Alkuviikosta herättelin TransitMatkaajan talviunilta ja siirsin konehallista maataistelukoneiden edestä pihalle. Viikon mittaan kynnetty ja äestetty peltolohkot kylvökuntoon.
Tänään täyttökärry ja kylvökone täytetty valmiiksi huomista kylvörupeamaa enteillen. Huomisen aamun jälkeen en kelloon tai kalenteriin vilkaise ennekuin kylvöt ovat pulkassa. Tiedossa on siis monta pitkää päivää ja lyhytunista yötä ennenkuin jyvät ovat maan povessa. Semminkin kun tuo on "vain" harrastus ja leipätyössä ollaan 8-17. Onneksi on olemassa yöt ja viikonloput.
Mutta en valita sillä olen saanut jo äidinmaidossa kipinän maanviljelyyn. Jotenkin sitä "pariutumisvaiheen" aikana löysin tytön jolla oli maatila ja häneen rakastuin. Yli 15v ollaan maata viljelty ja tilan peltoala on kauppojen yhteydessä tuplaantunut. Semminkin lämmittää sydäntä että vanhin poika 15v laittoi hakuun koulutuspaikakseen Ilmajoen maatalousoppilaitok
sen eli jatkaja tilalle on tiedossa.

Siis kun maataisteluhommat ovat ohi niin asuntoauton nokkaa suunnataan erilaisiin tapahtumiin suomen kesässä. Yllättävän usein nuo reissut suuntautuvat muksujen liikunnalisten harrastusten mukaan. Kun joku turnaus on kauempana niin sinne mennään jo edellisenä iltana ettei aamuherätys ole niin varhainen. Yllätävän usein on jalkapallostadionie
n/urheilukenttien parkkipaikat olleet tosi rauhallisia yöpymispaikkoja.