Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Lämmitys ja ilmastointi => Truma => Aiheen aloitti: mjh48 - 14.10.2015 kello on 10:46
-
Kun en ole tutustunut tuohon Truman sielunelämään, niin kyselen.
Onko mahdollista jollakin konstilla saada lämpötilan säätöä epäherkemmäksi.
Sopivan lämpötilan asentoa en muista, mutta sanotaan vaikka sen olevan 3, kun säätimen asettaa asentoon 2,9 tulee vilu ja asennossa 3,1 tulee puolestaan hiki.
Kyseessä on siis erillisellä termostaatilla oleva laite
Olisi kiva jos lämpötilaa voisi säätää vaikka rajoissa 2 - 5 jolloin lämpö olisi välillä 20 - 25 ast.
Voiko tuota muuttaa muuten kuin vaihtamalla säätäpotikan monikerros malliin?
Ajattelin jopa laittaa NTC vastus termostaatin tilalle mekaanisen termostaatin, pitäisi vain löytää vaihtokärjillä, tai avautuvalla kärjellä oleva termostaatti
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1444811465.jpg)
Tuo ainakin toimii ok 3402 lämmittimessä. En osaa sanoa sopiiko se sinun lämmittimeen. Pitää hyvinkin tasaisena asetetun lämmön. Samaiseen laitteeseen minulla on toinenkin mutta, sitä en ole kokeillut. Siinä asteikko olisiko 1 - 10
-
Tämä taitaa olla se toinen joka käy omaani ja jota en ole kokeillut
(http://karavaanari.org/kuvat/1444811776.jpg)
-
Tämä taitaa olla se toinen joka käy omaani ja jota en ole kokeillut
(http://karavaanari.org/kuvat/1444811776.jpg)
Se on tuo malli, eli uudempi versio erillisellä termostaatilla.
Ei ongelma ole lämmön tasaisuus, vaan säädön vaikeus, kun säätö on niin herkkä, eli käyttöalue on pieni käytännössä 0,2 pykälää kylmästä kuumaan.
Lämpö kyllä pysyy sopivana kun sen saa kohdalleen, mutta jos tulee yöllä kuuma niin pienen hipaisun jälkeen tulee kylmä ja päin vastoin
-
Erillisen termostaatin saa molempiin. Erillinen termostaatti taitaa ohittaa tuon säätimen oman termostaatin ja on tarpeen jos säädin on asennettu paikkaan jossa lämpötilavaihtelu iso tai esim kaappiin tai kulkuoven viereen. Noissa molemmissa on tietääkseni myös oma termostaatti
-
Kuten mainitsin ongelma on säädön herkkyys. Termostaatti, eli NTC vastus on oven yläpuolella.
Ei tuossa uudemmassa ole sisäistä termostaattia.
(http://karavaanari.org/kuvat/1444813533.jpg)
-
Tuo on kyllä meikäläisenkin ongelma eli pikkaisen alle 3 ja et iltaa istu, pikkasen yli et nuku.
Ja kun unen päpperössä menee pienentämään niin kohta on enää 15-16 astetta vaikka koittaisi olla kuinka varovainen.
Eli kun ratkaisu löytyy, haluaisin samanmoisen.
Omassa on säätö asteikko 1-5.
-
Katselin kuvaa jonka on piirtänyt OH6FDR (kuka hän lienee) olen kaapannut sen talteen näiltä sivuilta ja siitä käy ilmi säätöpotikan koko 4,7 kohm.
Itse en huomannut tuota katsoa kun säädin oli avoinna kädessä.
Jos tuon säätöpotikan kanssa saisi sarjaan 470 ohm tai 330 ohm potikan sillä voisi hienosäätää lämpötilaa kun pitää sen keskiasennossa kun lämpötila on suunnilleen oikea.
Toimisiko homma ja mihin kohtaan lisäys olisi paras ja helpoin tehdä?
-
Olisiko helpoin pienentää säätötrimmerin arvoa kytkemällä sen rinnalle sopiva vastus. Lisäksi siirtää toimintapiste oikeaksi trimmerin kanssa sarjassa olevaa vastusta muuttamalla.
https://goo.gl/Br51u
-
Tuo on kyllä meikäläisenkin ongelma eli pikkaisen alle 3 ja et iltaa istu, pikkasen yli et nuku.
Ja kun unen päpperössä menee pienentämään niin kohta on enää 15-16 astetta vaikka koittaisi olla kuinka varovainen.
Eli kun ratkaisu löytyy, haluaisin samanmoisen.
Omassa on säätö asteikko 1-5.
Eli 3 on hyvä? Pidä siinä. ;D
-
Mitä jos R10:ppiä suurentaa ja trimmeriä pienentää niin trimmerin liikeradasta tulee suurempi tietylle alueelle. Sama asia kuin haperolla, mutta toisesta näkökulmasta.
-
Missä vehkeessä noin pienillä säätöarvoilla voi mökkiä lämmittää,meidän matkaauto adriassa pitää tuo lämmönsäädin olla keväisin ja syksyisin 7:lla ja 0:lla keleillä täysillä,katteeks käy.
Sent from my iPad using Tapatalk (http://tapatalk.com/m?id=1)
-
Missä vehkeessä noin pienillä säätöarvoilla voi mökkiä lämmittää,meidän matkaauto adriassa pitää tuo lämmönsäädin olla keväisin ja syksyisin 7:lla ja 0:lla keleillä täysillä,katteeks käy.
Sun systeemissäs on jotain vikaa. Lämpöeristys huono, tai termari täysin väärässä paikkaa. (tai molemmat)
-
Sun systeemissäs on jotain vikaa. Lämpöeristys huono, tai termari täysin väärässä paikkaa. (tai molemmat)
Aina se tuollainen on ollut minkä se meillä on ollut 6 tai 7 vuotta,se vm 05 adris ja oliskos numerot olleet 660.
Rupee aina naurattaa kun ovenpielessä on komia tarra skandinavia edition,ei se eristeistä ainakaan tule,on seinät sen verran ohuet ja talvellakin ikkunoisa käy sellainen puhallus että verhot heiluu. Kait se tarra liittyy jotenkin sisustukseen....
Sent from my iPad using Tapatalk (http://tapatalk.com/m?id=1)
-
Voisiko mitenkään olla mahdollista että tuo säätimesi ns. "rohisee" ???
Eli ihan kuin wanhassa mankassa potikka likaantui, niin potikan kääntely aiheutti kajareissa kuuluvaa rohinaa. Tujaus puhdistavaa, rasvaavaa contact-cleaneria potikan säätöpinnalle, muutama potikan pyöräytys laidasta laitaan ja taas mentiin pitkän aikaa rahisemati Thumb
-
Omassa on tuo uudempi ja siinä 3:sen tuntumassa on hyvä elellä autossa
-
Mitä jos R10:ppiä suurentaa ja trimmeriä pienentää niin trimmerin liikeradasta tulee suurempi tietylle alueelle. Sama asia kuin haperolla, mutta toisesta näkökulmasta.
