rekisteriseloste

Kirjoittaja Aihe: Aisapainosta taas...  (Luettu 5367 kertaa)

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:17.05.2018 kello on 10:01
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #60 : 16.05.2018 kello on 11:51 »
Einstein osoitti jo suppeassa suhteellisuusteoriassaan että massa ei ole kappaleen paino, vaan sen kyky vastustaa liiketilan muutoksia. Voidaankin ajatella että painon kasaaminen vaunun päihin, estää heijaukseen lähtöä. Mutta kun lähtee heijaamaan ollaan totaalikusessa. Kimin kanssa samoilla linjoilla.

Kysymys 1: Onko "totaalikusi" kuinka mahdollinen valmistajan suosittelemalla aisapainolla, vai käytännössä mahdollinen vain liian kevyellä aisapainolla, tekniikan ollessa muuten ehjää ja käyttöön sopivaa?

Kysymys 2: Onko "totaalikusen" estäminen heijaamaan lähtemistä vaimentamalla (  painoa kummassakin päässä ) toisarvoista verrattuna mahdolliseen "kokonaispissiin"?

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 10:03
  • Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #61 : 16.05.2018 kello on 12:12 »
Jompi kumpi ryhmä on väärässä?

Ei kumpikaan ole väärässä, vaan molemmat hakevat just täysin vastakkaista asiaa ;D

Eli se nuorallakävelijä hakee kepillään tasapinoa, mahdollsimman hitaasti liikkuvaa keppiä, joka tasapainottaa hänen kävelyään, niitä nopeita tasapainon vaihteluita = massa siis kepin päihin 8)
Asuntovaunussa taasen haetaan sitä mahdollisimman helposti koukun ylös-alas -liikkeisiin mukana liikkuvaa vaunua = massa siis keinupisteen, eli akselin kohdalle 8)

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 09:01
  • Tekniikan diletantti
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #62 : 16.05.2018 kello on 13:09 »
Kysymys 1: Onko "totaalikusi" kuinka mahdollinen valmistajan suosittelemalla aisapainolla, vai käytännössä mahdollinen vain liian kevyellä aisapainolla, tekniikan ollessa muuten ehjää ja käyttöön sopivaa?

Kysymys 2: Onko "totaalikusen" estäminen heijaamaan lähtemistä vaimentamalla (  painoa kummassakin päässä ) toisarvoista verrattuna mahdolliseen "kokonaispissiin"?

Kuten hyvin ymmärrämme? Nyt ei ollut kyse aisapainosta vaan painonjaosta.

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:25.05.2018 kello on 23:50
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #63 : 16.05.2018 kello on 13:21 »
Kysymys 1: Onko "totaalikusi" kuinka mahdollinen valmistajan suosittelemalla aisapainolla, vai käytännössä mahdollinen vain liian kevyellä aisapainolla, tekniikan ollessa muuten ehjää ja käyttöön sopivaa?

Kysymys 2: Onko "totaalikusen" estäminen heijaamaan lähtemistä vaimentamalla (  painoa kummassakin päässä ) toisarvoista verrattuna mahdolliseen "kokonaispissiin"?

  Totaalikusi on mahdollinen myös valmistajan suosittelemalla aisapainolla. Kuten keskustelussa jo todettu tekijöitä on useita ja ilmavirtauksien vaikutusta ei tiedä kun aisapaino punnitaan. Yllättävä töyssy ja liike alkaa.  Jos tilanne olisi se, että aisapaino on ok, mutta keulan paino lähellä keinupistettä ja taas takapaino suureksi osin ihan takana käyttäytyminen voi olla yllättävää.

Vetoauton vaikutus on sekin merkittävä. Sen jousituksesta suuri osa vastavoimasta tulee. Hitaasti palauttava iskunvaimennin lieventää vastavoimaa minkä jouset synnyttää.

Tehokkain tapa estää heijjaamista on painon keskittäminen ja aisapainon saaminen oikeaksi. Tuo oikea aisapaino vaihtelee yhdistelmän mukaan.

