Laitappa kosteus mittari konesuojaa ja siirrä se ulos parin päivän päästä. Taitaa olla lukemat aika samat.
Varmaan se siellä konesuojassa onkin, mutta vaunuun se ei vaikuta samalla tavoin kun vaunu on siellä hämärässä. Aurinko ja tuulet ei vaikuta. Kun vaunu on siellä neljä kuukautta, astiat on melkeen kuivia. Kun vaunu tulee kotipihalla maaliskuussa, vettä alkaa kertyä.
Mulla se ongelma tulee esiin, kun ilma lämpenee rajusti, vaikkapa -20 asteesta plussalle....
Ensiapuna on ollut lämmitin, joka puhaltaa puolenpäivän aikaan lämmintä ilmaa lattian rajassa vartin verran ajastimen kanssa. Yläluukut ovat raollaan, jolloin toivon lämmittävän puhaltimen ilman työntävän ylös kostean ilman luukuista ulos. Sen vartin verran on myös älylaturi toiminnassa lataillen vapaa-ajan akkua. En tiedä onko apua, mutta kosteus mittari on pudonnut äärettömästä jonnekin 70-80 % tienoille ja kaikki paikat tuntuvat nyt kuivilta ja raikkailta. akkukin näyttäisi volttien mukaan pysyvän vireessä. Talli on avonainen halli toistaiseksi, jossa on n.30 cm sepeli pohjana.
Meikäläisellä on as-auto kylmässä konehallissa sateelta suojassa ja sisällä pakkasvahti joka pitää sisälämpötilan muutan asteen korkeammalla kuin ulkoilma. Käytyännössä sisätiloihin ei silloin kosteutta keräänny. Myös tuollainen kosteuden kerääjä on sisätilassa mutta yllättävän vähän siihen vettä kertyy. Pääasiassa syksyn ja kevään vesisateiden aikaan. Siis kun ajokausi loppuu elo/syyskuun vaihteessa ja jatkuu toukokuulla.
Hei! Kuivanapitolämmityksen ideahan on homeen muodostumisen (ja korroosion) välttäminen. Löysin mielenkiintoisen ruotsalaisen tutkielman, jossa oli tutkittu homeen muodostumisen riippuvuus lämpötilasta ja suhteellisesta kosteudesta. Käppyrä liitteenä. Jos lämpötila on miinuksen puolella ei synny hometta ollenkaan (kondenssia eli tässä tapauksessa kuuraa kylläkin). Kun lämpötila on +10 C voi syntyä hometta jos suhteellinen kosteus on yli 80 % jne. Hometta voi muodostua tutkielman mukaan jos olosuhteet pysyvät käyrän yläpuolella yli 32 vrk, eli äkilliset vaihtelut eivät välttämättä aiheuta homeongelmia. Sen sijaan, että lämmitetään kuivana pitämiseksi seuraamalla ulkolämpötilaa voisi olla loogisempaa lämmittää niin, ettei suhteellinen kosteus nouse tietyn raja-arvon yli. Suhteellisen kosteuden pitäminen alle 70 % voisi olla järkevää ja varmalla puolella sekä homeen muodostumista että korroosiota ajatellen. Tämähän on itse asiassa "aina" tiedetty. Asiaa on vaan lähestytty eri suunnalta eli kokemuspohjaisesti. Sen sijaan, että hankkisin (aika kalliin) laiteen, millä pitäisin lämpötilan matkailuautossa 2-3 C ulkolämpötilan yläpuolella olen hankkinut ns. hygrostaatin, jonka laitan pistorasian ja lämpöpatterin pistokkeen väliin. Raja-arvoksi laitan 60 % (60 € maksavan hygrostaatin tarkkuus on +/- 5 %) niin, että patteri kytkeytyy päälle kun kosteus nousee siihen asetettuun arvoon. Tilasin eBaystä eilen enkä ole vielä saanut sitä. Mittaan myös sähkönkulutuksen. Sen teen nytkin kun patteri on termostaattiohjattu +6 C:een. Kuvittelen, että sähköä tulee kulumaan kylmällä säällä todella paljon vähemmän kun patteri on hygrostaattiohjattu eikä termostaattiohjatu kuten nyt. Voi olla että puhallin joka kierrättää ilma olisi tehokkaampi kuin tämä öljytäytteinen patteri. Minulla on 3 kW lämpöpuhallin jolla taidan kokeilla.
Olen ennenkin jo sanonut, että tämä talvisuojaus ei maksa mulle mittän muuta kuin vähän työtä. Eli huolehdin, että katolla olevat ilmanvaihtoaukot ovat esteettömät. Eli ilma pääsee vapaasti kiertämään sisältä ulos.
No, myönnän, että joinakin talvina on ollut hehkulamppu ollut palamassa joitakin tunteja silloin tällöin. Juu ja sähkökeskus on ollut virroissa. Taitaahan se vähän lämmittää ja ehkä vähän tehostaa ilmankiertoa.
Näin on mennyt 35 vuotta ilman ongelmia vaunujen, autojen ja veneiden kanssa.
seppoko: Aivan varmasti hyvä menetelmä sinulle. Näin minäkin hoidin purjeveneeni ulkona pressun alla hyvin tuuletettuna yli 40 vuotta. Silloin ei ollut edes tuikkua päällä. En kuitenkaan luota matkailuauton tuuletukseen yhtä paljon kun en voi samalla tavalla pitää luukkuja auki. Siksi päätin toimia toisin. Oletko kuulut matkailuauton omistajista joilla on ollut homeongelmia. Minä olen ainakin. Se on todella ikävää jos sattuu kohdalle. Ja sitten toi korroosio; kaikki kauniisti kiiltävät helat ja kaikki elektroniikka. Onneksi eläämme vapaassa maassa ilman yhtä valtion määräämää tapaa toimia
Tuollaisia löysin itsekin netin syövereistä. Miten nuo mahtavat reagoida pakkasessa? Sinänsä pakkasella ei ole homeongelmaa, mutta tuleeko mahdollisia virhekytkentöjä? Omissa kosteusmittareissani pakkasella näyttöön tulee pelkkää viivaa ja tosi kosteassa, kun 100% saavutetaan alkaa lukemaan vain HI.
Suhteellinen kosteus on itsessään riippuvainen lämpötilasta. Sinänsä toimiva idea on pitää suhteellinen kosteus alle homeen muodostomisen rajan. Ongelma on löytää oikeanlainen mittalaite tähän. Kylmässä toimiva kosteusmittaus ei ole halpa. Seppoko:n tapa talvisäilytyksessä lienee toimivin edullisuudessaan.
T_RH kurva vid mögelbildning.jpg
