Aihe: vaihe/nolla/maa

Tästä lähtettiin 6 sivua sitten.

Keskusteluun jossa mennään niin se autolämmityksen johto joka yleensä 1,5mm2 on huomattavasti lyhempi kuin liiton suorittelema 25m johto, joka taas heijastaa edellä mainittuihin oikosulkuvirtoihin melko radikaalisti.

Eihän sen johdon pakko ole olla 25m pituinen....

Tarviiko sitä usein sitten 25m johtoa? Turvaetäisyydet huomioiden tietty mahdollista. Mulla on se 10m johto retkuiluautossa ja 10m Defa johto myöskin lohkolämmitintä varten.

Se pituussuositus tulee siitä että sillä yhdellä johdolla pärjäisi kauempanakin tolpasta ilman jatkoksia. Toki saahan sitä jokainen hankkia vaikka metrin välein erimittaisia johtoja mut jos meinaa yhdellä pärjätä kannattaa hankkia pitkä.

Tuossapa noita kaapeleita on, säkkissä 2x25 m ja pari adapteria. Kela 25 m lämpösulakkeella, eniten käytössä. Ja imuroinnin ajaksi autotallista 10 m kaapeli ja 1,5 m adapteri.
Ja kaikki laillisia 3000 wattiin asti.
Samanmoisia systeemejä muuttuu muutamalla keskusteluun osallistujalla rajan ylityksen jälkeen käyttö kelpoisiksi vaikka tässä keskustelussa muuta väittävä. 

Vaikka eikait terminä pitäisi käyttää maasulkua, mutta siihen 0-potentiaaliin (maahan, johtavaan rakenteeseen tai suojamaahan) kun virta karkaa, niin se vaihe- ja nollajohtimen virtapiiristä pois - luottaisin enempi silloin vikavirtasuojan (ei kait keltään tänäpäiväna puutu matkailuvermeestään) nopeuteen kuin varokkeiden katkaisuun.

Jos maajohdin on poikki liityntäkaapelista, niin silloin vikavirtasuojasta ei ole hyötyä. Samoin maakaapelin ohuus vaikuttaa hidastavasti vikavirtasuojan toimintaan.

Jos maajohdin (jatkojohto) on poikki liityntäkaapelista, niin silloin vikavirtasuojasta ei ole hyötyä. Samoin maakaapelin ohuus vaikuttaa hidastavasti vikavirtasuojan toimintaan.

Jos maajohdin on poikki, mikään sähkölaite ei toimi.
Vikavirtasuojakytki n mittaa vaihejohtimen ja maajohtimen virtaa ja vertaa niitä toisiinsa. Jos ero on (tyypillisesti)yli 30mA, syöttö katkaistaan. Kaapelin poikkipinnalla ei ole merkitystä.
 

Jos maajohdin on poikki liityntäkaapelista, niin silloin vikavirtasuojasta ei ole hyötyä. Samoin maakaapelin ohuus vaikuttaa hidastavasti vikavirtasuojan toimintaan.

Vikavirtasuoja antaa suojaa nimen omaan sähköiskuja vastaan.
Se toimii vaikka maajohto ja suojamaa olisivat poikki, kun vikavirtasuojan meno- ja paluuvirta eivät ole samansuuruiset laukeaa suoja.
Kun koskee virralliseen johtimeen saaden sähköiskun meno ja paluuvirta eivät ole saman suuruisia ja nolla tai suojajohtimella ei ole siinä mitään tekoa.
Vikavirtasuoja ei auta nolla- ja vaihejohtimien väliseenoikosulkuun, siihen auttaa vain sulake taijohdonsuoja.

Jos maajohdin on poikki, mikään sähkölaite ei toimi.
Vikavirtasuojakytki n mittaa vaihejohtimen ja maajohtimen virtaa ja vertaa niitä toisiinsa. Jos ero on (tyypillisesti)yli 30mA, syöttö katkaistaan. Kaapelin poikkipinnalla ei ole merkitystä.

Sekoitat maan ja nollan toisiinsa, maajohto hoitaa maadoituksen (ja potenttiaalintasauk sen), nollajohdinta pitken menee taas sähkö.

Vikavirtasuoja antaa suojaa nimen omaan sähköiskuja vastaan.
Se toimii vaikka maajohto ja suojamaa olisivat poikki, kun vikavirtasuojan meno- ja paluuvirta eivät ole samansuuruiset laukeaa suoja.
Kun koskee virralliseen johtimeen saaden sähköiskun meno ja paluuvirta eivät ole saman suuruisia ja nolla tai suojajohtimella ei ole siinä mitään tekoa.
Vikavirtasuoja ei auta nolla- ja vaihejohtimien väliseenoikosulkuun, siihen auttaa vain sulake taijohdonsuoja.

Kulkimessa vikavirtasuoja ei suojaa jos maajohto on poikki tms. (Maa puuttuu) Koska silloin ainoa potenttiaaliero on vaihe- ja nollajohtimen välillä, ja siitä ei vikavirtasuoja välitä.

