Aihe: Vaunuilijaksikohan?

Lainaus ei sitten onnistunut Linux Anterolla....
Noo kun harjoittelen nin se tekee mestarin ja kunnolla harkkaa niin työnjohtajan..

Kannattaa klikata tuota "Lainaus" kohtaa niin saa lainauksen viestiin. Toimii näet samoin kun pöytäkoneella

Mutta sullehan on jo tarjottu siistiä edullista Sävsjötä , luvattu tuoda kotiin asti 

Mistäpäin aiheen aloittajaon? ihan mielenkiinnost jos matkan varrell tai muuten lähell ni mull ois esitellä mitä muutamalla satesell saa.. muutama vaunu ja pari autoo

Mutta sullehan on jo tarjottu siistiä edullista Sävsjötä, luvattu tuoda kotiin asti 

Niin on. Ja tarjous on visusti laitettu talteen hattuun ja peitelty jäämurskalla. Mutta arvaapa olenko käynyt useammankin kerran kuvia kuolaamassa.

Vaan jahka minä saan järjestäydyttyä tuonne vaunuisempien patojen ääreen potkimaan renkaita ja tutkailemaan ja haistelemaan, mitä minkäkinkokoisella rahanipulla saa, niin katsotaan sitten, jos Sävsjö on vielä silloin myynnissä ja tarjous voimassa, että käykö niin, jotta mökkiä aloin hankkimaan, hankinkin huvilan.

Ja pääseekö tarjoaja reissaamaan suuntaansa 673 kilometriä (Googlen mukaan reittiä mitaten).

Mistäpäin aiheen aloittajaon? ihan mielenkiinnost jos matkan varrell tai muuten lähell ni mull ois esitellä mitä muutamalla satesell saa.. muutama vaunu ja pari autoo

Valitettavasti ei oikein taida osua hollille, muuten kyllä mielellään kurkistaisin.

- - - - -

Ja sitten illan ihmettely:

Annoin valistaa itselleni Esson baarissa (vast.), jotta 80-luvun ja vielä 90-luvun parin ensimmäisen vuoden Soliferit olisivat kestäviä kamppeita, mutta että 90-luvun puolivälin tienoilta eteen päin kuin luotuja imemään rakenteisiinsa kosteutta, eikä niihin siten kannattaisi koskea tikullankaan.

Mitä mieltä raati on, onko tuossa totuuden siementä?

Valitettavasti ei oikein taida osua hollille, muuten kyllä mielellään kurkistaisin.

Tarkoitin kyll omii reittei ku tulee liikuttua aika paljon ympäri suomee ja pohjoismaiden pohjois osiss.. toki meiilläki saa aina kulkumiehet yö sijan..

Esson baarissa on kansalaisen parasta keskittyä selviämään hengissä siitä 52 tuntia sitten syntyneestä kahvista (juomisen sijaan suosittelen puuveneen pohjan käsittelyä. Se on vähän niinkuin olisi terva ja myrkkymaali samassa, kun huoltoaseman kahvia katselee) ja sämpylästä, jonka ensimmäinen eläimistö on jo vanhuuttaan kuollut. Missään nimessä ei tule taapertajan maisen korvaansa lotkauttaa siellä käydyistä keskusteluista. Sama saluuna on kuitenin pääfoorumi mm aiheelle vovvo - skaania (puukenkä- ja lippalakki-osasto), riimus - rumatikki (puupää-osasto suomi24ltä) ja hoodee - homosohva (viisikymppiset, mahakkaat konttoristit ja kassanhoitajat, jotka kasvavat nahkaliiveisään 155-senttisistä 205-senttisiksi yhdessä hujauksessa), eli paljonko oli tolkkua?

Toistaiseksi mädin tällä palstalla esitelty solikka oli vuosikertaa -80 ja risat. Kun 50 muuttui 500:ksi, yksi etupään murheista pikemmikin pieneni sen uuden kaasupullokotelon kanssa, vaan huoltamattomana sekään ei tietysti kuivana pysynyt. Vesi, joka oikeasti pystyy kulkemaan tuumaisen vanerin läpi, löytää kyllä tiensä monesta paikasta. Valmistajat ovat oppineet vuosien varrella erehdyksistään ja ovat pääsääntöisesti saaneet aikaan aikaisempia parempaa jälkeä. Uskoisin, että näin on solikankin kanssa.

Jos pohtii rakenteita, joiden kanssa märän esiintyminen on epätodennäköisempää, pitää ensiksi muistaa sana "uretaani". Eristemateriaali, joka ei ime vettä, on pienempi riski kosteusvaurioille. Se ei poista tietenkään puurakenteiden lahonpaikkoja.

Jos ne siellä esson paarissa olisivat tolkuissaan, ne opastaisivat toki kansalaisen ostamaan itselleen akvaarion. Siinä kapineessa vesi ei ole haitaksi. Vaan jos se sillä vaunuilulla ihan väkisin kansalaista räimäisee (niinkuin iskee tolkun ihmisen lättänäksi skitsofrenialla maailma joskus), se yleisimpien veden läpimenoreittien tunteminen ja tutkiminen on se, mitä siellä pitäisi opettaa.

