Aihe: Paljonko autollasi saa vetää jarrutontakärryä?

B-luokan kortin auto niin sellainen kuin rekisteriotteessa max paino. Mahtaa siinä olla myös kokoyhdistelmän kokonaispainokin määrätty (siis otteessa).

  Vaan kun ei ole,kysyin katsastajalta,eivät osanneet sanoa !

Tuossa ote!

Ja tämän kyselyn taustalla on ajatus,mitä olen pitkään hautonut mielessä,saunan rakentaminen peräkärryyn,ja wokkelon perään !

Tuossa ote!

Onko nyt kyseessä niin "vanha" ajoneuvo, että koukku olisi pitänyt muutoskatsastaa otteeeseen???
Eikös nykyään se koukku ole tyypitetty otteeseen vaikkei sitä olisi edes asennettu???
Onko koukun tyyppikilvessä jotain painoja merkattuna?

Kuiteski kunhan sille koukulle ja sen asennukselle saa ne painot selville, pitäisi ne mun milestä katsastajan pystyä merkkaamaan otteeseen - niin se ainakin meni aikanaan kun näiden hommien kansssa oli enemmän tekemisissä (ennen vuotta -93).
Kun siihen otteeseen saa sen jarrullisen painon, saat ABE-kortilla pistää perään tasan sen painoisen perävaunun kuin auton vetokyky sallii - vaikka sen 3500kg kokonaispainon.

Hieman perusteluja:
Meillä oli aikanaan Mitsu Canter 3500kg kokonaispainolla. Siinä oli ensin kevyempi koukku (omatekoinen), jolle sallittiin 1600kg vetopaino. Kun kärry kasvoi 2,3m*8m lavaan ja 2500kg kokonaispainoon, tehtiin vahvempi koukku, joka katsastettiin isommalle vetopainolle. Tuonikäisissähän se jarrullisen vetopaino oli 2-vetoisessa aina maksimissaan auton omapaino. Hieman uudemmissa taas max 1,5*auton omapaino. Nelivetoisissa taas max. 2*auton omapaino tai 3500kg.

Tuo vetokoukku on itsetehty,paksut neliöputket pultattuna runkopalkkeihin,samasta putkesta poikkirauta,mihin on kiinnitetti vetokuula,ei ole mainintaa koukusta missään,mutta kestää,olen nostanut siitä koko auton perän ilmaan,ja siitä katsastus miehestä,kun kysyin,sanoi vaan,ei näitä nykyään tarvitse katsastaa !!

Tuo vetokoukku on itsetehty,paksut neliöputket pultattuna runkopalkkeihin,samasta putkesta poikkirauta,mihin on kiinnitetti vetokuula,ei ole mainintaa koukusta missään,mutta kestää,olen nostanut siitä koko auton perän ilmaan,ja siitä katsastus miehestä,kun kysyin,sanoi vaan,ei näitä nykyään tarvitse katsastaa !!

Eli tuo on juurikin sitä ikäluokkaa, joka olisi asennusvaiheessa pitänyt muutoskatsastaa otteeseen. Nykyiset koukut on tyypitettyjä, jolloin se paino löytyy tyyppikilvestä, jos ei oo otteessa. Saattaapi olla mahdotonta saada tuosta enää laillista koukkua.

Eli tuo on juurikin sitä ikäluokkaa, joka olisi asennusvaiheessa pitänyt muutoskatsastaa otteeseen. Nykyiset koukut on tyypitettyjä, jolloin se paino lmytyy tyyppikilvestä, jos ei oo otteessa. Saattaapi olla mahdotonta saada tuosta enää laillista koukkua.

Mikä on laiton? Kysyi juuri tutulta katsastusmieheltä,mitä saa vetää,"Paljonko luulet tuon  vetävän,siitä vaan". Ota näistä sitten selvää,en kysy enää mistään !!!!

Jos ei sotketa jatkuvatoimisia jarrulaitteiden säädöksiä näihin työntöjarrullisten, kun niitä ei näillä M1 ja N1 ajoneuvoilla saa vetää.. Mutta en muista -90 luvulta (Eu-pykälien voimaantulon aikaa), että edes kuorma-autoon (N2 tai N3) saa työntöjarrullista perävaunu O2 kytkeä kokonaismassaltaan enempää kuin vetoauton kokonaismassan verran - poikkeuksena maastoajoneuvoluokk aan G rekisteröidyt. Näitä on hyvin vähän M1G, N1G . Joitain Mersuja ja Transporttereita tiedän, mutta oleellista rekisteriotemerkint ä. Silloin kytkentämässä voi olla enintään 1.5x vetoauton kokonaismassa, mutta enintään 3.5tn.