Tuossa on liitteenä käyrä lämpötila-anturin ja oikaisuvastuksen rinnankytkennästä, siitä on helppo arvioda haluttu trimmerin säätöalue ja sarjavastuksen arvo.
-
Tuossa on liitteenä käyrä lämpötila-anturin ja oikaisuvastuksen rinnankytkennästä, siitä on helppo arvioida haluttu trimmerin säätöalue ja sarjavastuksen arvo.
Eipä tuo niin helppo ollutkaan.
R10 lisäksi sarjassa on 2 k? vastus R33. Kyseessä on käsittääkseni komparaattorikytken tä, mutta kun pakkaa sekoittaa tuo yhteinen piste.
Tuli mieleen jos tuon NTC vastuksen rinnalta poistaisi sen 14 k? tai suurentaisi sitä rajusti, niin mitä pitäisi tehdä sarja vastukselle R10, suurentaa
Tällöin nimittäin reagointi tulisi jyrkemmäksi ja potikka saisi olla ennallaan?
Hapero, jos tuollaisen kytkennän toiminta on sinulle selvää laskelisitko millä arvoilla saisi säädön toimimaan esim 18 - 17 ast alueella.
Vaihtoehto 2 pistän 300 ? - 400 ? potikan sarjaan säätimen potikalta tulevaan johtoon, jolla voi hienosäätää lämpöä, kysmys on vain mikä johto se on lämmittimellä sai säätimellä (väri)
Tuolla lisäpotikalla välttyisi säätimen puukottamiselta, sen voisi vielä asentaa makuu osastoon jolloin ei tarvitsisi yöllä kömpiä sängystä, riittäsi kun nousee istumaan.
-
Eipä tuo niin helppo ollutkaan.
R10 lisäksi sarjassa on 2 k? vastus R33. Kyseessä on käsittääkseni komparaattorikytken tä, mutta kun pakkaa sekoittaa tuo yhteinen piste.
R33 on eri virtapiiriä yhteinen piste on 12V käyttöjännite.
Tuli mieleen jos tuon NTC vastuksen rinnalta poistaisi sen 14 k? tai suurentaisi sitä rajusti, niin mitä pitäisi tehdä sarja vastukselle R10, suurentaa
Tällöin nimittäin reagointi tulisi jyrkemmäksi ja potikka saisi olla ennallaan?
4,7k trimmerillä saisi noin 7 asteen säädön. (liittestä arviotu, pelkän ntc käyrä)
Hapero, jos tuollaisen kytkennän toiminta on sinulle selvää laskelisitko millä arvoilla saisi säädön toimimaan esim 18 - 17 ast alueella.
^ käyrästä arviotuna noin 6k8 sarjavastus ja 470 trimmeri.
Vaihtoehto 2 pistän 300 ? - 400 ? potikan sarjaan säätimen potikalta tulevaan johtoon, jolla voi hienosäätää lämpöä, kysmys on vain mikä johto se on lämmittimellä sai säätimellä (väri)
Tuolla lisäpotikalla välttyisi säätimen puukottamiselta, sen voisi vielä asentaa makuu osastoon jolloin ei tarvitsisi yöllä kömpiä sängystä, riittäsi kun nousee istumaan.
Ei taida sarjasäätö onnistua johtoihin laitettuna, rinnakkais säätö anturin tai trimmerin/sarjavastuksen rinnalla voisi onnistua.
-
No niin nythän tuo alkaa selviämään kun selvisi tuon säätimen oikea kytkentä.
Onko niin, että X1-9 X1-10 nastoihin tulee käyttöjännite?
X1-7 käynnistää lämmittimen ja X1-5 kytkeytyy NTC-vastuksen rinnalle ja josta se kytkeytyy myös komparaattorille?
Tuossa minun edellisessä kirjoituksessa oli näppihäiriö.
Haluaisin säädön alueelle 18 - 27 ast.
Itse pääsin arvoihin potikan rinnalle 1.8 kohm jolloin siitä tulee 1,3 kohm ja 4,3 k korvaus 5,6 kohm vastuksella,
päätyisikö noilla arvoilla 18 - 27 alueelle?
Laskelmieni mukaan silloin yksi jakoväli olisi 1 aste ja asento 5 vastaisi 23 astetta.
Nykyiset arvot on minun laskelmien mukaan n. 8 - 35 astetta eli 3 astetta/jakoväli.
Tuollaista potikkaa voi olla vaikea löytää jossa on kuusiokolo säädössä joten pienennys on tehtävä rinnakkaisvastuksel la Thumbd
Lisäys:
Mistähän löytäisi käytetyn säätimen jolla voisi alkaa kokeilemaan?
-
Tuli sellainenkin mieleen josko kytkisi nastojen 5 ja 7 väliin 22 kohm potikan ja sen kanssa sarjaan 15 kohm vastuksen.
Säätimen pitäisi ykkösasennossa ja säätäsi potikalla lämpötilaa, kun löytäisi vielä lineaarisen potikan kytkimellä, niin toiminnan voisi ottaa käyttöön tai jättää pois.
Tuon kytkennän etuna olisi, ettei orgianaalia kytkentää tarvitse puukottaa.
Mitä raati on mieltä toimisiko säätö alueella 18 - 28 ast?
-
Tuli sellainenkin mieleen josko kytkisi nastojen 5 ja 7 väliin 22 kohm potikan ja sen kanssa sarjaan 15 kohm vastuksen.
Säätimen pitäisi ykkösasennossa ja säätäsi potikalla lämpötilaa, kun löytäisi vielä lineaarisen potikan kytkimellä, niin toiminnan voisi ottaa käyttöön tai jättää pois.
Tuon kytkennän etuna olisi, ettei orgianaalia kytkentää tarvitse puukottaa.
Mitä raati on mieltä toimisiko säätö alueella 18 - 28 ast?
Koita löytää jostain vanhanmallinen paneeli, siihen on helppo tehdä tarvittavia muutoksia.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445005468.jpg)
-
No niin nythän tuo alkaa selviämään kun selvisi tuon säätimen oikea kytkentä.
Onko niin, että X1-9 X1-10 nastoihin tulee käyttöjännite?
X1-7 käynnistää lämmittimen ja X1-5 kytkeytyy NTC-vastuksen rinnalle ja josta se kytkeytyy myös komparaattorille?
Noinhan se menee.
X1-7 käynnistää sisätilan lämmityksen.
X1-4 käynnistää veden lämmityksen.
X1-8 veden lämpötilan asetusarvo.
Tuossa minun edellisessä kirjoituksessa oli näppihäiriö.
Haluaisin säädön alueelle 18 - 27 ast.
Itse pääsin arvoihin potikan rinnalle 1.8 kohm jolloin siitä tulee 1,3 kohm ja 4,3 k korvaus 5,6 kohm vastuksella,
päätyisikö noilla arvoilla 18 - 27 alueelle?
