulmasta mutta
  toimii se silti. Ainakin mitä lataukseen tulee.

- Täytyy nyt huomata se mitä mittaustuloksesi kertoo. 10,5V sykkivän tasajännitteen
  keskiarvona tarkoittaisi n.14.8V nollasta huippuun eli varsin sitä miten
  muuntaja/tasasuuntaaja -laturit mitoitetaan. Pitää siis muistaa miten yleismittari
  käsittelee saamaansa jännitetietoa. Myös trueRMS -mittari antaisi (tässä tapauksessa)
  melko saman lukeman.  (keskiarvo ja tehollisarvo voivat aaltomuodosta riippuen myös
  erota huomattavasti vrt. ns. crest factor jota taas puolestaan ei pidä sekoittaa
  vaihtosähkön tehokertoimeen)
 
- Tuo 19,5V on kyllä korkea. Tulee mieleen sellainenkin että siellä saattaisi olla
  kondensaattori joka aiheuttaisi huipputasasuuntautu misen eli tarkoittaisi n. 13.8Vrms
  Jos kondensaattori on kapasitanssiltaan "pieni" eli esim. häiriönpoistoon niin
  aivan pienikin kuorma pudottaisi mittarin näyttämään keskiarvoa (tai RMS jos mittari
  sellainen on) Esim. lampuille ei ongelma mutta jotkin elektroniikkalaitte et ovat
  kyllä vaarassa puhumattakaan että saattavat itse sisältää sisäänmenon oleellisesti
  isomman kondensaattorin joka jo oikeasti aiheuttaisikin tehollisarvon nousua.

- Tällaisissa tapauksissa tempaan toisinaan esiin ihan ("vanhanajan") analogisen
  kiertokelamittarin että voin varmasti tietää miten mittari käsittelee jännitetietoa
  ja tulkinnat teen sitten itse.


 Siinä on ainakin D+ vaihtovirtageneraat tori, eikö tämä haistele akun varauksen tasoa
 ja annostelee jännitettä sen mukaan?

- Ei. D+ on kolmivaihegeneraatt orin erillistasasuuntaus piste ja sen jännitteen nousu kertoo
  generaattorin heräämisestä l. latauksen alkamisesta. Sen käyttäminen akkujen
  yhteenkytkemisen ohjaussignaalina on mitä yleisin käytäntö asuntoautoissa, näin
  myös tässä tapauksessa. Oman kokemukseni mukaan muita menettelyitä käytetään
  autojen alkuperäisohjauskes kuksissa vain harvoin, esim. CBE:n DS300 on tällainen
  jännitetunnistuksee n perustuva poikkeus.

 En edes tiedä miltä D+ pitäisi näyttää

- ei sitä oikeastaan tarvitsekaan tietää mutta mainittakoon nyt sen verran että
  se asettuu jotakuinkin generaattorin ulostulon jännitteeseen mutta on silti eri
  piste. Siitä saadaan magnetointivirta niin että ei tarvitse käyttää herätinvirtaa
  (muuhun kuin herättämiseen)

En ole varma tuosta "battery relay coupler" -relestä että mitä tarkoittaa tässä yhteydessä.

- Kytkee akut yhteen kun auton lataus käynnistyy.

"mutta ehkä huomenna olen viisaampi"

No niin, vuorokausi on vaihtunut.

@latushka83: "....... ja mitata sitten jännitteen että tipahtaako normaaliin"

- Minä en usko nestemäiseen jännitteeseen. Jos sellaisen näen niin silmäni valehtelevat
  ja se on vielä pahempi kuin jos jonkun muun silmät valehtelevat. Väittäväthän jotkut
  nähneensä jopa hupiakun, minä en usko sellaistakaan.

Olisikohan tämä kohta piirroksessa liitoksissa siihen latausboksiin?

- Ei tässä systeemissä ole latausboksia, se on kaikessa yksinkertaisuudessa an
  juuri tällainen, ehkä hieman primitiivinen vuoden 2022 näkökulmasta mutta
  toimii se silti. Ainakin mitä lataukseen tulee.

