Aihe: Vanhan liiton Ducaton vaihdelaatikko

"Olisi luullut niiden rikkoutuvan ennemmim kuin vahva vinohammaspyörä, kun viitonen
 oli kuitenkin kytkettynä vahingon tapahtuessa"

- Olisiko tuo viite siitä että vaurioituminen on alkanut jonkin vieraskappaleen
  joutumisella viitosen rattaitten väliin?

- Mutta tuosta vahvasta vinohammaspyörästä täytyy muistaa että siellä voima välittyy
  kerrallaan vain 1-3:n hampaan (netto) kautta. Kytkentähampaat taas ovat parhaimmillaan
  kaikki mukana koko ajan. Tai ainakin pitäisi jos mekaniikka olisi ideaalinen.

"Minun holkin hampaat ovat vähemmän kuluneet"

- Noidenhan ei pitäisi kulua lainkaan jos kytkimen torsiotasaus toimii eli moottorin
  kulmanopeusvaihtelu ei pääse hakkaamaan. No, näiden alkuperäiskytkimell ähän se ainakin
  vanhemmiten pääsee. Tosin ei tuon holkin materiaalikaan kovin vakuuta.
   Suurjoustokytkin (1) olisi vaihteistolle armelias vähäsylinterisen moottorin
  yhteydessä.

"Vaatii kovan lämmittämisen ennenkuin irtoaa"

- Tuo on kyllä harmillinen piirre. Mulla piti olla jossain näytteenä aidosta tilanteesta
  erotettua kovettunutta lukitetta tutkittavaksi, lähinnä kiinnostaisi voisiko sen
  polymeeriketjuja pilkkoa N-Metyyli-2-pyrrolidonilla. Siis jos on aikaa käytettävissä.
  Näyte vaan lienee jossain paperipinojen tms. alla.





(1) Yritän kaikin keinoin välttää termiä kaksoismassakytkin koska se leimaa käyttäjänsä
    teknisen ymmärryksen niin pahanpäiväisesti. Olisiko "laajajoustokytkin" sittenkin parempi?

Särkyneen laatikon ensiöakselin sain lopulta lujasti lämmittämällä irti. Kopan alta paljastui lohduton näkymä, kun kakkosen ja kolmosen rattaat olivat hajalla. Tuhoa tuli siis viitosen kopassa, varsinaisessa laatikossa ja vielä tasauspyörästössä. Kaikki kuoren osatkin päätykantta lukuunottamatta ovat rikki.

Kokosin hajottamolaatikon talven aikana uusilla stefoilla ja o-renkailla. Laakereista uusin vain viitosen päässä olevat. Entiset vaikuttivat ihan hyviltä. Ilmeisesti ne oli remontoitu, koska  pidätinlevyyn oli hitsattu paksunnosta. Purin toisioakselin asetelman ja vertailin synkronirenkaitten kuluneisuutta, mutta ei niissä ollut juuri eroa hajonneen laatikon vastaaviin. Kuluneita, mutta vielä kuitenkin ottavia.
En laittanut viitosen synkronointiosia, siirtohaarukkaa ja -holkkia. Ne saa myöhemmin lisätyksi, mutta ensin täytyy päättää millä konstin toiminnan saa varmistettua. Jätin viitosen synkronointirenkaan kin pois, vaikka sitten on päätymutteri avattava viitosta lisättäessä. Ilman esiohjauspaloja rengas pyörisi melko irtonaisena suotta.
Keväthölseessä sain laatikon paikoilleen ja auton muutenkin kasaan.
Yöpakkasen kovettamaa sivutietä ajoin aamulla maantielle kokeilemaan. Tietysti ensi trafilta liikenteeseen. Kesärenkaat, mutta tiet ovat jo sulat.
Kaikki vaihteet toimivat hyvin ylöspäin. Alas vaihtaessa ei kannata tarjota liian aikaisin edes välikaasulla. Pakki toimii, mutta siinä ei tunnu selvää lovea, kun siirtoholkin lukituskuulat puuttuvat.  Pysyy päällä kuten muutkin vaihteet. Ducato 18 2,5 TD huippunopeus nelosella on ohjekirjan mukaan 100 km/h. Kokeilin yhdeksääkymppiä, jolloin meteli oli jo liian kova, mutta kahdeksasakympissä siedettävä. Moottorin kierrokset ilmeisesti aiheuttavat resonanssia, joka kuuluu. Selviä sivuääniä en laatikosta havainnut. Kytkintä piti säätää hieman ylempää irrottavaksi, mutta ei muuta.