Tuo käyrä taitakin päteä käyttöjännite/2 arvolle, jossa pannu siirtyy pieneltä teholta isolle. Pannu käynnistyy noin käyttöjännite/2-.15 arvolla, eli käyrää pitää siirtää hieman vasemmalle?
-
Koita löytää jostain vanhanmallinen paneeli, siihen on helppo tehdä tarvittavia muutoksia.
Tuossa on liitteenä vanhemman paneelin kytkentä.
-
Koita löytää jostain vanhanmallinen paneeli, siihen on helppo tehdä tarvittavia muutoksia.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445005468.jpg)
Onko tuo vanha jotenkin helpommin hanskatavissa?
Tosin en viitsisi vaihtaa, kun minulla on uusimallisen säätimen vieressä eis-ex kytkintä ohjaamassa Duo Control ohjain paneeli
(http://karavaanari.org/kuvat/1445006625.jpg)
-
Onko tuo vanha jotenkin helpommin hanskatavissa?
Tehty jalallisilla komponenteilla.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445007282.jpg)
-
Tuo käyrä taitakin päteä käyttöjännite/2 arvolle, jossa pannu siirtyy pieneltä teholta isolle. Pannu käynnistyy noin käyttöjännite/2-.15 arvolla, eli käyrää pitää siirtää hieman vasemmalle?
Eikös lämpötilan kuitenkin määrää jännitteen jako potikka R2 + R10 / R9 rinnan NTC?
Eli jos muuttaa rinnankytkennällä R2 + R10 arvoa niin silloin muuttuu jännite nastassa 5
Se vaatii tietysti potikan oloa maksimiasennossa, tosin lämpöä voi kyllä edelleen lisätä säätimestä (R2), mutta siinä voi tulla hiki.
Ei nuo pintaliitoskomponen tit niin pahoja ole kun väljää.
Muuten hyvä ajatus
-
Eikös lämpötilan kuitenkin määrää jännitteen jako potikka R2 + R10 / R9 rinnan NTC?
Niinpä.
Tuli sellainenkin mieleen josko kytkisi nastojen 5 ja 7 väliin 22 kohm potikan ja sen kanssa sarjaan 15 kohm vastuksen.
Mitä raati on mieltä toimisiko säätö alueella 18 - 28 ast?
Menisikö noin? 15k:lla ntc:n arvo olisi noin 8.6k ja 37k:lla ntc:n olisi noin 13.6k
-
Luikkasin toiseen uudenmallisen ohjauspaneelin sisuksiin. Muuten on komponenttia arvot samat kuin kaaviossa, mutta trimmerin sarjavastus r10 on 4.99 kiloa.
-
Täytyy vielä miettiä, mutta ajatus on kytkeä sen 4,99k vastuksen ja säädön rinnalle toinen ketju jossa on pienempi säätöalue jolloin säätöä voi käyttää reippaammin.
Samaan aikaan alkuperäinen säätö olisi minimissä joka arvo on tällöin 9,69k.
Säätöpotikka tulisi olla kytkimellä jolloin sen lisäsäädön voi poistaa tai ottaa käyttöön sujuvasti
-
Eli tälläinen systeemi. Potikoita joissa on kytkin löytyy ainakin vaasan ellukeskusesta. http://www.vekoy.com/index.php?cPath=21_27
(http://karavaanari.org/kuvat/1445080472.jpg)
-
Eli tälläinen systeemi. Potikoita joissa on kytkin löytyy ainakin vaasan ellukeskusesta. http://www.vekoy.com/index.php?cPath=21_27
(http://karavaanari.org/kuvat/1445080472.jpg)
Jep, tuollaista ajattelin, mutta arvot pitää laskea uudelleen.
Säätöalue pitää supistaa max 5 asteeseen ehkä 3 asteeseen , n 0,6 - 1 kohmiin.
Katsoin oman asetuksen säädin oli 4:llä.
Täytyy laskeskella arvot kunhan pääsen PC:lle.
-
Kun rupesin tutkimaan tarkemmin tuota haperon kuvaa https://goo.gl/Br51u
Totesin homman aika vaikeaksi, koska kyseessä taitaa olla lämmittimen ominaisuus.
Kun säätöä hieman muuttaa lämpimämpään päin mene se täydelle teholle ja samoin sammuu jopa täydeltä teholta todella pienestä asetuksen muutoksesta.
Jännite komparaattoreille on jaettu kahdella 2 k vastuksella joiden välissä on säätöportaat eli ketjussa olevat kaksi 49,9 ohm vastusta.
Kun lämmitin on käynnissä. niin jo 2,43% muutos jännitteenjaossa saa aikaan täyden tehon. (99,8/4099,8*100)
Eli lämpöä ei voi nostaa kuin hiukan säätimestä vain pientä tehoa käyttäen.
Tuota tilannetta ei voi muuttaa edes suunnittelemallani säädöllä.
Kun katsoin oman asetuksen paikan niin se oli 4 joka laskennallisesti vastaa 7 kohm vastusta sarjavastuksen kanssa, siitä 2,43% on 170 ohm eli 3,6% eli ei ole ihme jos säätö on herkkä.
Kyseessä lienee tasoittumisilmiö, eli auto käy kuumana ennekuin lämpö tasoittuu säädettyyn arvoon, sitä ei voine muuttaa toisellakaan säädöllä.
Suunnittelijat lienevät ajatelleet nopeaa vastetta lämpötilan säätöön, mutta kun lämpö muuttuu termostaatissa (NTC-vastus) kuitenkin hitaasti vaikka pannu muuttaa tehoa nopeasti on lopputulemana vaikea olotila, kunnes lämpö on tasoittunut ja pannu saavuttanut tasapainotilan.
Lopputulemana luovun projektista ja tyydyn kohtalooni Thumbd
Jos joku saa tästä kimmokkeen testata hommaa ja saa sen toimimaan olen mielenkiinnolla mukana.
-
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, erityisesti haperolle jonka ansiosta selvisi tuon säädön problematiikka.
-
Jännite komparaattoreille on jaettu kahdella 2 k vastuksella joiden välissä on säätöportaat eli ketjussa olevat kaksi 49,9 ohm vastusta.
Kun lämmitin on käynnissä. niin jo 2,43% muutos jännitteenjaossa saa aikaan täyden tehon. (99,8/4099,8*100)
Eli lämpöä ei voi nostaa kuin hiukan säätimestä vain pientä tehoa käyttäen.
Tuota tilannetta ei voi muuttaa edes suunnittelemallani säädöllä.
Case closed?
Tehoportaiden väli on noin pari astetta. Tuossa on liitteenä käyrät säätimen eri asennoille ja niitä vastaavat tehonvaihtopisteet 12V käyttöjännitteellä.
-
Eihän nyt näin helposti mene sisu kaulaan. Valmiit
kytkentäkaaviot ja koko joukko toteuttamiskelpoisi a neuvoja?
