rekisteriseloste

Kirjoittaja Aihe: Aisapainosta taas...  (Luettu 6513 kertaa)

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:15
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #45 : 15.05.2018 kello on 09:38 »
Eilen oikein säikähdin, paljonkohan meillä on tuota aisapainoa ollutkaan kun purin vaunusta kaiken "tarpeellisen" pois ja silti aisapainomittari näytti yhä n. 50kg lukemia. Tuolla parisängyn alla meinaan sitä tavaraa nyt kuitenkin oli "jonkin verran" eikä kaikki ihan kevyttäkään :-\ No tästä opin että sitten reissuun lähtiessä pitääpä "tasapainottaa" tuo vaunu paremmin, hakea niille reissuvehkeille oikeat paikkansa niin sitten reissussa se on helpompaa vain heitellä kamat samoille paikoilleen, aisapainoja tartte enää uudelleen mietiskellä 8)

Noinhan se on tehtävä. Kun paikat katsoo kohdilleen, ei tule yllätyksiä  ;)

Olispa vaan itellä aikaa laittaa vessaan magneettiventtiili ja yhdistää vaunun vesijärjestelmään, niin lähtisi taas 15kg takakulmasta painamasta...

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:14
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #46 : 15.05.2018 kello on 10:32 »
Renkaantäyttölaitteiden mittarit on sen verta epätarkkoja, ettei oikeastaan tiedä, kummalla on painetta enemmän, jos eroa on 0.2bar. Ellei käytetä samaa mittaria. Sen puoleen parempi haeskella ne hyvät paineet itselleen ja mitata aina samalla mittarilla.

Nimenomaan samaa mittaria pitää käyttää. Ja renkaiden pitäisi olla myös tasalämpöiset, esim. näillä kelkeillä kun minulla auton toinen kylki on etelään auringon puolen renkaat kerää lämpöä reilusti, hetki sitten kokeilin ja lämpötilaero on huomattava puolien välillä. Lämpötilan vaikutus paineeseen on luokkaa 0,1 - 0,2 bar/ 10c.  Hifistelyksihän tämänkin asian voi viedä, pääasia on kuitenkin, että akselilla molemmilla puolilla on sama paine ja, ettei se ole liian matala.

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 13:12
  • Tekniikan diletantti
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #47 : 15.05.2018 kello on 10:59 »
Kauan sitten, esihysteerisellä kaudella oli muotia pitää auton katolla tuuliohjainta. Siipeä joka ohjaa ilman loistavan hienosti auton katolta vaunun yläosan yli ja näin virtaviivaisuus kasvoi ja pensaa säästyi ja kaikkee muutakin kivaa. No sitte alkoikin uusi aika ja hokattiin että kun ilmavirran suuntaa muuttaa katolla saadaan auton ja vaunun väliin entistä suurempi alipaine, tyhjiö. Joissain tapauksissa tuo siipi saattoi jopa pikkasen auttaakin, mutta kun mitään kunnon mittaustuloksia ei mistään ollut saatavilla siiven oikealle paikalle niin enempi tuurissa oli koko juttu. Hommahan on vieläpä auto-vaunu yhdistelmästä riippuvainen. Mikä auto, mikä vaunu jne. Ohjeet ja mittaustulokset olisi pitänyt olla kaikille mahdollisille yhdistelmille erikseen. Useimmiten kuitenkin saatiin sillä aikaan huononnus, auton ja vaunun välin alipaine suuremmaksi ja turbulenssia komeesti. Silt, niillä vehjeksillä oli vakaa käyttäjäkunta joka uskoi ja vakuutteli muillekin kuinka säästää pilkku jotain kulutuksessa. Katoppa rekkoja, ohjaamon katolla on möykky ohjaimena ja kopin ja kärryn väli on mahdollisimman pieni. Näin pienin mahdollinen turbulenssi, alipaine, siinä välissä.

Joo, tiedän sekaantuvani vaaralliseen aiheeseen koska edelleen on paljon noita jotka on vakuuttuneita että se siipi oli loistava keksintö.

Se mitä ihmettelen suuresti, on se että ei ole keksitty ohjaimia itse vaunuun. Vaunuhan on virtaviivainen kuten tiiliskivi. Voisiko olla niin että esim  katon takaosassa olisi ohjain joka ohjaa ilmaa vaunun takaseinälle katolta. Täyttäisi sitä alipainekammiota joka syntyy vaunun taakse. Osa heijauksista syntyy kuten aiemmin esitetyissä videoissa on näytetty. Osa taas syntyy siitä että tuo kopin takana oleva alipaine täyttyy puolelta toiselle, ja sen jarruttava voima vaihtelee vaunun puolelta toiselle. Useimmiten tuo takatyhjiön täyttyminen tulee sivuilta, olisiko vaunun sivuilla olla ohjaimia... Esimerkkivideoissa on pelkkä vaunun alusta, ei ilman ohjautuvuus mitenkään huomioitu.

Tämän täydellisen tietämättömyyden syvällä rintaäänellä sanon näistä.

