Aihe: Kuis se on, synnytäänkö karavaanariksi vai voiko myös oppia ?

en sanois että pitäis olla sunyusin vaunussa
tai lähestulkoon ikänsä siellä melekin asunut
kun tyttären mies on ollut vaanariperheessä syntymästään asti
ja meitin tyttäret kulkeneet reisuissa aika pienestä asti
niin eivät ala vaanareiksi ei sitten millään
annoin viime caravanmessuille heille liputkin
joskos vaikka iskis tää vaanauskärpänen
mutta sen verran tulivat käymään ,että kaffeet joivat meitin autossa
eikä vaunun tai auton autoa nähneet mualla ,kuin parkkipaikalla
nuorimmainen viihtyy enemmän veneessä kuin vaunussa
vanhin sanoo ettei kiinnosta kumpikaan 
jotta ehkä se vaan on se oma juttu
kaikki ei siittäkään tykkää
vaanailusta nimittäin
jota suuresti ihmettelen  ,et ei tykkää 
sitten on vielä meitä vaanareita
toiset tykkää vaunusta ja toiset taas tupa-autosta
meillä ollut 3 autoa ja 1 vaunu
vaanareita ollaan oltu 20v ja risat
jotta jonkin moinen tuntuma tähän vaanaruuten on
ja me tykätään enemmäkseen tuost tupa-autosta
ja kun kuitenkin tarvitaan täällä korvessa asuessa kaksi autoa
niin näin tulee yhdistettyä kaksi "kärpästä" yhdellä iskulla   

Rekkahommista lähtenyt harrastus,kun koirankopissa asunut,niin piti saada isompi koppi

Voiko sitä tulla täysiveriseksi karavaanariksi näin "vanhemmilla" (no ei me mitään vanhoja olla) päivillä ?

Tulla miksi? Meitähän on niin moneksi: Yxi makaa kesän yhdessä, talven toisessa paikassa, toinen kulkee kaiket viikonloput, kolmas kesälomat, neljäs tarvii kulkimen harrastuksiinsa, eläkeläinen hakee rospuuttoaikana vuoden viinit Ranskasta....

 

Ite oon kulkenut milloin teltan kanssa ja toisinaan ilmankin vain henkilö-autossa nukkuen ja tietty autiotuvissa....
Mutta sitten iski ajatus (rapian 30v sitten, silloin ei ollut mahdollisuuta hankkia) matkailuautosta, no semmoisen sain hankittua perintörahoilla 2,5v sitten, tässä sitä edelleen opiskellaan karavaanariutta mutta eteenpäin mennään.
Suvussa ei ole muita jotka oisivat "hurahataneet" tähän harrastukseen.....s iis ihminenhän on oppivainen eläin

en minäkään kovan miettimisen jälkeenkään löytäny sukulaisistani yhtään karavaanaria, siskon tiedän tykkäävän ajatuksesta ja haluavan oman vaunun.. ett voi siin olla jotain sukurasitetta ,tai sitt on vaan nähny liikaa pikkuveljen touhuja... eka "asunto auto" oli 19 vuotiaana hankima klainbus joka oli rekisteröity pakuksi minkä sitt muutin henkilöautoksi mieleiselläni sisustuksella .. oon enimmäkseen puskaparkkeja suosiva. vuosien varrel ollu erillaisii toisten hylkäämiä / itse rakennettuja autoja ja vaunuja... nykyään molemmat

Mukulana harrastettiin paljon telttailua vanhempien kanssa pitkin Suomea, joten siitä kai se on tuo kulkurinveri ruvennut virtaamaan
Mekin reissattiin viime kesänä ekaa kertaa vaunulla ja kyllä se sydämmen vei tämä harrastus 
Isännystä polttelee viedä vaunu talveksi jonnekkin kausipaikalle, mutta tähän hätään ei sopivaa ole tullu vastaan ...
noh ensi kesänä lähipaikkojen katsastelu viikonloppuisin jatkuu

Kiitos tarinoista. Me palattiin ihka ensimmäiseltä "testiajolta" ja kaikki meni suht ok. Ainut hermoja kiristävä asia oli sen kaasulämmityslaitte en helvetillinen kitinä ja räminä  Se saamarin kansi ei millään meinaa pysyä paikoillaan, joten otettava järeämmät keinot käyttöön, muuten se kyllä toimi hyvin. Kaasuhella toimi hienosti, ai että mä tykkään, aikanaan kokki-hommissa totuin nopeaan kaasuhellaan.