Esim. vastaukset:
#8. Rinnakkaisvastuksel la tulee se piirre että säätö "kasautuu"
toiseen päähän trimmerin liu'un liikettä. Eli siis oikosuljetussa
päässä säätö on erittäin "laiska", toista päätä kohden reagointi
voimistuu. Tuota voisi käyttää hyväksikin, sarjavastuksella pelaamalla
voi ottaa käyttöön sopivan kohdan potentiometrin liikevarasta.
Käytännössä siis kokeilemalla siten että korvaa R10:n monikierrostrimmeri llä
ja kun saa tuntuman siihen mikä vaste ("herkkyys/laiskuus") tuntuu hyvältä
niin sitten R10:ksi lähelle sattuva kiinteä vastus. Tietysti pitäen mielessä
että jos joudutaan lähelle säädon ääripäitä niin säätöalue voi rajoittua
liiallisesti. Joka tapauksessa on varauduttava siihen että säädön "kuumempi"
pää on lähes yhtä äkkinäinen kuin ennenkin.(eikä se siis juurikaan riipu
siitä mihin lämpötilaan saakka kuuma pää modifikaation jälkeen ulottuu)
ja #10. Potentiometrin pienentäminen (+R10:n suurentaminen) pitää tietysti
säätöalueen lineaarisena mutta käsitin että se ei miellytä koska mekaaninen
yhteensopivuus tulisi ongelmaksi. (kuusiokolo säätöakselille).
Mutta eikös vain ole ELFA:lla Piherin 1kohm trimmeri 64-351-35 ??
eli PT10MV10102A2020IPM S. Siinä on ainakin osittain kuusiokolo, aivan kuin
ei menisi läpi asti, mutta askarteluporakoneel la voinee silpaista "tukoksen"
pois jos tarve vaatii?. Nuo kun ei juuri mitään maksa niin tuollaisen voinee
kai yrittää avata ja katsoa saisiko näppärä harrastaja pelkän vastusradan
vaihdetuksi. (siis tietenkin silloin jos alkuperäisellä mekaniikalla ei osaa
ole saatavissa) Tuo on siis 10mm:n malli ja muitakin vastusarvoja löytyy, mutta
pitääkö se ollakin 15mm:n?
Ottamatta kantaa mekaanisiin vaikeuksiin niin itse vastaavassa
tilanteessa luulisin kehittäväni keplotteluita niin että saisin säätövastuksen
tilalle Cermet-mallin. En silti halua yllyttää muita täydellisyyden tavoitteluihin,
sellaisella kun on joskus hintansa, muodossa eli toisessa.
"Totesin homman aika vaikeaksi, koska kyseessä taitaa olla lämmittimen ominaisuus."
- Äkkinäinen säätövipu??. Siis säätimen, oikeastaan vain säätöpaneelin ominaisuushan
tuo on. Suuri (asetus)säätöalue ei hyödytä säätöjärjestelmää mitenkään, ehkei tosin
haittakaan sitten kun säätö on vaan kohdalleen saatu. Kuten Hapero toteaa niin
tehoportaitten väli on pari astetta mikä kuulostaa järkevältä.
"Suunnittelijat lienevät ajatelleet nopeaa vastetta lämpötilan säätöön, mutta kun lämpö
muuttuu termostaatissa (NTC-vastus) kuitenkin hitaasti vaikka pannu muuttaa tehoa
nopeasti on lopputulemana vaikea olotila, kunnes lämpö on tasoittunut ja pannu
saavuttanut tasapainotilan."
- Ehken oikein ymmärrä käsitettä "vaikea olotila" mutta säätöteknisesti asia on niinpäin
että jos säädettävä suure (auton sisälämpötila ja siitä viestivä NTC:n vastusarvo) muuttuu
hitaasti ja (säätö)järjestelma kykenee reagoimaan nopeasti niin järjestelmä on helppo
tehdä stabiiliksi. Eikös se tarkoita helppoa olotilaa...?.
"Nopea vaste lämpötilan säätöön" todella on, elektroniikka on käytännössä
viiveetön ja pannun tehomuutoksenkin viive lienee merkityksetön sisälämpötilan muuttumis-
nopeuteen verrattuna. Äkkinäinen, siis "kulmikkaasti" käyttäytyvä säätövipu on kuitenkin
aivan eri asia. Sillä ei ole tekemistä minkään lämmön tasoittumisten sen enempää kuin
pannun tasapainotilojenkaa n kanssa. (eihän portaittaisessa säädössä edes ole tasapainotilaa?)
@mjh48: Totesit jo ihan alussa että lämpötilan säätö järjestelmän puolesta
toimii oikein hyvin, vain (ohjearvon)asetus on hankalaa. Aivan oikein... pidä tämä
mielessä edelleenkin, älä anna ajatuksen harhautua. Selvästikin osaat muuttaa mitä tarvitaan.
Mutta tarkista kuitenkin että potentiometri toimii kohtuullisen tasaisesti koko aluellaan,
eli jännite navassa X1-5 muuttuu juohevasti.
Mitä tulee suunnittelijoiden mietteisiin niin heille on painoarvoa sillä että asetusalue
on riittävä kattamaan myös komponenttien toleranssien vaikutukset. Siis jos vaikka anturi
vaihdetaan varaosana niin ylimääräisiä trimmauksia ei tarvita. Käyttäjälle se voi näkyä
liiallisena säätövarana.
-
Mutta eikös vain ole ELFA:lla Piherin 1kohm trimmeri 64-351-35 ??
eli PT10MV10102A2020IPM S. Siinä on ainakin osittain kuusiokolo, aivan kuin
ei menisi läpi asti, mutta askarteluporakoneel la voinee silpaista "tukoksen"
pois jos tarve vaatii?. Nuo kun ei juuri mitään maksa niin tuollaisen voinee
kai yrittää avata ja katsoa saisiko näppärä harrastaja pelkän vastusradan
vaihdetuksi. (siis tietenkin silloin jos alkuperäisellä mekaniikalla ei osaa
ole saatavissa) Tuo on siis 10mm:n malli ja muitakin vastusarvoja löytyy, mutta
pitääkö se ollakin 15mm:n?
Alkuperäinen on pt10, piirilevyssä on reijät myös pt6:lle
(http://karavaanari.org/kuvat/1445241284.jpg)
-
Hiuka ohi aiheen. Missä sinulla on tuon termostaatti? Auttaisiko sen paikan vaihto Edes hiukan. Meillä on tuo vanhempi malli asEnnEttu pitkittäissängyn jalkopään seinään ja esim. lyhyt oven avaus ei lyö lämmitintä päälle. Muutenkin oiva paikka ja yöllä helppo säätää nousematta
-
Hiuka ohi aiheen. Missä sinulla on tuon termostaatti? Auttaisiko sen paikan vaihto Edes hiukan. Meillä on tuo vanhempi malli asEnnEttu pitkittäissängyn jalkopään seinään ja esim. lyhyt oven avaus ei lyö lämmitintä päälle. Muutenkin oiva paikka ja yöllä helppo säätää nousematta
Se on ohjauspaneelin valintakiekon alla.
-
Kuten mainitsin ongelma on säädön herkkyys. Termostaatti, eli NTC vastus on oven yläpuolella.