Tarkoitin kyll omii reittei ku tulee liikuttua aika paljon ympäri suomee ja pohjoismaiden pohjois osiss.. toki meiilläki saa aina kulkumiehet yö sijan..

Aikaraudasta etelän suunnalle kun tikuttaa 8 tuntia ja 31 minuuttia (Googlen mukaan), niin alkaa olla lähellä. Mukava voisi olla kyllä joskus poiketa Ajannäyttäjääkin katsomassa, kun ei tuolla kolkalla ole järin tullut liikuttua. Panen tämänkin tarkoin hattuun talteen.

Jos ne siellä esson paarissa olisivat tolkuissaan, ne opastaisivat toki kansalaisen ostamaan itselleen akvaarion. Siinä kapineessa vesi ei ole haitaksi.

Paitsi jos akvaariossa asuu gekko kuten meillä.

Vaan jos se sillä vaunuilulla ihan väkisin kansalaista räimäisee (niinkuin iskee tolkun ihmisen lättänäksi skitsofrenialla maailma joskus)...

 

... se yleisimpien veden läpimenoreittien tunteminen ja tutkiminen on se, mitä siellä pitäisi opettaa.

Saumat - ikkunoiden, oven ja luukkujen pielet - läpiviennit - rengaskotelot. Onko muita?

Annoin valistaa itselleni Esson baarissa (vast.), jotta 80-luvun ja vielä 90-luvun parin ensimmäisen vuoden Soliferit olisivat kestäviä kamppeita, mutta että 90-luvun puolivälin tienoilta eteen päin kuin luotuja imemään rakenteisiinsa kosteutta, eikä niihin siten kannattaisi koskea tikullankaan.

Mitä mieltä raati on, onko tuossa totuuden siementä?

Itselläni ollut tuosta aikaperiodista 1993 mallinen, myöhemmistä ajoista ei havaintoa ja 1999 mallinen joka on ihan takuulla kuiva. Vaunu on omasta kausipaikastani noin 50 metrin päässä ja tunnen nykyiset omistajat.
Noita tuonikäisiä on paljon myyty, ainakin 1988-1991 ja sitten 1995:n jälkeen kun lama on taittunut.
Varmaan kosteusvaurioisiaki n löytyy, sehän on suhteellisuusteoria . Jos X yksilöä on myyty 1000kpl ja Y yksilöä 3kpl niin X yksilöisä on enemmän vaurioituneena.
Eräs vanha vaununhuoltaja sanoi jotta kosteusvauriot on aina suhteessa myytyjen painepesureiden määrään.

Hänen huoltoliikkeessä oli ainakin erimerkkisiä läpeensä laitettavana.

3) Kummallakohan lienee matalampi kynnys lähteä mielijohteesta viikonloppureissull e: pienellä ja kevyesti perässä tulevalla vähän valmisteltavia laitoksia sisältävällä vaunulla, vai vähän isommalla ja monipuolisemmin varustellulla mökillä, jonka liikkeelle saattaminen ja liikuttaminen vaatii enempi ponnisteluja, mutta mukavuustarjonta reissussa on parempi?

Sen kun tietäisikin jo ennakkoon... Ihan alun alkaenhan minun piti mennä telttailemaan  Mutta eihän siellä ole oikein mukavaa (kastuu sateella, palelee), enkä uskalla yksin ja ei voi jättää mitään taravoitakaan. Silloin päätin hankkia vaunun.
Homma siis vaan karkasi käsistä!
Ensin ajattelin, että käytöstä poistetun, tyhjälle rantatontilleni olemaan. Mutta sitten totesin, että jotenkinhan se pitää sinne ensin saada, että jos ostais kuitenkin semmoisen, joka ei ole ihan vielä käytöstä poistettu. No siitä se sitten lähti, että katselin ensin aika isoa paikallaan olemaan. Mutta ostin onneksi vähän pienemmän. Ja käytössä näppärämpi ja ihan riittävä olisi vielä vähän pienempi, yksin kahden pienen koiran kanssa ei kovin paljon tilaa tarvitsisi. Paitsi sadepäivinä ihan mukava, kun siellä kerran toisinaan olemallakin ollaan.

Siis silloin kun ollaan. Kävi nimittäin niin, että kun kerran vaunun ostaa niin tokihan sitä myös vedetään! Ja paljon. Jos olet liikkuva ja harrastava ihminen ennestään, niin tod.näk. olet sitten vaunun saatuasi AINA tien päällä. Ja yleistyksenä toisinkin päin, käykö muussa tapauksessa jossain vaiheessa niin, että alkuinnostuksen jälkeen kausipaikkaisuus houkuttaa enemmän?

Mutta vaunuahan voi aina vaihtaa, sitten kun tietää ja viisastuu ja tilanteet muuttuu. Mutta jos vähänkään on osunut oikeaan päin, eroon ei enää pääse, ei ainakaan allekirjoittanut 

Homma siis vaan karkasi käsistä!

