Aihe: Ottaa päähän.

      Olen joskus täälläkin kertonut sellaisesta tropista jota olen itekki käyttänyt kuin !.5 sormen mittaa omenaviin ietikkaa 1 sormenmitta vettä hieman sokeria tai hunajaa sekoitetaan hyvin ja nautitaan... muutaman viikon kuureja

Toi omppuviinietikka ei sit ol mittåvruokakaupan nättii ov tä vaan sakkaista omenaviinietikkaa luontaistuotekaupas ta..se on ns kylmäpurstettua..

kela kortti menny vanhaksi viime kuun lopussa.
Täytyy anoa uusi kortti.

Onpa yllätys, että Kela-kortissa on parasta
ennen päiväys.
Omassani on erityiskorvaus merkittynä v 1992.
Kai siksi, että korvaus laski silloin 100 %:sta
80 %:iin.

Saattaa olla kyllä keuhkoputkissakin, julmetusti ainakin tököttää ja yskiminen sattuu.
Välillä kova vilu ja välillä tuskainen hiki.. No huomenna sinne lekurille, ni sitten selvinnee

Ja turvauduin kuopuksen astmapiippuun, pistävä tunne rinnassa hieman helpotti..
(Tää olis kyl positiivista, eikä tän aiheen alle  )

Toivon mukaan ei mitään vakavempaa

Ei kai tähän kuole. Löytyi sekä poskiontelotulehdus että keuhkoputkentulehdu s..
Ilmankos olo onkin vähän kun ois katujyrän alle jäänyt..
Nyt ei harmita enää oikeastaan muu kuin että unohdin pyytää lääkäriltä reseptin siihen naistenvaivaan mikä iskee tän antibioottikuurin jälkeen 

Ei kai tähän kuole. Löytyi sekä poskiontelotulehdus että keuhkoputkentulehdu s..
Ilmankos olo onkin vähän kun ois katujyrän alle jäänyt..
Nyt ei harmita enää oikeastaan muu kuin että unohdin pyytää lääkäriltä reseptin siihen naistenvaivaan mikä iskee tän antibioottikuurin jälkeen 

       Hyvä.....

Ei kai tähän kuole. Löytyi sekä poskiontelotulehdus että keuhkoputkentulehdu s..
Ilmankos olo onkin vähän kun ois katujyrän alle jäänyt..
Nyt ei harmita enää oikeastaan muu kuin että unohdin pyytää lääkäriltä reseptin siihen naistenvaivaan mikä iskee tän antibioottikuurin jälkeen 

Nyt äkkiä maitohappobakteerei ta syömään. Gefilusta suosittelen "viran puolesta", mutta kai ne kaikki auttaa!  Ehkä estää sen muuten tulevan vaivan. Muista vaan jatkaa maitohappoa pari päivää antilooppien loppumisen jälkeenkin!

Canestenia saa ilman reseptiä halvemmalla kuin reseptin kanssa. Diflucin, vai mikä se kallis lääke on, joka auttaa yhdellä tabletilla, näkyi myös vapautuneen käsikauppaan.
Niin ja pulloharjan  saa lähimarketista. Sellaisen karkeakarvaisen, joka helpottaa 

Nyt äkkiä maitohappobakteerei ta syömään. Gefilusta suosittelen "viran puolesta", mutta kai ne kaikki auttaa!  Ehkä estää sen muuten tulevan vaivan. Muista vaan jatkaa maitohappoa pari päivää antilooppien loppumisen jälkeenkin!

Kyllä niitä kunnollisia maitohappobakteerej a (sellaisia kapseloituja jotka hajoaa siis siellä vatsalaukun jälkeen ) pitää syödä pitkään antibioottikuurin jälkeen..ne ku tappaa kaik hyvätkin bakteerit ja niidenkin takaisin tulo kestää puolivuotta...se on pitkä aika..saattaapi iskeä muita tauteja siihen väliin..joten syökää niitä maitohappobakteerej a pitkään noiden kuurien jälkeen ..(kun suolisto voip hyvin voip koko roppa hyvin )

Onpa yllätys, että Kela-kortissa on parasta
ennen päiväys.
Omassani on erityiskorvaus merkittynä v 1992.
Kai siksi, että korvaus laski silloin 100 %:sta
80 %:iin.

Tuli pieni lipsahdus. Ei se kortti vanhentunut, vaan
erityiskorvaus YE116/10.13.

Pahoittelen.

Taas saikulla. Nyt ei kylläkään iskiaksen takia, vaikka lepo tekee kyllä hyvää sillekin!

Eilen aamupäivällä iski ihan yllättäen rytmihäiriö, joka ei kolmessa vartissa tasaantunut lääkkeillä. Soitin työterveyteen ja sieltä neuvoivat Järvenpään terv.k. ensiapuun.

Pääsin jonon ohi ja mukavasti huilimaan sänkyyn. Kävi niin hyvä tuuri, että EKG sai kiinni häiriön aiheuttajan: supraventrikulaarin en takykardia. Sydämessä on joku oikoreitti, joita pitkin sähköimpulssit toisinaan lähtevät kulkemaan. Vaiva ei ole vaarallinen, mutta tosi epämiellyttävä.

Sain muutamia näppäriä hoito-ohjeita rytmärin pysäyttämiseen: kasvojen työntäminen kylmään veteen esimerkiksi; tän mä opetan työkavereillekin

Lääkäri käski huilata loppuviikon. Aihetta jatkotutkimuksiin ei nyt ole. Voi olla, ettei kohtausta tule taas pitkään aikaan. Mutta jos noi alkaa toistua kuukaudittain tai viikoittain, niin jotain täytyy tehdä. Täytyyhän työkavereiden voida luottaa siihen, että mä tulen sovittuna aikana töihin.
Ihan huvikseen ei kuitenkaan viitsisi päivittäin beetasalpaajaa syödä estolääkkeenä.