Ei tuossa uudemmassa ole sisäistä termostaattia.
(http://karavaanari.org/kuvat/1444813533.jpg)
Se on ohjauspaneelin valintakiekon alla.
Tuosta mjhn vastauksesta oletin ettei ole. Oven yläpuolella oleva termostaatti ei mielestäni ole oikealla paikalla kun lämpövaihtelu on iso heti kun avaa oven hetkeksikin
-
^ Uudemman mallin ohjauspaneelissa on erillinen lämpötunnistin ( NTC-vastus ) ja vanhanmallisessa se on ohjauspaneelissa, mutta on myös mahdollista laittaa erillinen etätunnistin, jolloin ohjauspaneelin tunnistin irtoaa kytkennästä.
-
Mittailin mitä vastusarvoja nastojen 5 ja 7 väliltä löytyy, alla arvot kilo-ohmeina
1 9,45
2 8,90
3 8,35
4 7,85
5 7,35
6 6,85
7 6,35
8 5,80
9 5,25
Meillä säädin näkyy olevan nelosasennossa (7,85 k) jolloin lämmitin pitää lämmön katkomalla lämmitystä, eli NTC rinnan 10 kohm vastuksen kanssa on n.7,47 ohm.
Jos haluaa lämmön nousevan pienellä teholla säädin + sarjavastus eivät saa alittaa arvoa 7,47 eli säätö saa muuttua maks 380 ohm.
Edit:
Laskelmat jatkuu
Jos säätimen rinnalle nastojen 5 ja 7 väliin asentaa 80k vastuksen ja sille sarjaan 120k potikan, voisi päästä tyydyttävään tulokseen, täytynee testailla keväällä kun alkaa taas autossa asustelemaan ja saa hankittua potikan.
Lämmittimen asennossa 3, jossa vastusarvo on 8,35 tulee potikalla vaihteluväliksi 7,56k - 8,02k tällöin tehon pitäisi pysyä pienellä kuitenkin nostaen lämpötilaa tuo säätöalue olisi haperon käyrän mukaan n. 4 ast
Lämmittimen asennossa 5 jossa vastusarvo on 7,35 tulee potikalla vaihteluväliksi 6,73k - 7,09k eli säätöalue potikalla olisi n. 3 ast.
Potikan ollessa alkuaan keskiasennossa pitäisi lämpöä pystyä säätämään ilman tehon nousua pieneltä tehoalueelta.
Kuitenkin säädin on käytettävissä jos haluaa tehdä suurempia säätöjä.
Tässä tämä lopputulos sitten on ei kun innokkaimmat kokeilemaan :)
-
Miksi ei säätöä voi tehdä kuvan mukaan. RX1 ja RX2 arvoja virittelemällä saadaan säätöalue haluttuun kohtaan vai oliko tarkoitus hallita koko säätöaluetta. Tarkkaa säätöaluetta tolla kytkennällä ainakin saa koko trimmerin säätöalueella.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445342130.jpg)
-
Miksi ei säätöä voi tehdä kuvan mukaan. RX1 ja RX2 arvoja virittelemällä saadaan säätöalue haluttuun kohtaan vai oliko tarkoitus hallita koko säätöaluetta. Tarkkaa säätöaluetta tolla kytkennällä ainakin saa koko trimmerin säätöalueella.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445342130.jpg)
Meinaatko lämmittimessä vaiko säätimessä?
Lähdin siitä liikkeelle ettei laitetta tarvitsisi puukottaa lainkaan.
-
Tässä tämä lopputulos sitten on ei kun innokkaimmat kokeilemaan :)
Riittäkö jos simuloi?
-
Riittäkö jos simuloi?
Jos sinulla on simulointiohjelma, niin olisihan se tulos kiva nähdä.
-
Meinaatko lämmittimessä vaiko säätimessä?
Lähdin siitä liikkeelle ettei laitetta tarvitsisi puukottaa lainkaan.
Tarkoitin paneelin säädintä.
-
Eikös sitä anturia vois "huijata" laittais siihen säätö potikan?
-
Jos sinulla on simulointiohjelma, niin olisihan se tulos kiva nähdä.
Onkos tuo liitten kytkentä nyt oikein?
-
Mittailin mitä vastusarvoja nastojen 5 ja 7 väliltä löytyy, alla arvot kilo-ohmeina
1 9,45
2 8,90
3 8,35
4 7,85
5 7,35
6 6,85
7 6,35
8 5,80
9 5,25
Voisiko siinä alkuperäisessä säätimessä olla ihan mekaaninen ongelma? Pyörittelin irtonaista säädintä ja mittailin 5 ja 7 nastan välisiä vastusarvoja. Keskimmäiset arvot siirtyy noin 0.5k kun vaihtaa kiertosuuntaa, eli tuossa säätimessä on noin 3 asteen mekaaninen klappi.
-
Onkos tuo liitteen kytkentä nyt oikein?
Siltähän tuo näyttää.Thumb
Voisiko siinä alkuperäisessä säätimessä olla ihan mekaaninen ongelma? Pyörittelin irtonaista säädintä ja mittailin 5 ja 7 nastan välisiä vastusarvoja. Keskimmäiset arvot siirtyy noin 0.5k kun vaihtaa kiertosuuntaa, eli tuossa säätimessä on noin 3 asteen mekaaninen klappi.
Tuo klappi selittäsi sen miksi arvolla 9 ei tule tulokseksi 4,9k eikä arvolla 1 saa tulosta 9,69.
Mielestäni mittasin pyörittämällä yhteen suuntaan alkaen arvosta 1 ja päätyen 9:ään. Klappi selittäsi sen miksi sain arvon 7,62 kun mittasin ensimmäisen kerran säätimen ollessa 4.
Klapin arvoksi yhteen suuntaan voisi päätellä tuossa minun säätimessä n. 250 ohm en tutkinut edes takaisin pyörittämällä tuota klappia, mutta arvolla 1 jää uupumaan n. 240 ohm ja arvolla 9 uupuu 260 ohm joten sinun mittaama arvo 0,5 k vastannee hyvin todellisuutta.
Tosin tuo klappi ei poista sitä tilannetta jossa lämmitin ryntää täydelle teholle, kun lämpötilaa nostaa hiukan.
Meillä on Truma sängyn alla ja ja sänky kuumenee epämiellyttävästi kun lämpöä koettaa nostaa vain hiukan ja jäähtyy liikaa kun koettaa tiputtaa hiukan lämpöä.
Pitäisi päästä tilanteeseen jossa lämmitin käy pidempään pikkuteholla kun haluaa vain vähän lisää lämpöä, eikä säätö karkaisi kauaksi kun haluaa vain vähän viileämpää.
-
Eikös sitä anturia vois "huijata" laittais siihen säätö potikan?
Varmaan voisi, mutta laittaako se lämpötilanhaistelij an rinnalle vai sarjaan sekin vaatisi laskelmia millä arvoilla homma toimisi.