Onkohän tämä meidän projekti ollut alkujaankaan lapasessa...
- - - - -

Tänään tuli opittua, että jos heittelykalaan lähtö kaatosateessa tuntui aamutuimaan hieman pöpiltä ajatukselta, niin ei sen vaihtoehdoksi tarjoutunut karvaanikauppojen kiertelykään ollut ihan järjellinen valinta vallinneessa kelissä. Mutta tulipahan todettua, että jotkin vaunut tuntuivat toisia kotoisemmilta sateen ropistessa kattoon; tuli sellainen "lämmmöt vaan päälle ja oloksi" fiilis.

Jotenkin ennakkoon kuvittelin, että kun iso karavaanikauppa pyytää esimerkiksi 1990-luvun puolivälin pikkuvaunusta noin 35-40 tuhatta mummonmarkkaa vastaavan kasan euroja, niin olisi se vaunu silloin ainakin seiniltään sellaisessa kunnossa, ettei tälläinen nuupie siitä mitään isompaa vikaa huomaisi, mutta näinpähän pitäisi ainakin yhdessä tapauksessa ilmeisesti koko takaseinä rakentaa uusiksi. Että sellaisia "siistikuntoisia".

Mutta kyllä edullisten (no edullisten ja edullisten) vaunujen joukossa oli sellaisiakin, joiden rakenteista meikeläinen ei isompaavikaa havainnut (mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö joku noita enempi penkonut saattaisi löytää). Sisäjärjestelyt eivät vaan sitten enempi tai vähempi olleet tämän tarpeen mukaisia.

Hankala on näköjään kylläkin päästä seiniä sisäpuolelta kunnolla koputtelemaan, kun patterisolat, kalusteet ja vempaimet kätkevät lattianrajat.

Vaan kylläpä se ihan matkailusta käy tämä karavaanikaupoissa kiertelykin. Kaikenlaisia vaikutteita tarttui matkaan, joita voi nyt sitten kotioloissa sulatella. Hanketta ei ainakaan vielä näillä sateilla haudata...

Sun täytyy kyllä suhteuttaa muukin määräsumma tuohon markka-aikaan. Mullakin maksoi aikanaan mopon pensa 58 penniä litra ja palkkaakin sain markan tunnilta.....

^ Toki, toki. Voisihan sitä vaikka käyttää kahvikuppi-indeksiä tai hampurilaisindeksiä tai suhteuttaa summat siihen, kauanko joutuu ahertamaan, jotta saa rahan kasaan. Mutta se ei ehkä ollut tässä olennaista - minun vaan pitää yhä ajatella vähänkin suuremmat summat mummonmarkoissa (samalla tavoin kun isäni oman isänsä kanssa puhuessaan muutti isot summat "vanhoiksi markoiksi" vielä 1980-luvulla) - joittei iske täydellinen vauhtisokeus.

Mutta niinhän nuo viisaat sanoivat jo, kun euroon siirryttiin, että osa meistä, jotka olemme lapsena tottuneet markkoihin, emme koskaan ihan opi euron kulloistakin arvoa tunnistamaan ilman markka- tai muuta vertailua. Kummallinen on ihmisen mieli.

Eilisiä vaikutelmia kun olen sulatellut, tuli mieleen kysymys, jotta onko parempi, että vaunun pääasiassa käytössä olevat sängyt ovat pitkittäin vai poikittain? Teoreettisesti ajatellen pituussuunnassa vaunun vaaterissa oloon voi vaikuttaa nokkapyörää ja tassuja säätämällä, mutta entäpä sivusuunnassa? Onnistuuko muutoin kuin laittamalla jotain koroketta alempana olevan pyörän alle?

Jos toinen pyörä on alempana kuin toinen, voi poikittaisissa vuoteissa pään panna ylämäkeen, mutta tuleeko pitkittäisissä "valumistunne"?

Entäpä, jos vaunussa on sekä pitkittäisiä että poikittaisia vuoteita? Edellyttääkö kaikkien nukkumismukavuus vaateria sekä pitkittäin että poikittain, jolloin paikan löytäminen voi olla haastavaa?

Kokemuksia?

Ainahan vaunu pannaan vaateriin. Jos se on vinossa, niin jo kävellessä voi tulla "merisairaaksi".

Eli ensin pannaan lähes tai ihan vaakasuoraan sivusuunnassa mukana olevien lankkujen avulla. Sitten nokkapyörän kanssa pitkittäin. Ja aivan pieni viime silaus tukijaloilla.
Eikä kukaan valu mihinkään nukkuessaan. Olipa peti miten päin vaan.

^
Juu, ehottomasti vaateriin (pieni vaiva), niin kaikki ovetkin toimivat suunnitellusti, kokkauskin helpompaa. Joissan käyttöohjeissa varoitellaa jääkaapin toimivan huonosti kaasulla kun lieska menee osin ohi - saa tosin olla aika kallellaan ..

Tukijaloilla vain lukitaan valittu asento, eikä nostella