Koirien koulutusta on vielä edessä, autosta poistumista harjoitellaan vielä rutosti, jotta se järjestys menee niin, että minä tulen sieltä ensin ulos ja sitten vasta piskit. Onneksi otin vanhoja päiväpeittoja mukaan, joilla sai suojattua penkin päälliset, totesin myös, että hyviä kuramattoja tarvitaan.

Siellä sitä hörpittiin ihka ensimmäiset pullakahvit metsän siimeksessä ja ai että oli suu messingillä. Autossa oli kyllä niin kuuma, että takaisin tullessa päät punoitti siihen malliin, että jos vastaan tulitte, meidät saattoi tunnistaa 

Nyt on suunnitteilla jospa sitä lähtisi Tuuriin ensi viikonloppuna, mutta katsotaan nyt säätä ja muuta....

No silleen, asennetta ainakin tuntuu olevan! Kyllä se siitä lähtee sujumaan. En tiedä minkä ikäinen autonne on, mutta aina niissä jotakin tuunattavaa riittää jotta saa mieleisekseen, iästä riippumatta.

hienoa
nyt olette saaneet tuntumaa
ja eikun tuuriin 
sinne munkin mieleni tekevi
mutta ,kun on tuolla ukkokullalla taas kiireensä
niin työmaalla kuin kotipiirissäkin
niin ei päästä nyt liikkumaan mihinkään
ei likimain eikä kauvemmaksikaan 

Kiitos tarinoista. Me palattiin ihka ensimmäiseltä "testiajolta" ja kaikki meni suht ok. Ainut hermoja kiristävä asia oli sen kaasulämmityslaitte en helvetillinen kitinä ja räminä  Se saamarin kansi ei millään meinaa pysyä paikoillaan, joten otettava järeämmät keinot käyttöön, muuten se kyllä toimi hyvin. Kaasuhella toimi hienosti, ai että mä tykkään, aikanaan kokki-hommissa totuin nopeaan kaasuhellaan.

Koirien koulutusta on vielä edessä, autosta poistumista harjoitellaan vielä rutosti, jotta se järjestys menee niin, että minä tulen sieltä ensin ulos ja sitten vasta piskit. Onneksi otin vanhoja päiväpeittoja mukaan, joilla sai suojattua penkin päälliset, totesin myös, että hyviä kuramattoja tarvitaan.

Siellä sitä hörpittiin ihka ensimmäiset pullakahvit metsän siimeksessä ja ai että oli suu messingillä. Autossa oli kyllä niin kuuma, että takaisin tullessa päät punoitti siihen malliin, että jos vastaan tulitte, meidät saattoi tunnistaa 

Nyt on suunnitteilla jospa sitä lähtisi Tuuriin ensi viikonloppuna, mutta katsotaan nyt säätä ja muuta....

Vaikutti että Mrs. Robinson on jäänyt koukkuun hyvään harrastukseen...

Koirien turvallisuuden kannalta on hyvä että tottelevat käskyä, eivät tormaa sitten muun liikenteen sekaan pöhkönä...

Iloisia retkiä..

Ajatelkaas, että suurin osa ihmisistä makaa lähestulkoon kaiken vapaa-aikansa kotisohvalla ja tuijottaa televisiota. Lomia myöten. 

Ajatelkaas, että suurin osa ihmisistä makaa lähestulkoon kaiken vapaa-aikansa kotisohvalla ja tuijottaa televisiota. Lomia myöten. 

allan
et olis kertonut kaikil mitä nyt teen
mutta ruokaperäset pitää ottaa
se on tämän tuvan laki ja määräys
sekä pyhittää pyhäpäivä levolle
huomenna taas jatkuu harjotukset
joskos selkä kestäis puuhastelun
nostelin noita kukkapurkkei tuol ulkosalla
ja jotenkin se sano vaan nix nax
mutta pientä tepastelua
kylmägeelii buranaa ja nyt huilinkia
niin kyllä tämä tästä taas rupee luistaan..

Itsellä peritty, emännälle pakotettu, ja lapsilta ei edes kysytty.

Itsellä peritty, emännälle pakotettu, ja lapsilta ei edes kysytty.

Ajatelkaas, että suurin osa ihmisistä makaa lähestulkoon kaiken vapaa-aikansa kotisohvalla ja tuijottaa televisiota. Lomia myöten. 

Onneksi se on mahdollista hänelle joka siitä tykkää. Pilvetön päivä takana ja + 15.