Ja kun rinnalla tai sarjassa on lämpötilasta muuttuva komponentti homma on hiukan hankala.
-
Niin aattelin vaan kun ok talossa on vaan katkaisija jolla pudotetaan huoneisto lämpötilaa ja se tuli sisälämpötila anturin väliin. Oli kolme vaihtoehtoista "potikkaa" joilla sai valittua 2,4-tai 6asteen pudotuksen.
-
Toimiiko tuo 6002 aina noin, eli jos termostaatti pyytää lisää lämpöä se tulee aina täysillä. 3402 ylläpitää lämmön pienellä teholla kun termari havaitsee lämmöntarpeen. Vai onko ihan kyseessä se että termostaatin sijainti tuntee usean asteen lämpötilamuutoksen kun esim. ovi avataan kylmällä säällä ja lämmitin arvioi lämmitystarpeen väärin?
-
Toimiiko tuo 6002 aina noin, eli jos termostaatti pyytää lisää lämpöä se tulee aina täysillä. 3402 ylläpitää lämmön pienellä teholla kun termari havaitsee lämmöntarpeen. Vai onko ihan kyseessä se että termostaatin sijainti tuntee usean asteen lämpötilamuutoksen kun esim. ovi avataan kylmällä säällä ja lämmitin arvioi lämmitystarpeen väärin?
Ei se termostaatin pyytämänä mene heti täysille, vaan kun säätää lisää lämpöä, niin jo pieni lisäys säätimestä aiheuttaa sen täysille menon.
Nyt olisi tarkoitus löytää säätömahdollisuus joka antaa lämmittimen olla pikkuteholla kunnes lämpö on saavutettu, eli tehdä laiskempi säätö tuon alkuperäisen rinnalle.
ts. pilkkoa tuon säätimen asteikkoväli vielä osiin.
Alkuperäisellä säätimellä voisi hakea ensin suunnilleen sopivan lämpötilan, joka onnistuukin suhteellisen helposti kun ei ole nukkumassa sängyssä jonka alla lämmitin on.
Kun tuon säätimen asentoa muuttaa 8% joka on 0,38 kohm pomppaa lämmitin täydelle teholle asteikko väli on n. 0,5 kohm ja siinä on lisäksi klappia hankaloittamassa säätöä, tällöin on sängyssä tukalaa kunnes lämpötila on asettunut.
Em syystä olemme oppineet laittamaan lämmittimen päälle syksyisin jo päiväsaikaan, vaikka silloin ei vielä olisikaan lämmitystarvetta
-
Tuossa simulointia, tuloksilla perävalotakuu...
Valitaan trimmerille arvot 5 = 2k35, 4 = 2k85 ja 3 = 3k35
Kytkennässä ^ ntc on korvattu jännitelähteellä, kun tämä jännite jaetaan virralla saadaan vastusarvo. Poimitaan arvo jossa pienentehon jännitevertailija muuttaa tilaa. Sijoitetaan em. vastusarvo ntc:n käyrälle saadaan lämpötila, jossa muutos tapahtuu.
Alkuperäinen kytkentä 5 = 17.4, 4 = 14.4 ja 3 =11.5 astetta.
Lisäkytkennässä käytetään apupotikalle seuraavia arvoja 120k, 60k ja 1 (laidat ja keskikohta).
Saadan seuraavat arvot asteina.
3 = 13.9 14.2 16.1
4 = 16.2 16.9 18.5
5 = 18.9 19.6 21.0
-
Homma jatkuu keväällä jahka saan hommattua potikan joko kytkimellä, tai laitan erillisen. Koteloita minulla onkin ettei tarvitse porata kaapin seinää.
-
Ei se termostaatin pyytämänä mene heti täysille, vaan kun säätää lisää lämpöä, niin jo pieni lisäys säätimestä aiheuttaa sen täysille menon.
Nyt olisi tarkoitus löytää säätömahdollisuus joka antaa lämmittimen olla pikkuteholla kunnes lämpö on saavutettu, eli tehdä laiskempi säätö tuon alkuperäisen rinnalle.
ts. pilkkoa tuon säätimen asteikkoväli vielä osiin.
Alkuperäisellä säätimellä voisi hakea ensin suunnilleen sopivan lämpötilan, joka onnistuukin suhteellisen helposti kun ei ole nukkumassa sängyssä jonka alla lämmitin on.
Kun tuon säätimen asentoa muuttaa 8% joka on 0,38 kohm pomppaa lämmitin täydelle teholle asteikko väli on n. 0,5 kohm ja siinä on lisäksi klappia hankaloittamassa säätöä, tällöin on sängyssä tukalaa kunnes lämpötila on asettunut.
Em syystä olemme oppineet laittamaan lämmittimen päälle syksyisin jo päiväsaikaan, vaikka silloin ei vielä olisikaan lämmitystarvetta
Alkukysymys ja tämä lainaus eivät ole samaa asiaa eli mitä haluat? Alkukysymykseen vastasin kuvalla, että muutat potikan 4,7k potikkaan 2,2k ja laitat vastukset potikan päihin joilla haet säätöalueen kohdilleen, jolloin säätöalue on noin 10-15 astetta koko säätöalueella. Jos haluat laiskan säädön koko säätöalueelle niin sitten menee vaikeaksi. Tänään taistelin hyvin samanlaisen vian kanssa, jossa pieni säätö sai aikaan puhaltimen täysillä puhalluksen ja lopuksi häiriön. Tutkimus jatkuu ehkä huomenna ja vika ilmeisesti anturissa.
-
Alkukysymys ja tämä lainaus eivät ole samaa asiaa eli mitä haluat?
Totisesti... ihmettelinkin jo että miten tämä näin vaikeaksi saattoi mennä, tässähän
onkin ongelman määrittely muuttunut matkan varrella aivan toiseksi, sitä myötä myös
tavoitteenasettelu. Vai onko alkuperäinenkin ongelma kuitenkin olemassa?. Eli sekä lämmön
asettelun herkkä reagointi (säätövastuksen liike >> asetuksen muutos) että suuremman
lämpötehon (tietyllä alueella) aiheuttama epämukavuus.
Jos säätöelektroniikalt a vaaditaan kohtuullisen hyvää tarkkuutta (=tehoportaat kytkeytyy
pienin lämpötilaeroin) ja se on toteutettu ilman aikafunktiota niin eihän säädin muutakaan
voi kuin vastata takaisinkytkentä- l. lämpötilatietoon rajulla muutoksella. Säätöteknisessä
mielessä se on siis P-säädin suurella vahvistuskertoimell a. (Tämä on tietysti portaittainen
säädin jolla nimenomaisesti portaitten muutoskohdassa vahvistuskerroin on "ääretön"). Voisi
sanoa asian niinkin että säätimen "äly" ei riitä muuhun.
Voisikohan tätä lähestyä niin että säätimen puuttuvaa älyä täydennettäisiin
käyttäjän älyllä. Tarkoittaa sitä että käyttäjä joka katsoo asioita pidemmällä perspektiivillä
(se on juuri tuo aikafunktio....) tietää että aikanaan haluttu lämpötila tullaan saavuttamaan
pienemmälläkin teholla, siispä hän estää suurempia tehoportaita kytkeytymästä. Siltä osin hän
siis tekee päätöksen säätimen puolesta.