 

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:17.05.2018 kello on 10:01
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #64 : 16.05.2018 kello on 17:58 »
Taitaa monellakin muulla, kuin itselläni puuttua asian teoreettinen käsitys tai ainakin puuttuu asiallinen perustelu omien sangen vahvojen mielipiteitensä pohjaksi.
Mitä vahvempi oma väite ilman pätevää perutelua, sitä kiivaammin omaa mielipidettä puolustetaan sanallisilla miekoilla.

Perustelu ei ole keskustelussa toisten käyttämien termien viilailu, kuuluisien fyysikoiden nimet, eikä toteamus että jokin asia on mahdollista, vaikka muuta sanottavaa ei keksisi.

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:eilen kello 22:35
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #65 : 16.05.2018 kello on 19:51 »
Tämä voi selventää asiaa:


*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 10:03
  • Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #66 : 16.05.2018 kello on 20:10 »
Tämä voi selventää asiaa:

Aisapainoa kyllä, mutta ei sitä miten massan keskittäminen akselille vs. päihin vaikuttaa tilanteeseen. Tuossahan se asettelee niitä painoja enempi perään (6kpl) kuin keulaan (3kpl) ja muutenkin kauemmas akselista => veikkaan että heijatessa aisapaino oli jokseenkin negatiivinen, ynnä hihnan nopeuskin sovitettiin just siihen oskilointi-nopeuteen, kaveri lisäsi pikkasen hihnan nopeutta kun ekalla tökkäsyllä ei vaunu vielä jäänytkään jatkuvaan heijaukseen :-\

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 09:22
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #67 : 16.05.2018 kello on 20:14 »
Renkaantäyttölaitteiden mittarit on sen verta epätarkkoja, ettei oikeastaan tiedä, kummalla on painetta enemmän, jos eroa on 0.2bar. Ellei käytetä samaa mittaria.

jos on tarpeeksi huono mittari niin ei saa mitään tietoa oikeasta paineesta.

Mä yritin joskus jossain rengaspainetta tarkistaa, näytti 2,4, painoin pienen suhauksen lisää ilmaa niin näytti yli 3bar, sitten päästin sekunnin verran pois niin tippui alle 2bariin.. Eikä siis tosiaan renkaanpaine vaihtunut niin äkkiä, vaan se mittari näytti omiaan.

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 10:10
  • Etelä-Pohjanmaa
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #68 : 16.05.2018 kello on 20:38 »

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 10:03
  • Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #69 : 16.05.2018 kello on 20:50 »
^No juu, tuossa jo heijaaminen tuleekin lisääntyneestä aisapainosta huolimatta kun massa on vaunun päissä vs. kuinka rauhallinen yhdistelmä on kun sama massa on keskitettynä vaunun akselille Thumb

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 09:14
  • Vaunussa On Pyörät
    • Duunikrääsää
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #70 : 16.05.2018 kello on 21:16 »
Ihmetyttää yksinkertaista asiaa sivukaupalla...…
Kaikki paino mikä akselin etu/takapuolilla lisää mahdollista heijausta. Selvää kuin pläkki
Eli se niistä vastapainoteorioista , kyllähän sillä painopistettä saa muutettua. Mutta ei se stabiloi vaunua.
Mikäli liian takapainoinen niin jotain romua takaa etuosaan. Ei missään nimessä lisätä sitä jostain ulkopuolelta.
Ja päinvastoin

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:eilen kello 10:13
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #71 : 16.05.2018 kello on 23:30 »
Taitaa monellakin muulla, kuin itselläni puuttua asian teoreettinen käsitys tai ainakin puuttuu asiallinen perustelu omien sangen vahvojen mielipiteitensä pohjaksi.
Mitä vahvempi oma väite ilman pätevää perutelua, sitä kiivaammin omaa mielipidettä puolustetaan sanallisilla miekoilla.