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:14
  • Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #48 : 15.05.2018 kello on 12:03 »
Se mitä ihmettelen suuresti, on se että ei ole keksitty ohjaimia itse vaunuun. Vaunuhan on virtaviivainen kuten tiiliskivi. Voisiko olla niin että esim  katon takaosassa olisi ohjain joka ohjaa ilmaa vaunun takaseinälle katolta. Täyttäisi sitä alipainekammiota joka syntyy vaunun taakse. Osa heijauksista syntyy kuten aiemmin esitetyissä videoissa on näytetty. Osa taas syntyy siitä että tuo kopin takana oleva alipaine täyttyy puolelta toiselle, ja sen jarruttava voima vaihtelee vaunun puolelta toiselle. Useimmiten tuo takatyhjiön täyttyminen tulee sivuilta, olisiko vaunun sivuilla olla ohjaimia... Esimerkkivideoissa on pelkkä vaunun alusta, ei ilman ohjautuvuus mitenkään huomioitu.

Tuossa vaunun perässä olevassa ohjaimessa on tuon ilmavirtaa ohjaavan ja tyhjötäytön vaikutuksen lisäksi myös oma jarruttava, ilman liikettä vastustava vaikutuksensa ja näin se ikäänkuin repii jarruvarjon tavoin yhdistelmää jatkuvasti suoraan = vakauttaa menoa 8)


*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 13:12
  • Tekniikan diletantti
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #49 : 15.05.2018 kello on 12:34 »
Tuossa vaunun perässä olevassa ohjaimessa on tuon ilmavirtaa ohjaavan ja tyhjötäytön vaikutuksen lisäksi myös oma jarruttava, ilman liikettä vastustava vaikutuksensa ja näin se ikäänkuin repii jarruvarjon tavoin yhdistelmää jatkuvasti suoraan = vakauttaa menoa 8)

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

Höpsis. Se tyhjiö täyttyy millon mistäkin ja heijaa omalla tavallaan. Mutta tuo jarruvarjo on hyvä idea. Likaantuu liikennevaloissa mutta sateella puhdistuu. Lisää kyllä yhdistelmän pituutta eli katsastukset meni uusiksi. Ja se on laitettava niin korkeelle ettei takavalot peity. Ja viranomainen keksii varmaan muitakin syitä miksi se nyt vaan ei käy.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 12:45
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #50 : 15.05.2018 kello on 13:25 »
Kauan sitten, esihysteerisellä kaudella oli muotia pitää auton katolla tuuliohjainta. Siipeä joka ohjaa ilman loistavan hienosti auton katolta vaunun yläosan yli ja näin virtaviivaisuus kasvoi ja pensaa säästyi ja kaikkee muutakin kivaa.

Se siipi olis aina pitäny 'virittää'
6m villalankaa siipeen kiinni ja kun lanka meni vaunun yli, kulma oli oikea.   8)

Se mitä ihmettelen suuresti, on se että ei ole keksitty ohjaimia itse vaunuun.

Eikös joku joskus tehnyt vaunun keulalle sellaisia kartion muotoisia pusseja?

*****
  • Karavaanari
  • Aiheen aloittaja
  • Viimeksi paikalla:eilen kello 10:59
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #51 : 15.05.2018 kello on 13:40 »
Heitetään nyt itsekin tänne ne renkaiden speksit, eli 235/45 R17.
Koukussa on aisapainoraja 80kg, eli ihan vallattomia lisäksiä ei voi tehdä nykyiseen, mutta pientä varaa kokeiluihin on.

Vaikka toki akselin kohdalle tavarat pitäisi pyrkiä laittamaan, niin pakostikin jotain tulee jommalle kummalle puolelle. Tasapainoiluksi menee, mutta täytyy vain noudattaa sitä ettei ääripäihin laittaisi kuitenkaan niitä 'vastapainoja' vaan kohtalaisen tasaisesti ja mahdollisimman lähelle akselia.

Jos joku vielä osaa millään lailla kuvata, mikä omasta mielestä on vielä normaalia pystyliikettä, niin arvostan suuresti (ja varmaan muutkin aloitteljat).

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:17.06.2018 kello on 15:29
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #52 : 15.05.2018 kello on 20:05 »
Juu ei se koukku varmaan hajjoo vaikka menis "vahingossa" joskus ylikin ja varmasti monella ns. käsivarsivaakalla punnihtevalla meneekin saatikka semmosilla jotka ei edes tajua aisapainon/painottomuuden olemassaoloa.. ;D joskus ajoin pienen tovin semmosen sitikka-solikka yhdistelmän perässä ja totesin että oman turvallisuuden takia on mentävä ohi kun näytti mutkissa melkeen väkisin vääntyvän ojjaa kohti ja monta korjausliikettä piti tehdä lyhyenkin mutkan aikana ja vaunu meni kokoajan sivuheijjarilla eteenpäin. Eppäilen että pahasti takapainossa oli se vaunu.. tuon ajan +-5m solikat on kuitenki aika vaivattomia vedettäviä kun kuormaus on edes sielläpäin Thumb

Itellä autossa 205/55 R16 ja paineet vetotilanteessa jossain vajaa 3bar takasissa ja vaunussa sen 4-4.5
Taakkajouset ja niille sopivat kaasuiskarit vaihettu taakse myös ja vaunussa kitkavetopää. Lisäks vaunussa painokuormitukseen soveltuvat renkaat ja autossakin Xl gummit eli ei pitäs tulla ongelmia kuumillakaan keleillä saatikka että nuo sulais(kuluis liika äkkiä) alle niinkuin valitettavan useat kumit tekee kun tulee vähänkin reippaammin kilometrejä vaunun kanssa tai ilmankin!