Ja sitten ihan käytännön tasolla..... tuossa Haperon kaaviossa näkyy vertailuvahvistinte n
kolme lähtölinjaa joitten jälkeisestä logiikasta en mitään tiedä mutta jotain suuri-impedanssista
siellä täytyy olla päätellen noista linjojen vastuksista (R1, R25). Tuota saattaisi voida käyttää
hyväksi rinnakkaiseen pakko-ohjaukseen, tapahtuisi siten että kytkimellä/kytkimillä ja (lonkalta
vedettynä) 10Kohm. vastuksilla linjat ylösvedetään jolloin suurempi/suuremmat tehoportaat estyvät
kytkeytymästä. LM324:n sisäistä elämää tämä ei häiritsisi ja ylösvedon poistuttua säädin saisi
jälleen "täyden vallan". Teen tässä olettamuksen että LM324:n pinni 8 ohjailisi lämmitystä päälle
ja pois ja että näitä seuraava logiikka hyväksyy tämän ongelmitta. Kytkentää näkemättä pidän tätä
todennäköisenä, se kaiketi on syytä tarkkaan katsoa mitä tapahtuu jos käyttäjä keksisi sallia
tehoportaan "pieni+iso" mutta samalla kieltäisi portaan "isoteho".
-
Totisesti... ihmettelinkin jo että miten tämä näin vaikeaksi saattoi mennä, tässähän onkin ongelman määrittely muuttunut matkan varrella aivan toiseksi.
Vai onko alkuperäinenkin ongelma kuitenkin olemassa?. Eli sekä lämmön asettelun herkkä reagointi (säätövastuksen liike >> asetuksen muutos) että suuremman lämpötehon (tietyllä alueella) aiheuttama epämukavuus.
Ei ongelma ole minnekään karannut.
En halua "puukottaa" sen enempää lämmitintä kuin säädintäkään jos lopputulokseen pääsee ilman sitä.
Minulle on aivan sama millä lopputulokseen pääsee jos lämmittimen eikä säätimen sisukaluja tarvitse ronkkia.
Alkuperäinen ajatus oli tosiaan pienentää säätöaluetta, mutta kun syvennyin kytkentään ja sen vaatimiin muutoksiin päädyin rinnakkaiseen säätöön.
Säätöalueen pienentäminen saattaisi tuoda ongelmia talvikäyttöön.
Olisi myös mahdollista nostaa isotehon kytkeytymispistettä, eli laajentaa pienen tehon aluetta, mutta sekin vaatii lämmittimen muutoksen ja myös labrauksen.
Turha tuosta on vetää palkokasvia hengityselimeen. Kun aloittelin kehittelemään ajatusta minulla ei ollut tietoa kokonaiskytkennästä, joka on selvinnyt tässä matkan varrella.
Joku innokas voisi tietysti labrata omia ideoitaan ja tuoda tulokset tänne.
Kun en tiedä keskusteluketjuun osallistuneiden taustoista on minun aivan turha kritisoida kenenkään mielipiteitä.
Itse olen ollut suunnittelijana työelämässä parikymmentä vuotta ja ainakin meidän tiimissä ajatukset muuttuvat suunnittelun aikana, kun löytyi parempia ratkaisuja.
Tuo Mjerican esittämä ratkaisu toimisi varmaa hyvin syksyllä ja keväällä jolloin käytämme autoa, eli tyytyisimme pikkuteholämmitykse en, mutta samalla kylmän lämmitysaika auton lämmitysaika kasvaisi.
Kytkimet pitäisi johdottaa sopivaan käyttöpaikkaan.
Homma vaatii painetun piirin layoutin jotta löytää tarvittavat pisteet.
Paljonko on tuon pikkutehon teho (W)
-
Paljonko on tuon pikkutehon teho (W)
Pikkuteho = 2kW, isoteho= 4kW ja molemmat 6kW.
Ntc:n ja oikaisuvastuksen kulmakerroin on noin -158mV/aste, kun tähän lisätään säätö ja sarjavastus arvo puolittuu. Ntc:n beetaa muuttamalla saisi kulmakerrointa jonkinverran muutettua.
-
Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla kun ton uuden paneelin ongelma on juuri tuo mjh48:n aloituksen aihe, mutta mielestäni vanhassa mallissa sitä ei ole, tosin en ole niitä keskenään vertaillut. Vanhassa mallissa saa helposti säädettyä eri tehoille, mutta uudessa putoo pannu kokonaan pois tai on kolmosteholla vain parin millin siirrolla.
-
Korvaa se potikka tämmöisellä, riittää tarkkuus. ;D
http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/potentiometrit-ja-nupit-monikierrospotentiometrit/monikierrospotikka-monikierrospotentiometri-10-kohm-103672
Noitahan löytyy sellaisiakin, joissa on asteikko nupissa.
-
Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla
Kyllä sen kytkennän pitäisi muuten olla sama ilmalämmityksen osalta, paitsi ntc vastus vanhassa mallissa. Onko valokuvaa vanhanmallin juovapuolesta?
-
Kyllä sen kytkennän pitäisi muuten olla sama ilmalämmityksen osalta, paitsi ntc vastus vanhassa mallissa. Onko valokuvaa vanhanmallin juovapuolesta?
Lähetän sen sinulle tänään.
-
Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla kun ton uuden paneelin ongelma on juuri tuo mjh48:n aloituksen aihe, mutta mielestäni vanhassa mallissa sitä ei ole, tosin en ole niitä keskenään vertaillut. Vanhassa mallissa saa helposti säädettyä eri tehoille, mutta uudessa putoo pannu kokonaan pois tai on kolmosteholla vain parin millin siirrolla.
Onko vanha lämmitin samanlainen eli onko tehopykälät saman suuruisia, eli kun uudessa tehoportaat määrittelevät vastukset R27 ja R29 ovat kooltaan 49,9 ohm onko ne samasuuruiset vanhassa?
Jos niiden koon suurentaisi 100 ohmiin kasvaisi tehopykälien väli tuplaksi, samalla säätö laiskistusi, muuta miten se sitten toimisi esim. talvella?
-
Onko vanha lämmitin samanlainen eli onko tehopykälät saman suuruisia, eli kun uudessa tehoportaat määrittelevät vastukset R27 ja R29 ovat kooltaan 49,9 ohm onko ne samasuuruiset vanhassa?
Noita eri piirilevyversiota on aika paljon...ne mitä olen nähnyt on ollut noilla arvoilla.
-
Vanha paneeli.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445597700.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1445598303.jpg)
-
Pari virhettä löysin noista ohjauspaneelien kytkentäkaaviosta :(
Vanhanmallisessa ohjauspaneelissa on kytkin s2 suoraan vastuksen r3 rinnalla.
