Tänään olikin mielenkiintoinen päivä. Olin ns. riparitapaamisessa .Elikkä seurakunta ,jossa 50 v. sitten sain naimaluvan oli kutsunut jo pari kk. sitten tähän tapaamiseen. Kutsut oli lähetetty kaikille elossa oleville , joita oli lähes 80 mutta kirkkoon saapui vain hiukan reilu parikymmentä. poisnukkuneitakin oli jo ainakin 10 ,ellei enemmänkin,koska ainakin yhden tiesin menehtyneen jo heti lähes rippikoulun jälkeen ajaessaan mopolla päin kuorma-autoa eikä hänen nimeään ollut listalla lainkaan. Kaikkihan eivät ikäluokastani olleet käyneet rippikouluaankaan omalla paikkakunnallaan ja heitäkin oli pelkästään omalta sivukylältäni 5 persoonaa.
Jumalanpalveluksen ja herran ehtoolisen jälkeen siirryttiin seurakuntakotiin jossa oli ruuat ja kahvit odottamassa. Kahvittelun jälkeen kirkkoherra alusti paikalla olijoita muistelemaan kukin vuorollaan omaa elämäänsä. Monenlaisia elämän vaiheita sai kuunnella kun jokainen vuorollaan niistä kertoi kuka enemmän ja joku vähemmän.
Harmitti vaan vähän niiden puolesta jotka olivat estyneet saapumasta tai olivat muutoin poissa. Tilaisuus oli mitä mainioin nähdä pitkään omista kuvioista poissa olleita vanhoja koulukavereita ja kuulla kuulumisiaan . Samaa senaikaista rippikoulua käynyt kuin itsekin ,oli
50 vuoden jälkeen mukava tavata.Tosin kaikkia en tunnistanut heti ,mutta tilaisuuden loppua kohden tevehdimme ja halasimme toisiamme.
Osa porukasta varmaan oli muuttanut niin pitkälle että ei välttämättä matkan pituuden vuoksi olleet lähtenneet,mutta moni oli poissa vaikka tiedän heidän asuneen edelleen paikkakunnalla.
Itselläni matkaa ei ollut kuin 30 km
Ihanaa ,että tällaisia seurakunnat järjestää ,tai en ole varma onko näin muualla ,mutta tämä tapahtuma nyt kuitenkin oli Pomarkussa.Pätkän matkaa Porista pohjoiseen.
Kiitokset Pomarkulle
Joke
saalistakin.jpg