- Täytyy nyt huomata se mitä mittaustuloksesi kertoo. 10,5V sykkivän tasajännitteen
  keskiarvona tarkoittaisi n.14.8V nollasta huippuun eli varsin sitä miten
  muuntaja/tasasuuntaaja -laturit mitoitetaan. Pitää siis muistaa miten yleismittari
  käsittelee saamaansa jännitetietoa. Myös trueRMS -mittari antaisi (tässä tapauksessa)
  melko saman lukeman.  (keskiarvo ja tehollisarvo voivat aaltomuodosta riippuen myös
  erota huomattavasti vrt. ns. crest factor jota taas puolestaan ei pidä sekoittaa
  vaihtosähkön tehokertoimeen)
 
- Tuo 19,5V on kyllä korkea. Tulee mieleen sellainenkin että siellä saattaisi olla
  kondensaattori joka aiheuttaisi huipputasasuuntautu misen eli tarkoittaisi n. 13.8Vrms
  Jos kondensaattori on kapasitanssiltaan "pieni" eli esim. häiriönpoistoon niin
  aivan pienikin kuorma pudottaisi mittarin näyttämään keskiarvoa (tai RMS jos mittari
  sellainen on) Esim. lampuille ei ongelma mutta jotkin elektroniikkalaitte et ovat
  kyllä vaarassa puhumattakaan että saattavat itse sisältää sisäänmenon oleellisesti
  isomman kondensaattorin joka jo oikeasti aiheuttaisikin tehollisarvon nousua.

- Tällaisissa tapauksissa tempaan toisinaan esiin ihan ("vanhanajan") analogisen
  kiertokelamittarin että voin varmasti tietää miten mittari käsittelee jännitetietoa
  ja tulkinnat teen sitten itse.


 Siinä on ainakin D+ vaihtovirtageneraat tori, eikö tämä haistele akun varauksen tasoa
 ja annostelee jännitettä sen mukaan?

- Ei. D+ on kolmivaihegeneraatt orin erillistasasuuntaus piste ja sen jännitteen nousu kertoo
  generaattorin heräämisestä l. latauksen alkamisesta. Sen käyttäminen akkujen
  yhteenkytkemisen ohjaussignaalina on mitä yleisin käytäntö asuntoautoissa, näin
  myös tässä tapauksessa. Oman kokemukseni mukaan muita menettelyitä käytetään
  autojen alkuperäisohjauskes kuksissa vain harvoin, esim. CBE:n DS300 on tällainen
  jännitetunnistuksee n perustuva poikkeus.

 En edes tiedä miltä D+ pitäisi näyttää

- ei sitä oikeastaan tarvitsekaan tietää mutta mainittakoon nyt sen verran että
  se asettuu jotakuinkin generaattorin ulostulon jännitteeseen mutta on silti eri
  piste. Siitä saadaan magnetointivirta niin että ei tarvitse käyttää herätinvirtaa
  (muuhun kuin herättämiseen)

En ole varma tuosta "battery relay coupler" -relestä että mitä tarkoittaa tässä yhteydessä.

- Kytkee akut yhteen kun auton lataus käynnistyy.

"mutta ehkä huomenna olen viisaampi"

No niin, vuorokausi on vaihtunut.

@latushka83: "....... ja mitata sitten jännitteen että tipahtaako normaaliin"

- Minä en usko nestemäiseen jännitteeseen. Jos sellaisen näen niin silmäni valehtelevat
  ja se on vielä pahempi kuin jos jonkun muun silmät valehtelevat. Väittäväthän jotkut
  nähneensä jopa hupiakun, minä en usko sellaistakaan.

Kiitos hyvin kattavasta selityksestä, opin paljon tästä!