Sehän se on...
Puhetta löytyy, vaan ei faktaa.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 10:35
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #72 : 16.05.2018 kello on 23:58 »
Mitenköhän toi sähkönen ajovakatus järjestelmä, sotkee keskustelua ::)

*****
  • Yleisvalvoja
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 10:16
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #73 : 17.05.2018 kello on 00:07 »
Auttaisiko ymmärtämään teoriaa ajatus voimien tukipisteistä, joita perävaunulla on 3; oik. pyörä(t), vas. pyörä(t) ja aisan vetokita kytkettynä koukkuun. Mikään näistä kolmesta ei ole jäykkiä, vähiten aisa-koukku -nivelpiste (ellei veturi ole oleellisesti 2-4x painavempi vedettävää).

Nämä 3 muodostavat tasapainokolmion jonka sisällä vaunun tasapainopisteen tulee sijaita - helpoin on staattinen eli ollaan paikalla, helppo mitata. Vaikeampi on dynaaminen tasapainopiste, koska eri ajotilanteissa se saattaa käydä lähelläkin tämän kolmion rajoja. Tätä vasten kait jokainen ymmärtää, että kuorma sijoittaminen kolmion ulkopuolelle (siis taka-akselin takapuolelle) on aika ongelmien kerjäämistä..

Näistä kolmesta tukipisteistä etummaisin (=pallonivel) sietää heikoiten dynaamisia voimia, siksi senkään varaan ei liiaksi kannata laskea riippuu vetoauton massasta - tähän sopii vertaukset; miksi kuulantyöntäjät ovat lihavia/isoja, tai miksi heikolta laiturilta ei juurikaan voi ponnistaa.. ne tukipisteet.

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:25.05.2018 kello on 23:50
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #74 : 17.05.2018 kello on 00:38 »

Perustelu ei ole keskustelussa toisten käyttämien termien viilailu, kuuluisien fyysikoiden nimet, eikä toteamus että jokin asia on mahdollista, vaikka muuta sanottavaa ei keksisi.

Kuvittele,että sinulla on leka jossa 1m komposiittivarsi jonka päässä on 4kg painava pää. Kun käytät sitä pidät varren päästä kiinni ja voimaa aika isoonkin työhön löytyy. Olkapäästä lekan päähän on heiluri jonka voima kasvaa mitä pitempi varsi on, sama pää ja varsi vasaran varren mittainen niin eihän siitä mitään tule.

Rengaspultti ja lyhyt avain, eikä millään voima riitä sen avaamiseen, kun lisäät vartta niin tuo aukeaakin helposti. Ei sinulla suinkaan voimat kasva vaan vaan sama voima tai paino kauempana keskipisteestä, tässä tapauksessa mutterista. Miten tuon minusta päivänselvän asian voi helposti selittä.

Vaunussa tuo vaikuttaa heilumiseen, kun heilunta saavuttaa ääripäänsä se lähtee oikenemaan, mutta siinä onkin painoa ääripäässä ja heilunta menee ohi keskipisteen ja jatkuu toiselle puolelle ja taas paluu, tämä vaan jatkuu.

Oteaan tuo pitkävartinen leka taas esimerkiksi. Ota varren päästä kiinni ja heiluta sitä vaakatasossa ilmassa puolelta toiselle. Käännä se sitten ja pidä iskupäästä kiinni ja toista liike, lupaan, että huomaat eron. Olet ainoastaan siirtänyt painopistettä lähemmäs itseäsi ja liikkeen voima on heikentynyt huomattavan paljon. Jos sinulla ei ole lekaa käytettävissä pitkävartisella kirveelläkin voi saman todeta ja näissä esimerkeissä puhutaan muutamien kilojen työkaluista. Kyllä se voima on huima kun akselista mennään 3-4 m päähän ja painoa on kymmeniä kiloja.

 

Sivustoa katsottu kertaa

Ubuntu, täysiverinen käyttöjärjestelmä.

karavaanari.org powered by Debian Linux


anything