Uudemmassa ohjauspaneelissa liitimen x1 5 ja 6 nasta on kytketty yhteen. R10 on 4,3 tai 4,99 kiloa.
Tuossa on lisäksi pari kuvaa aukaistusta paneelista.
-
Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla kun ton uuden paneelin ongelma on juuri tuo mjh48:n aloituksen aihe, mutta mielestäni vanhassa mallissa sitä ei ole, tosin en ole niitä keskenään vertaillut. Vanhassa mallissa saa helposti säädettyä eri tehoille, mutta uudessa putoo pannu kokonaan pois tai on kolmosteholla vain parin millin siirrolla.
Mekaanisesti noissa on noin 1.5 kertainen ero säädössä.
Valokuvasta arvoituna vanhan säätönuppin halkaisija on 4 cm ja pt15 säätöalue on 265 astetta -> 9.2 cm.
Uudessa säätönupin halkaisija on 3 cm ja pt10 säätöalue on 235 astetta -> 6.1cm
-
Mekaanisesti noissa on noin 1.5 kertainen ero säädössä.
Valokuvasta arvoituna vanhan säätönuppin halkaisija on 4 cm ja pt15 säätöalue on 265 astetta -> 9.2 cm.
Uudessa säätönupin halkaisija on 3 cm ja pt10 säätöalue on 235 astetta -> 6.1cm
Tämä mielestäni kertoo sen eron säädössä, hyvä tieto. Thumb Eli liu-un matka hiilipinnalla on eri pituinen kun on mekaanisesti eri kokoiset trimmerit.
-
Tämä mielestäni kertoo sen eron säädössä, hyvä tieto. Thumb Eli liu-un matka hiilipinnalla on eri pituinen kun on mekaanisesti eri kokoiset trimmerit.
Ero tulee säätönupin koosta, ei trimmerin koosta. Lisäksi pt10:llä on pienempi kääntökulma, joka sekin vaikuttaa hieman.
(http://karavaanari.org/kuvat/1445883832.jpg)
-
itsellä samanlainen säätö-ongelma ja olen "ratkaissut" sen seuraavasti:
Kun haluttu lämpötila on saavutettu ja "virittäminen & hienosäätö" alkaa,
A) käännän sähkössä ollessani (alussa yhdistelmäkäyttö: kaasu+sähkö 1800 W = 2 tolpaa ja liekki)
vain sähkölle (ja voin jopa sulkea kaasuntulon lämmittimelle).
Eli silloin kaasupoltin ei lähde päälle, eikä hetkellistä kuumaa lämpöaaltoa tule.
B) vain kaasukäytössä ollessani laitan verhon tms. ilman ohjaimen lattianrajassa olevan lämmittimen ulostulosta ulko-oven vieressä olevalle ulkoiselle termostaatille, jolloin hetkellisen täystehon käyttöaika lyhenee huomattavasti, koska termostattia luetaan nopeammin.
Eikö siihen voisi rakentaa erillisellä pienellä katkaisimella vastaavanlaisen systeemin kuin pakastimissa?
Eli kun halutaan täysteho, erillisellä kytkimellä se sallitaan, muuten hitaasti kiiruhtaen haluttuun lämpötilaan.
-
Eikö siihen voisi rakentaa erillisellä pienellä katkaisimella vastaavanlaisen systeemin kuin pakastimissa? Eli kun halutaan täysteho, erillisellä kytkimellä se sallitaan, muuten hitaasti kiiruhtaen haluttuun lämpötilaan.
- Ketjun aloittaja kommentoikin jo tuota (#59). Tässähän on monenlaisia mahdollisuuksia
sen mukaan mitä halutaan.
- Olen näistä kirjoituksista päätellyt ainakin sen että tärkeä, ellei tärkein ongelmakohta olisi
lopulta siinä että täystehon käyttö aiheuttaa merkittävän mukavuusvajeen. Säätimen
käytös sitten korostaa tuota piirrettä. Lisäksi olen käsittänyt asian niin että nämä autot
(vaunut?) ovat niin lämpimiä ettei täyttä tehoa kaivata muulloin kuin nopean lämmönnoston
yhteyteen ja siksikin asiaa lähestytään säätimen toiminnan kautta.
-
Eikö siihen voisi rakentaa erillisellä pienellä katkaisimella vastaavanlaisen systeemin kuin pakastimissa?
Eli kun halutaan täysteho, erillisellä kytkimellä se sallitaan, muuten hitaasti kiiruhtaen haluttuun lämpötilaan.
Sisäisesti toteutettuna r25 vedetään ylös -> vain pikkuteho. R1 vedetään ylös -> pikkuteho tai isoteho.
Ulkoisesti toteutettuna ohjausjännite rajoitetaan käyttöjännite/2 arvon alapuolelle -> vain pikkuteho. Ohjausjännite rajoitetaan käyttöjännite/2+0.15 arvon alapuolelle -> pikkuteho tai isoteho.
https://goo.gl/Br51u
-
Sisäisesti toteutettuna r25 vedetään ylös -> vain pikkuteho. R1 vedetään ylös -> pikkuteho tai isoteho.
Ulkoisesti toteutettuna ohjausjännite rajoitetaan käyttöjännite/2 arvon alapuolelle -> vain pikkuteho. Ohjausjännite rajoitetaan käyttöjännite/2+0.15 arvon alapuolelle -> pikkuteho tai isoteho.
https://goo.gl/Br51u
Mitkähän vastukset printillä on nuo R25 ja R1?
Miten tarina jatkuu eli mitä noiden vastusten jälkeen on? Kiinnostaa sikäli, että kummalta puolen vastuksia kannattaa ylösveto tehdä.
Mietin myös kytkintä isotehon kaasuventtiilin ohjaukseen, silloin saisi vapaasti nostaa lämpötilaa pikkuteholla.
Jäin vain miettimään mitä takaisin kytkentää on lämmitystehosta, eli meneekö pannu vikatilaan jos isoteho ei kytkeydy sitä pyydettäessä.
-
Mitkähän vastukset printillä on nuo R25 ja R1?
Miten tarina jatkuu eli mitä noiden vastusten jälkeen on? Kiinnostaa sikäli, että kummalta puolen vastuksia kannattaa ylösveto tehdä.
Oikealta...vastus r25 mahdollistaa siirtymisen pikkuteholta isolle. Ehtoina, lämmitin on pikkuteholla ja liekki palaa.
Vastus r1 mahdollistaa siirtymisen isoltateholta pikku+isolle. Ehtoina, lämmitin on isollateholla ja liekki palaa.
Mietin myös kytkintä isotehon kaasuventtiilin ohjaukseen, silloin saisi vapaasti nostaa lämpötilaa pikkuteholla.
Jäin vain miettimään mitä takaisin kytkentää on lämmitystehosta, eli meneekö pannu vikatilaan jos isoteho ei kytkeydy sitä pyydettäessä.
Asiat mutkistuu mitä kauemmas poiketaan säätimen ja lämpötila-anturin tuottamasta ohjausjänniteestä (x1-5).