Aihe: Truma 6002 lämpösäädön laiskistaminen

Paljonko on tuon pikkutehon teho (W)

Pikkuteho = 2kW, isoteho= 4kW ja molemmat 6kW.

Ntc:n ja oikaisuvastuksen kulmakerroin on noin -158mV/aste, kun tähän lisätään säätö ja sarjavastus arvo puolittuu. Ntc:n beetaa muuttamalla saisi kulmakerrointa jonkinverran muutettua.

Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla kun ton uuden paneelin ongelma on juuri tuo mjh48:n aloituksen aihe, mutta mielestäni vanhassa mallissa sitä ei ole, tosin en ole niitä keskenään vertaillut. Vanhassa mallissa saa helposti säädettyä eri tehoille, mutta uudessa putoo pannu kokonaan pois tai on kolmosteholla vain parin millin siirrolla.

Korvaa se potikka tämmöisellä, riittää tarkkuus.   
http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/potentiometrit-ja-nupit-monikierrospotentiometrit/monikierrospotikka-monikierrospotentiometri-10-kohm-103672
Noitahan löytyy sellaisiakin, joissa on asteikko nupissa.

Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla

Kyllä sen kytkennän pitäisi muuten olla sama ilmalämmityksen osalta, paitsi ntc vastus vanhassa mallissa. Onko valokuvaa vanhanmallin juovapuolesta?

Kyllä sen kytkennän pitäisi muuten olla sama ilmalämmityksen osalta, paitsi ntc vastus vanhassa mallissa. Onko valokuvaa vanhanmallin juovapuolesta?

Lähetän sen sinulle tänään.

Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla kun ton uuden paneelin ongelma on juuri tuo mjh48:n aloituksen aihe, mutta mielestäni vanhassa mallissa sitä ei ole, tosin en ole niitä keskenään vertaillut. Vanhassa mallissa saa helposti säädettyä eri tehoille, mutta uudessa putoo pannu kokonaan pois tai on kolmosteholla vain parin millin siirrolla.

Onko vanha lämmitin samanlainen eli onko tehopykälät saman suuruisia, eli kun uudessa tehoportaat määrittelevät vastukset R27 ja R29 ovat kooltaan 49,9 ohm onko ne samasuuruiset vanhassa?
Jos niiden koon suurentaisi 100 ohmiin kasvaisi tehopykälien väli tuplaksi, samalla säätö laiskistusi, muuta miten se sitten toimisi esim. talvella?

Onko vanha lämmitin samanlainen eli onko tehopykälät saman suuruisia, eli kun uudessa tehoportaat määrittelevät vastukset R27 ja R29 ovat kooltaan 49,9 ohm onko ne samasuuruiset vanhassa?

Noita eri piirilevyversiota on aika paljon...ne mitä olen nähnyt on ollut noilla arvoilla.

Vanha paneeli.

Pari virhettä löysin noista ohjauspaneelien kytkentäkaaviosta
Vanhanmallisessa ohjauspaneelissa on kytkin s2 suoraan vastuksen r3 rinnalla.
Uudemmassa ohjauspaneelissa liitimen x1 5 ja 6 nasta on kytketty yhteen. R10 on 4,3 tai 4,99 kiloa.
Tuossa on lisäksi pari kuvaa aukaistusta paneelista.

Mikä kytkennällinen ero on vanhalla ja uudella ohjauspaneelilla kun ton uuden paneelin ongelma on juuri tuo mjh48:n aloituksen aihe, mutta mielestäni vanhassa mallissa sitä ei ole, tosin en ole niitä keskenään vertaillut. Vanhassa mallissa saa helposti säädettyä eri tehoille, mutta uudessa putoo pannu kokonaan pois tai on kolmosteholla vain parin millin siirrolla.

