Kirjoittaja
Aihe: Mitäs tänään tehty? (Luettu 9774687 kertaa)
« Vastaus #47941 : 16.03.2018 kello on 19:06 »
Aikamoista se on tää elämä... 
Niin on. Kannattaa elää, kun voi. Sillä tavalla, mikä on itselle mieluinen, mutta lykkäämään ei kannata ruveta. Muuten voi kohta olla myöhäistä. Jos nyt joku asia useimpia karavaanareita yhdistää, niin se taitaa olla tämä. Osataan elää ja ollaan aktiivisia.
« Vastaus #47942 : 16.03.2018 kello on 19:10 »
työkulkineesta siivottu osa omista kamoista pois ja aloitettu parin viikon loma 
« Vastaus #47943 : 16.03.2018 kello on 19:32 »
Sainpa satasen pikavoiton poliisilta,puhuin ajaessani kännykkään.,lääkäri soitteli verikokeen tuloksista,
Lääkäreille ei näemmä kannata puhua ilman hf laitetta. Saman 100€ maksoi kun lääkäri minulle soitti, tosin yksitysasian takia. Käytän aina HF laitetta, mutta nyt siitä oli akku loppu. Puhelun kesto oli muutaman sekunnin koska vaan ilmoitin soittavani hetken päästä takaisin koska minulla ei ollut HF laitetta korvassa. Ei enempää tarvittu, sattui tehovalvontaviikoll a ja olinhan minä puhunut puhelimeen. Minuuttihinta puhelusta tuli kohtuullisen iso
« Vastaus #47944 : 16.03.2018 kello on 19:58 »
Sainpa satasen pikavoiton poliisilta,puhuin ajaessani kännykkään.
Tuota ei kannata harrastaa kovin tiuhaan tahtiin.... Voivat ottaa vielä kortin hyllylle.
« Vastaus #47945 : 16.03.2018 kello on 20:18 »
Tuota ei kannata harrastaa kovin tiuhaan tahtiin....
Voivat ottaa vielä kortin hyllylle.
kallista on, mutta eipä sitä joka vuosi kärähdä. Eka kerta kännyyn puhumisesta, ja nää oli toiset sakot mitä eläissäni oon saanut. Ekat sain 40v. sitten nuorena kollina. Lisäksi muistaakseni yhden parkkisakon olen saanut Hesassa v.-83
« Vastaus #47946 : 17.03.2018 kello on 07:20 »
Se ois tältä viikolta taksi hommat tehty. Kohta pitäs lähteä nukkumaan jotta jaksaa ens yön ravintolassa 
« Vastaus #47947 : 17.03.2018 kello on 07:30 »
Onneksi on viikonloppu....
Tällai vnhemmiten sitä alkaa arvostaa vapaa-aikaa aina vain enemmän. Sitä kun ei oikein rahalla voi korvata. Nyt kun suhdanteet on mitä on, niin työnantaja laittaa lomailemaan helposti. Sopii kyllä hyvin tässä työuran päättymisen kynnyksellä.
Pitäisi lähteä klapisavottaan pihalle, mutta kun on niin pahuksesti pakkasta näin aamulla. Traktori lämmitykseen ja klapikone lämpiämään talliin. Konesaha sentään toimii kylmänäkin.
« Vastaus #47948 : 17.03.2018 kello on 08:18 »
Retkipirssi lämpiimäs, siirtyä kohti laskettelukeskusta 
« Vastaus #47949 : 17.03.2018 kello on 08:33 »
Onneksi on viikonloppu....
Tällai vnhemmiten sitä alkaa arvostaa vapaa-aikaa aina vain enemmän. Sitä kun ei oikein rahalla voi korvata.
Aivan kuin minun suusta  monesta muusta asiasta vois luopua muttei vapaa-ajasta 
« Vastaus #47950 : 17.03.2018 kello on 08:50 »
juurikin näin.
Itselläkin jossain kohtaa jonkunlainen pakkomuutos elämässä edessä, kun en ole ajatellut koko elämääni viettää töissä. Ahneus on yksi pahimpia syntejä omassa arvomaailmassani - kerran vain eletään niin typerää kaikkea aikaa pyhittää mammonan tekemiseen, sitä kun ei mukaansa saa. Pakon sanelemana tietenkin on ollut pakko paiskia pitkiä päiviä, kun yhteiskunnanelättin ä oleminen ei ole mun juttu. tai edes persaukisena oleminen.
« Vastaus #47951 : 17.03.2018 kello on 09:50 »
Kiitos kaikille tuesta!Elämä jatkuu kuitenkin.
Osanotto myös täältä.
« Vastaus #47952 : 17.03.2018 kello on 10:19 »
juurikin näin.
Itselläkin jossain kohtaa jonkunlainen pakkomuutos elämässä edessä, kun en ole ajatellut koko elämääni viettää töissä. Ahneus on yksi pahimpia syntejä omassa arvomaailmassani - kerran vain eletään niin typerää kaikkea aikaa pyhittää mammonan tekemiseen, sitä kun ei mukaansa saa. Pakon sanelemana tietenkin on ollut pakko paiskia pitkiä päiviä, kun yhteiskunnanelättin ä oleminen ei ole mun juttu. tai edes persaukisena oleminen.
Aikoinaan valmistuin työkalusepäksi. No ei kun myyntiedustajaksi myymään kirjapainoihin koneita ja vermeitä. Aattelin että muutaman vuoden voi tehä leipää puhumalla. Siinä menikin lähes 40 vuotta. Koko sen ajan tiesin ettei se ole sitä mitä haluan tehdä. Mutta jos sen tekee hyvin niin siitä maksetaankin aika hyvin. No 58 vuotiaana annoin piutpaut työelämälle. Laitoin itelleni puukkopajan ja verstaan. Ai että tuntuu hyvältä tehdä käsillä töitä. Istua verstaan nurkassa hiomassa puukkoja eikä tartte neuvotella kenenkään kanssa mistään. Nyt on hyvä. Tuntuu tosi hyvältä tehdä eteläafrikkalaisell e krokotiilifarmarill e nylkypuukko niin että se pitää sitä parhaana vehkeenä mitä on nähny. Ja tämä on harrastus. Ei tehokkuuslukuja, ei budjettia, ei kustannusseurantaa, ei lounaita, ei saunailtoja, eikä sitä kaikkea minkä edustaja joutuu nielemään. Nyt saa tehdä niin hyvän puukon kun haluaa. Ja ihan valmiiksi asti, eikä siitä mistä aita on matalin. Sanoisin noin äkkisältään. Anna palaa. Tee mikä oikein, itselle oikein, tuntuu olevan. Tai toisinpäin, älä tee vääryyttä itsellesi. Munkin olisi tämä valinta pitänyt tehdä jo kauan sitten.
« Vastaus #47953 : 17.03.2018 kello on 10:36 »
^ Mitäs, jos sattuu tykkäämään työstään....?
Siinäpä sitä sitten on liekaan sidottu, kun ei paremmastakaan tiedä.
« Vastaus #47954 : 17.03.2018 kello on 10:55 »
^ Mitäs, jos sattuu tykkäämään työstään....?
Siinäpä sitä sitten on liekaan sidottu, kun ei paremmastakaan tiedä.
Tuo onkin sellainen onnellinen yhtälö, mistä ei kannata ihan leikaten irtaantua. Tekee vaikka osa-aikahommina niinkauan kuin maittaa. Ja eikös sinulla tämä retkeilyautoilu korvaisi töitä, kulku vaan omalla aikataululla. 
|