Seuraavaksi joku varmaan kehuu, ettei tarvi edes vetoautoa. Kun on tarpeeksi taitoa ja kova kunto, niin napataan hampailla kiinni vetoaisaan ja kiskotaan vaunua pitkin Norjan vuoristoa reippaalla rekkanopeudella...
Vakavasti puhuen, tuo peruuttaminen on monelle ongelma jo ihan siitä syystä, koska koordinaatio- ja hahmotuskyky ei välttämättä toimi peilin kautta. Kyseessä on pikemminkin synnynnäinen ominaisuus kuin opeteltavissa oleva asia. Kaikista ei tule myöskään huippumaalivahtia, jonglööriä tai telinevoimistelijaa, vaikka kuinka harjoittelisi. Ja joistakin toisista ei tule millään harjoittelulla oopperalaulajaa, runoilijaa tai avaruusfyysikkoa.
Aina silloin tällöin leirintäalueilla näkee naureskeltavan epäonnistuville peruutusyrityksille . Siinä on jotakin samaa moukkamaisuutta kuin rammalle nauramisessa.