Mekaanisesti noissa on noin 1.5 kertainen ero säädössä.
Valokuvasta arvoituna vanhan säätönuppin halkaisija on 4 cm ja pt15 säätöalue on 265 astetta -> 9.2 cm.
Uudessa säätönupin halkaisija on 3 cm ja pt10 säätöalue on 235 astetta -> 6.1cm

Mekaanisesti noissa on noin 1.5 kertainen ero säädössä.
Valokuvasta arvoituna vanhan säätönuppin halkaisija on 4 cm ja pt15 säätöalue on 265 astetta -> 9.2 cm.
Uudessa säätönupin halkaisija on 3 cm ja pt10 säätöalue on 235 astetta -> 6.1cm

Tämä mielestäni kertoo sen eron säädössä, hyvä tieto. Eli liu-un matka hiilipinnalla on eri pituinen kun on mekaanisesti eri kokoiset trimmerit.

Tämä mielestäni kertoo sen eron säädössä, hyvä tieto. Eli liu-un matka hiilipinnalla on eri pituinen kun on mekaanisesti eri kokoiset trimmerit.

Ero tulee säätönupin koosta, ei trimmerin koosta. Lisäksi pt10:llä on pienempi kääntökulma, joka sekin vaikuttaa hieman.

itsellä samanlainen säätö-ongelma ja olen "ratkaissut" sen seuraavasti:
Kun haluttu lämpötila on saavutettu ja "virittäminen & hienosäätö" alkaa,
A) käännän sähkössä ollessani (alussa yhdistelmäkäyttö: kaasu+sähkö 1800 W = 2 tolpaa ja liekki)
vain sähkölle (ja voin jopa sulkea kaasuntulon lämmittimelle).
Eli silloin kaasupoltin ei lähde päälle, eikä hetkellistä kuumaa lämpöaaltoa tule.
B) vain kaasukäytössä ollessani laitan verhon tms. ilman ohjaimen lattianrajassa olevan lämmittimen ulostulosta  ulko-oven vieressä olevalle ulkoiselle termostaatille, jolloin hetkellisen täystehon käyttöaika lyhenee huomattavasti, koska termostattia luetaan nopeammin.

Eikö siihen voisi rakentaa erillisellä pienellä katkaisimella vastaavanlaisen systeemin kuin pakastimissa?
Eli kun halutaan täysteho, erillisellä kytkimellä se sallitaan, muuten hitaasti kiiruhtaen haluttuun lämpötilaan.
 

Eikö siihen voisi rakentaa erillisellä pienellä katkaisimella vastaavanlaisen systeemin kuin pakastimissa? Eli kun halutaan täysteho, erillisellä kytkimellä se sallitaan, muuten hitaasti kiiruhtaen haluttuun lämpötilaan.

- Ketjun aloittaja kommentoikin jo tuota (#59). Tässähän on monenlaisia mahdollisuuksia
 sen mukaan mitä halutaan.
- Olen näistä kirjoituksista päätellyt ainakin sen että tärkeä, ellei tärkein ongelmakohta olisi
 lopulta siinä että täystehon käyttö aiheuttaa merkittävän mukavuusvajeen. Säätimen
 käytös sitten korostaa tuota piirrettä. Lisäksi olen käsittänyt asian niin että nämä autot
 (vaunut?) ovat niin lämpimiä ettei täyttä tehoa kaivata muulloin kuin nopean lämmönnoston
 yhteyteen ja siksikin asiaa lähestytään säätimen toiminnan kautta.

Eikö siihen voisi rakentaa erillisellä pienellä katkaisimella vastaavanlaisen systeemin kuin pakastimissa?
Eli kun halutaan täysteho, erillisellä kytkimellä se sallitaan, muuten hitaasti kiiruhtaen haluttuun lämpötilaan.

Sisäisesti toteutettuna r25 vedetään ylös -> vain pikkuteho. R1 vedetään ylös -> pikkuteho tai isoteho.
Ulkoisesti toteutettuna ohjausjännite rajoitetaan käyttöjännite/2 arvon alapuolelle -> vain pikkuteho. Ohjausjännite rajoitetaan käyttöjännite/2+0.15 arvon alapuolelle -> pikkuteho tai isoteho.
https://goo.gl/Br51u