Sekoitat maan ja nollan toisiinsa, maajohto hoitaa maadoituksen (ja potenttiaalintasauk sen), nollajohdinta pitken menee taas sähkö.
Kulkimessa vikavirtasuoja ei suojaa jos maajohto on poikki tms. (Maa puuttuu) Koska silloin ainoa potenttiaaliero on vaihe- ja nollajohtimen välillä, ja siitä ei vikavirtasuoja välitä.

Uskallan veikata että olet osittain väärässä.

Olin rivitalon toisessa kerroksessa, tikkaissa oli ehjät kumitassut, mulla oli ehjät ja viralliset kengät, työvaatteet ym. Noin 2 kk ollu sähkötöissä ja pitkän päivän loppupuolella mittasin et onko piuhoissa sähköä, mokomat langanpäät karkaili ni puristin sormineen vaiheen ja nollan mittarin mittapäihin kiinni. Vikavirta laukesi, en kuollu.

Uskoisin että vikavirta laukee kyllä kunhan se on autossa eikä tolpassa, tolpan vikis saattaa vielä toimia, ehkä jopa renkaiden kautta.

Olin rivitalon toisessa kerroksessa, tikkaissa oli ehjät kumitassut, mulla oli ehjät ja viralliset kengät, työvaatteet ym. Noin 2 kk ollu sähkötöissä ja pitkän päivän loppupuolella mittasin et onko piuhoissa sähköä, mokomat langanpäät karkaili ni puristin sormineen vaiheen ja nollan mittarin mittapäihin kiinni. Vikavirta laukesi, en kuollu.

  Oisko kuitenkin tikkaissa tai muualla olut pietä "vuotoa"? Niin pientä ei huomaa, eikä tuo 230 V. tapa joka iskusta kaikkia.
  Minä kun en sähköhommista mittään tiiä, ihmettelin kun Arvo meillä ekaa vikavirtasuojaa kytki? Siihen ei tullut tuota kellanvihreää ollenkaan?

Mites se vikavirtasuoja toimii, jos mulla siellä retkuiluautossa olisi sellainen maadoittamaton sähkölaite....?

Vaikka joku hiustenkuivaaja, jossa ei ole maadoitettua töpseliä ja se menisi oikkariin.

Mites se vikavirtasuoja toimii, jos mulla siellä retkuiluautossa olisi sellainen maadoittamaton sähkölaite....?

Vaikka joku hiustenkuivaaja, jossa ei ole maadoitettua töpseliä ja se menisi oikkariin.

Käsittääkseni silloin pitäisi sulakkeen toimia. Senkin kun siellä pitäisi olla.

Minulla on kyllä matkassa kaiken varalta 3x2,5mm2 kaapeli. Tosin vain 10m.
Ei kysymys ole kohdallani raaskimisesta, tai sähkön käytöstä. Hain vain itselleni ymmärrystä ja perustetta moiselle kaapelivahvuudelle. Kovin yksiselitteisesti se peruste ei ole mielestäni tullut esille. Jos joku toistaa vain, että se lukee säännöissä, niin yhtä hyvin siellä säännöissä voisi lukea, jotta hyppää kaivoon.

Perusteet

• Normaali suko-pistorasia ei ole mitoitettu pitkäaikaiselle 16A virralle
• CEE-pistoke on mitoitettu jatkuvalle 16A virralle
• 2,5mm2 kaapelilla saadaan suurempi oikosulkuvirta kulkineen sähkökeskukselle jolloin kulkineen omatkin johdonsuojat toimivat paremmin
• 2,5mm2 kaapelin mekaaninen kestävyys on parempi
• CEE-pistotulppien kestävyys on parempi
• 2,5mm2 johdossa jännitehäviö pienempi, jolloin myös virta pienempi jos käytetään samaa tehoa

Kirjoittelua kun seuraa, niin näyttää, että "totuuksia" on yhtä monta, kuin on kirjoittajiakin?

Kukahan osaisi kertoa sen oikean totuuden?

Käsittääkseni silloin pitäisi sulakkeen toimia. Senkin kun siellä pitäisi olla.

No niinpä tietenkin...

On sulake autossa. Miten sitten mahtaa inverterin kautta käytettynä? Kaipa siinä inverterissäkin on sulake sen 230V varalta.

Työpaikan tolpassa tällainen, liekö 16A sulake....
Kytken moottorilämmittimen ja sisätilalämmittimen (550W + jotain 1500W), Defan johdolla joka on ilmeisesti 1,5mm2.
Palaako autoni tällä yhdistelmällä?

Ei ja on jopa laillinenkin. 1,5mm2 johto kestää vapaassa ilmassa 19A (muistaakseni). Tämä johtuen siitä, että jäähtyy vapaassa ilmassa hyvin.

Tämä toki ei ole verrattavissa asuntovaunu/auto-tilanteeseen millään tavalla, koska sisätilanlämmitintä ei käytetä päivätolkulla vaan ehkä luokkaa pari tuntia kerrallaan. Liitäntäjohto on huomattavan lyhyt verrattuna matkakulkineen 25 metrin johtoon. Liitäntäjohdon jälkeen ei ole sähkökeskusta jolla olisi joku oikosulkuvirtavaati mus.