On 3 eri numerolähdettä;
1. auton valmistaja (tyyppikilpi),
2. koukun valmistaja (tyyppikilpi)
3. kansainv. sekä kansallinen lainsäädäntö ja säädökset

Pienimmän salliman luvun mukaan kytkentämassa menee  Se, että valmistaja ei ole rajoittanut suurintasallittua, eikat se tarkoita totaalisesti kiellettyä, jolloin pitäisi lukea 0 kg 


Ei ihme, että Perho-ukko on saanu katsastajilta erilaisiä lausuntoja kun pykälät ovat ajansaatossa muuttuneet ja kumotut. Suurelta osin "sulkeutuneen" Suomen ajan lainsäädäntö on pikkuhiljaa purettu vaikka harmonisointi on aloitettu Eta-aikakaudella ennen EU-aikaa - 20 vuotta kulunut (ennen kuin vanhoista virkamiehistä päästy). Hankaluus on näissä "vanhan ajan" ajoneuvoissa, joissa osin pitää soveltaa sen rekisteröintiajanko hdan säädöksiä - yleensä vain lieventävissä asioissa..

Ja tämän kyselyn taustalla on ajatus,mitä olen pitkään hautonut mielessä,saunan rakentaminen peräkärryyn,ja wokkelon perään !

 

Ja kun teet vielä katosta sekä seinistä nostettavat niin soutuvenhokin kulkee hyvin sen saunan katolla. Itsellä katon/peräkärryn kannen tukipuiden päällä on kakkoskakkosen juoksut ja siihen väliin tulee veneen köli. Kiinnitys taas tapahtuu läpipulteilla kärryn alarungosta joista vanhat thulen kattotelineiden tangot ylös ja ne mutkalle taivutettuna läpipulteilla veneen hankaimiin. Hyvä ja vakaa kiinnitys soutuveneelle, istuu kuin tauti

Jos ei sotketa jatkuvatoimisia jarrulaitteiden säädöksiä näihin työntöjarrullisten, kun niitä ei näillä M1 ja N1 ajoneuvoilla saa vetää.. Mutta en muista -90 luvulta (Eu-pykälien voimaantulon aikaa), että edes kuorma-autoon (N2 tai N3) saa työntöjarrullista perävaunu O2 kytkeä kokonaismassaltaan enempää kuin vetoauton kokonaismassan verran - poikkeuksena maastoajoneuvoluokk aan G rekisteröidyt. Näitä on hyvin vähän M1G, N1G . Joitain Mersuja ja Transporttereita tiedän, mutta oleellista rekisteriotemerkint ä. Silloin kytkentämässä voi olla enintään 1.5x vetoauton kokonaismassa, mutta enintään 3.5tn.

On 3 eri numerolähdettä;
1. auton valmistaja (tyyppikilpi),
2. koukun valmistaja (tyyppikilpi)
3. kansainv. sekä kansallinen lainsäädäntö ja säädökset

Pienimmän salliman luvun mukaan kytkentämassa menee  Se, että valmistaja ei ole rajoittanut suurintasallittua, eikat se tarkoita totaalisesti kiellettyä, jolloin pitäisi lukea 0 kg 


Ei ihme, että Perho-ukko on saanu katsastajilta erilaisiä lausuntoja kun pykälät ovat ajansaatossa muuttuneet ja kumotut. Suurelta osin "sulkeutuneen" Suomen ajan lainsäädäntö on pikkuhiljaa purettu vaikka harmonisointi on aloitettu Eta-aikakaudella ennen EU-aikaa - 20 vuotta kulunut (ennen kuin vanhoista virkamiehistä päästy). Hankaluus on näissä "vanhan ajan" ajoneuvoissa, joissa osin pitää soveltaa sen rekisteröintiajanko hdan säädöksiä - yleensä vain lieventävissä asioissa..

Minä taas muistan että 80-luvun lopulla kun noiden kanssa päivittäin "pelattiin", ratkaisevaa oli vain omapainot ja vetotapa. Nelivedolla aina max. 2*omapaino riippumatta auton koosta/mallista - jos valmistaja ei ollut rajoittanut, kuten esim.. Subaru Leonessa max 2000kg.

Vielä jäi epäselväksi,kun on abe kortti,auton kokonaispaino 3500kg,niin saako perään laittaa kärryn,ja miten painavan ?

Olisiko tuossa vastaus?

Vielä jäi epäselväksi,kun on abe kortti,auton kokonaispaino 3500kg,niin saako perään laittaa kärryn,ja miten painavan ?

http://www.karavaanariwiki.org/index.php?title=Pikku_e

http://www.karavaanariwiki.org/index.php?title=Pikku_e

Yksin kertasta Itsellä onneksi ABECEDE Ei tule heti vastaan toi kortti/kirjain homma

Yksin kertasta Itsellä onneksi ABECEDE Ei tule heti vastaan toi kortti/kirjain homma

  Elikkä alan rakentamaan sitä saunaa,ja paneliseinillä,jarrullinen alusta !

  Elikkä alan rakentamaan sitä saunaa,ja paneliseinillä,jarrullinen alusta !