- Minulla tosiaan on aivan tavanomainen digitaalinen yleismittari joten en saa varmaa tietoa jännitteestä diodin jälkeen. Luin juuri tuosta trueRMS mittarista, etenkin tässä tilanteessa jossa jännite on mitattu yksivaihediodisilla n (datasheetissä kuvailtu "moulded single phase bridge") jälkeen:



Laskitko tuon 14,8V huomioiden tuon diodin ominaisuudet (http://www.datasheetq.com/datasheet-download/798601/1/ETC/BH37933) ? En ymmärrä tuon diodin tiedoista juurikaan mitään! (Jos tuon kuvan arviota 40% alenemista katsoo niin silloin olisi 17.5V, on varmaan joku geneerinen arvio?)

- Jos tuon 19.5V jännitteen aiheuttaisi kondensaattori niin löydän sen sitten muuntajan sisältä. Mielestäni en ainakaan mitään tavanomaista syllinterimuotoisia ole sieltä havainnut, tutkin tänään taas uudestaan. Paljon tavaraa tuon möhkäleen sisällä ei ole mutta voisiko tällainen olla aivan kiinni tuossa käämissä? Siinä on muovikalvo suojaamassa kupareita, voisin vähän kurkata tarkemmin alle vielä. Entä miten jos tuo toinen diodi onkin viallinen, voisiko se nostaa voltteja? Tarkistan sen mallin vielä tänään, on luultavasti eri kuin tuo BBH37933. Jos löydän jotain kondensaattoriin viittaavaa niin nappaan siitä tiedot talteen.

Kiitos vielä noiden yksityikohtien täsmennyksestä akkujen kytkennästä ja D+:sta!

En ehdi juuri nyt paljoa kirjoittaa mutta lyhyesti:

- Muuntajan sisällä ei ole kondensaattoria.

- Jos tasasuuntaajan lähdössä olevat johdot eivät vie kondensaattorille
  niin sitä ei sitten ole.

- Jos muuntajan toisiokäämien välillä on oikosulku niin tasasuuntaajan jälkeen
  voi ilmestyä "hulvattomia" jännitteitä.

  Itse kokeilisin irrottaa "stromversorgung" käämin päät ja kokeilisin
 kynälampulla (testilampulla tai miten kutsutaankin?) käämin päistä maata vastaan
 jännitteen. (tai yleismittarilla mutta jotenkin hieman kuormittaen ettei hajakapasitanssit
 harhauta) Jos jotain "kelluvaan" käämin päähän ilmestyy niin sitten se ei oikeasti
 "kellu" eli oikosulku muuntajan sisällä on jokseenkin varma diagnoosi.

  E.m. mittaustilanteessa käämin päitten väliltä mitattuna jännite voi olla hyvinkin
  normaali (hieman yli 10VAC) vaihtojännite.

  "laden" - käämin kytkentöihin ei edellisessä kosketa.

  Laitteen päädyn kuvassa muuntajan toisiot on merkitty yhteen, se on piirrosvirhe,
  kaavion kuva on oikein.

Mistä löytyy punaisella kehystetty poksi?

Eli tämä laite, kannattaa hieman tutkia sitä. Sieltä tulee latausjännite. Sitten jos avaat sen niin ota piirilevyn molemmilta puolilta kuvia niin piirretään kytkentäkuvat.

Avasin ohjauspaneelin tänään kunnolla ja löysin tällaisen piirilevyn sisältä:



Mielestäni useampi vaste on rikki, eivät antaneet mitään lukemaa. Kondensaattoreista en osaa varmaksi sanoa, kun ensin kokeilin jatkuvuutta, sen jälkeen mittasin voltteja niin oli kerännyt ainakin siitä sisäänsä ja voltit laski hiljalleen kun lukemaa seurasin.

Eli, muuntajan johdot menevät täällä kiinni, piiri on vain osittain kuollut. Alla muutama kuva sisällöstä:






Muuntajan johdot selkeästi numeromerkattu sekä saksaksi johdotuksia nimetty:

Näyttää myös vähän huonolle kääntöpuolella noiden käämien(?) kohdalla. Saan ne puhdistettua kyllä jos on vaan roskaa kertynyt.



Puhdistettu, näyttää paremmalle. Voipi olla että oli kontaktia väärissä kohdissa, lähti jonkin verran roskaa..