*****
  • Karavaanari
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 08:01
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #53 : 16.05.2018 kello on 10:18 »
Kertokaa nyt fysiikkaa hallitsevat, miksi tässä(kin) keskutelussa muutamat väittävät vaunun heilahtelevan helpommin, mikäli paino sijoittuu tasaisesti vaunun kumpaankin päähän ja painon sijoittaminen keskelle taas vähentää heilahtelutaipumusta.

Seuraavaksi voi sitten perustella syyn, miksi nuorallakävelijät käyttävät tasapainoapunaan pitkää keppiä, jolla saadaan massaa mahdollisimman kauas keskipisteestä.

Jompi kumpi ryhmä on väärässä?

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:14
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #54 : 16.05.2018 kello on 10:33 »
Nuorallakävelijä hakee itse tasapainon ja mitä pitempi tasapainokeppi sen helpommin hän sen löytää.
Asialla ei oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa miten vaunu heiluu perässä vetäessä. Voimaa käytetään eri tarkoituksiin.

Kokeile vaikka sellaista pitkää keinua jossa ollaan vastakkain, jos painot on tasan ja istuu laudan päissä liike on eri kuin jos istutaan lähempänä keskipistettä.  Voima ja vastavoima Newtonin lakien mukaan.

Pitkittäisheiluminen ja sen voima kasvaa mitä kauemmas painopisteestä paino viedään. Käytetäänhän monessa työkalussakin vartta nimenomaan sen takia, että kasvatetaan voimaa, lyhytvartisella lekalla ei kummoisia saa aikaan ja samankokoisella muuten, mutta pitempivartisella alkaa jo tapahtumaan. Rengasavain on usein mitoitettu niin, että sen pituus riittää kohtalaista voimaa käyttäen avaamaan ja kiristämään pultit. 10cm varrella ei sitä voimaa saa aikaan.

Eli mitä kauempana painopisteestä paino on, sitä isompi voima tarvitaan sen pysättämiseksi.


*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 12:45
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #55 : 16.05.2018 kello on 10:51 »
Eli mitä kauempana painopisteestä paino on, sitä isompi voima tarvitaan sen pysättämiseksi.

Entäs se toisessa päässä oleva vastavoima, eikö se hidasta?

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:14
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #56 : 16.05.2018 kello on 10:54 »
Entäs se toisessa päässä oleva vastavoima, eikö se hidasta?

Hidastaa ja isolla voimalla. Siitä syntyy vastavoima  ja noin se jatkuu pitkään. Jos paino on painopisteen lähellä molempien suuntien heilurivoimat pienenee ja meno rauhoittuu

*****
  • Kaikkien Kaveri
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 13:12
  • Tekniikan diletantti
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #57 : 16.05.2018 kello on 10:55 »
Einstein osoitti jo suppeassa suhteellisuusteoriassaan että massa ei ole kappaleen paino, vaan sen kyky vastustaa liiketilan muutoksia. Voidaankin ajatella että painon kasaaminen vaunun päihin, estää heijaukseen lähtöä. Mutta kun lähtee heijaamaan ollaan totaalikusessa. Kimin kanssa samoilla linjoilla.

*****
  • Kalustoon kuuluva
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 12:45
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #58 : 16.05.2018 kello on 11:03 »
Einstein osoitti jo suppeassa suhteellisuusteoriassaan että massa ei ole kappaleen paino, vaan sen kyky vastustaa liiketilan muutoksia. Voidaankin ajatella että painon kasaaminen vaunun päihin, estää heijaukseen lähtöä. Mutta kun lähtee heijaamaan ollaan totaalikusessa. Kimin kanssa samoilla linjoilla.

Siis vastavoima hidastaa vain kerran?

*****
  • Kaikkien kaveri Sr.
  • Viimeksi paikalla:tänään kello 16:14
Vs: Aisapainosta taas...
« Vastaus #59 : 16.05.2018 kello on 11:10 »
Siis vastavoima hidastaa vain kerran?

Kyllä. Heijaaminen tosin jatkuu koska uusi vastavoima syntyy sen heijauksen ääripäässä. Voimaltaan edellistä heikompi. Ja mitä keskitetympi paino on sitä pienempi voima/ vastavoima ja liike loppuu nopeammin.

 

Sivustoa katsottu kertaa

Ubuntu, täysiverinen käyttöjärjestelmä.

karavaanari.org powered by Debian Linux