Pelottavaa tää on. Koko ajan odottaa, että milloin se iskee uudestaan. Piti hiukan niinkuin pakottaa itsensä liikkeelle edes Lidlin käynnin verran.

No, nyt mulla on aikaa tehdä fyssarin opastamia harjoitteita. Kyllä mä mietin, olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin, kun yritin äsken käsivoimin työntää reisiluita irti kuopistaan....

Kaija mahtaax pumppukin joutua koville
tuon iskiaksen  vuoksi
joka koko aja sinua on nyt kiusinut
tään astman uskon puhkeavan huolista ,tresisstä ym.
joita olen enemmän tai vähemmän
isojen sairauksien vuoksi joutunut kokemaan
niin läheiseten ,kuin itsenikin vuoksi    

Kaija mahtaax pumppukin joutua koville
tuon iskiaksen  vuoksi
joka koko aja sinua on nyt kiusinut
tään astman uskon puhkeavan huolista ,tresisstä ym.
joita olen enemmän tai vähemmän
isojen sairauksien vuoksi joutunut kokemaan
niin läheiseten ,kuin itsenikin vuoksi    

Tää on ilmeisesti ihan rakenteellinen vika. Serkkulikka oli leikattu saman jutun takia jo 25-vuotiaana.
Mutta kyllä mä huomaan, että stressi tai joku erikoinen tilanne saa rytmin pyllylleen. Ekan kerran mua hoivattiin tän takia työterveydessä päivää ennen isän uurnanlaskua elokuussa. Iskias tuli myöhemmin. Lienkö "stressannut" alaselän jumiin?
Hassua vaan, että vaikka pahin suru isän kuolemasta on jo ohi, tuntuu, että koko ajan on jotakin pientä riesaa. Yleensä ottaen olen kyllä ihan hyvällä fiiliksellä.
Tätäkö tää on loppuelämä?    Joko mä pääsisin eläkkeelle? 

Tää on ilmeisesti ihan rakenteellinen vika. Serkkulikka oli leikattu saman jutun takia jo 25-vuotiaana.
Mutta kyllä mä huomaan, että stressi tai joku erikoinen tilanne saa rytmin pyllylleen. Ekan kerran mua hoivattiin tän takia työterveydessä päivää ennen isän uurnanlaskua elokuussa. Iskias tuli myöhemmin. Lienkö "stressannut" alaselän jumiin?
Hassua vaan, että vaikka pahin suru isän kuolemasta on jo ohi, tuntuu, että koko ajan on jotakin pientä riesaa. Yleensä ottaen olen kyllä ihan hyvällä fiiliksellä.
Tätäkö tää on loppuelämä?    Joko mä pääsisin eläkkeelle? 

Liian nuori vielä eläkkeelle,tulis vastaus

Tää on ilmeisesti ihan rakenteellinen vika. Serkkulikka oli leikattu saman jutun takia jo 25-vuotiaana.
Mutta kyllä mä huomaan, että stressi tai joku erikoinen tilanne saa rytmin pyllylleen. Ekan kerran mua hoivattiin tän takia työterveydessä päivää ennen isän uurnanlaskua elokuussa. Iskias tuli myöhemmin. Lienkö "stressannut" alaselän jumiin?
Hassua vaan, että vaikka pahin suru isän kuolemasta on jo ohi, tuntuu, että koko ajan on jotakin pientä riesaa. Yleensä ottaen olen kyllä ihan hyvällä fiiliksellä.
Tätäkö tää on loppuelämä?    Joko mä pääsisin eläkkeelle? 

        Hyvä että huomaat ja tunnet nuo itessäsi!!  nuo menee sinun omassa ajassa ohi, sen sinä tiedät ja tunnet sitten tuonnempana. jos oikein viisastelisi niin psykosomaattiset oireet voi olla osa syynä selekään (iskias), joillakin voi laueta stressi vaikkapa sormen niveliin tai jalkapohjiin...hyvä n neuvon jos vielä koettaisin antaa on Koeta olla Pelkäämättä...(panikoimatta)..

        Hyvä että huomaat ja tunnet nuo itessäsi!!  nuo menee sinun omassa ajassa ohi, sen sinä tiedät ja tunnet sitten tuonnempana. jos oikein viisastelisi niin psykosomaattiset oireet voi olla osa syynä selekään (iskias), joillakin voi laueta stressi vaikkapa sormen niveliin tai jalkapohjiin...hyvä n neuvon jos vielä koettaisin antaa on Koeta olla Pelkäämättä...(panikoimatta)..

Täytyy yrittää pitää itsensä rauhallisena. Eilen katselin monitoria siellä ensiavussa, kun tilanne oli jo hallinnassa. Lääkäri alkoi puhua "pidemmästä sairaslomasta". Mä mietin, että PITÄÄ SOITTAA POMOLLE ja sykkeet pomppasi 82>87 ihan yhtäkkiä! 

Kotiin ei nyt parane jäädä murehtimaan. Jos vaikka lauantaina lätkämatsiin Jokerit-Pelikaanit?
Arvatkaa, ketä mä kannatan?



Sunnuntaina tuun sit valittaan, kun sain nokkaani makkarakiskalla! 

kyllä vaan olen kans itsekkin huomannut
että kroppa elää mielen mukana
-01 asti kun se hoitovirhe tehtiin
niin ei tervettä päivää ole näkynyt
mutta jos yrittää hirweesti
olla kaikesta huolimati positiivinen 
niin kipuakin on helpompi kestää