Aihe: Aurinkopaneelit

aurinkopaneelin lataus-purku hyötysuhteessa on paljon muutakin kuin akku...
esim johtojen osuutta voi pohtia myös

https://www.esconet.fi/blog/tekniikkavinkit-12/kaapelin-paksuuden-laskuri-58

Esim 200w tiukkaa aurinkosähköä kohti akkua 4m piuhalla jonka paksuus 2.5mm2 on 5% häviö
 1.5mm2 on 10% häviö
 10mm2 on 1.5% häviö

No vaikka

https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/LiFePO4-12V-200AH-akk?srsltid=AfmBOoq0BSAnxk0aXulMlLjO3W0E-VUFMrXWYtaD1fCEouiPwpeY7V-c

https://www.sunwind.fi/kaikki-tuotteet/energia/akut/litium-akku-sunwind-100

Kannattaa erottaa mainos tutkimustuloksesta. Medianlukutaidosta on kovasti puhuttu.

Esimerkiksi vanhan ja halvan pwm säätimen hyötysuhde on yli 99%. Nyt voit miettiä miten tuo on mahdollista.

Nyt pukkaa Nobelia. Ikiliikkuja on keksitty. Nyt ilmottautumaan fysiikkaosastolle.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, jos osaat hiukan värkätä itsekin, niin suosittelisin ostamaan tarvikkeet Valtekno.fi verkkokaupasta ja asentamaan itse. Saat sieltä asiantuntevia vastauksia kysymyksiisi ja tuotteisiin mukaan erinomaiset suomenkieliset asennusohjeet. Itsellä vaunussa käytössä 200w paneeli, Epever mppt-säädin ja 115 ah normaali lyijyakku. Lisäksi hommasin varavirtalähteeksi Ecoflow river 2:n pimeimpiä päiviä varten. Kulutuspuolella on 1000w siniaaltoinvertteri kahvin keittoa varten sekä Frezzer kompressorijääkaapp i/pakastin plus muut ladattavat puhelimet ja tabletit. Viime kesänä Lapin reissuilla virrat riittivät mainiosti. Akun kylläkin vaihdan joko agm- tai Lifepo4 akkuun kesäksi.

aurinkopaneelin lataus-purku hyötysuhteessa on paljon muutakin kuin akku...
esim johtojen osuutta voi pohtia myös

https://www.esconet.fi/blog/tekniikkavinkit-12/kaapelin-paksuuden-laskuri-58

Esim 200w tiukkaa aurinkosähköä kohti akkua 4m piuhalla jonka paksuus 2.5mm2 on 5% häviö
 1.5mm2 on 10% häviö
 10mm2 on 1.5% häviö

Jaahas, taas siirtelet maalitolppia..

Ja tuo pohtimasi johtojen osuus kertoo lähinnä siitä että sinulla ei ole tietämystä sähkötekniikasta. Esimerkiksi omassa vaunussani tuolla teholla ja pituudella häviö 1,5mm² kaapelilla olisi 1,5% .

Nyt pukkaa Nobelia. Ikiliikkuja on keksitty. Nyt ilmottautumaan fysiikkaosastolle.

Näköjään toinenkin ilmottautuu tietämättömäksi mistä on kyse.

Valteknon henkilökunnalla näyttää olevan luppoaikaa.

Näköjään toinenkin ilmottautuu tietämättömäksi mistä on kyse.

Olet oikeassa. Ikiliikkujan hyötysuhde on oltava 100%.

Akun kylläkin vaihdan joko agm- tai Lifepo4 akkuun kesäksi.

Suosittelen LiFePo4 akkua, sillä kun saa täyden hyödyn aurinkopaneeleista. Se kun ottaa virtaa "täysillä" kunnes akku on täysi, AGM:n latausvirta (kyky ottaa latausta vastaan) alkaa pienenemään kun akun varaustila ylittää 80%. (se onko tästä haittaa, on sitten eri juttu).

Lisäksi LiFePo4 akun hinta alkaa lähennellä samaa kuin vastaavan AGM akun, hintaero ei ole kovinkaan suuri. Painossa taas on huomattavasti eroa.

No vaikka
https://www.aurinkopaneelikauppa.fi/LiFePO4-12V-200AH-akk?srsltid=AfmBOoq0BSAnxk0aXulMlLjO3W0E-VUFMrXWYtaD1fCEouiPwpeY7V-c
https://www.sunwind.fi/kaikki-tuotteet/energia/akut/litium-akku-sunwind-100

Kovin on isot hintaerot! 
Ja kun mukaan tulee lämmitys, hinta senkun nousee.
+ sitten se mahdollinen omituinen laturi....

Alkuperäiseen kysymykseen vastaten, jos osaat hiukan värkätä itsekin, niin suosittelisin ostamaan tarvikkeet Valtekno.fi verkkokaupasta ja asentamaan itse. Saat sieltä asiantuntevia vastauksia kysymyksiisi ja tuotteisiin mukaan erinomaiset suomenkieliset asennusohjeet. Itsellä vaunussa käytössä 200w paneeli, Epever mppt-säädin ja 115 ah normaali lyijyakku. Lisäksi hommasin varavirtalähteeksi Ecoflow river 2:n pimeimpiä päiviä varten. Kulutuspuolella on 1000w siniaaltoinvertteri kahvin keittoa varten sekä Frezzer kompressorijääkaapp i/pakastin plus muut ladattavat puhelimet ja tabletit. Viime kesänä Lapin reissuilla virrat riittivät mainiosti. Akun kylläkin vaihdan joko agm- tai Lifepo4 akkuun kesäksi.

Valteknolla on aika hyviä videoitakin aiheesta.

Puhutaan ja kirjoitetaan kaapeleiden paksuudesta. Näköjään noissa lifepoissa on erilainen napa, kuin lyijyaukuissa. Aika pieni, joten se kaapelikenkä ja sen prässäys oikein pitää olla kohdallaan.

Kyse on akkutekniikasta ja sen hyötysuhteesta, ja tähän ei vaikuta akun koko. Mutta jos olet erimieltä, niin mielelläni kuulisin mekanismista joka muuttaa hyötysuhteen.

Victronin kohdalla hyötysuhde on näköjään 96%, mikä pysyy normaalin lifepo4 hyötysuhteen sisällä (=95-98%).
Ja noi muut mitä mainitsit, kertoo lähinnä sen että sähkötietämyksesi ei ole ihan kartalla. Esimerkiksi vanhan ja halvan pwm säätimen hyötysuhde on yli 99%. Nyt voit miettiä miten tuo on mahdollista.

Se Victronista. Ei ihan 98% tai edes 96%.

https://arena.gov.au/assets/2015/08/battery-test-centre-report-5.pdf
Tuolta löytyy myös muutamista lifepo4-akuista pidemmän ajan hyötysuhteesta graafi.  Ei ole ihan 98% tai edes 96% sielläkään.
Se 98%  nyt vain ei toteudu käytännössä,vaikka kuinka vänkäisit. Myyntimiehen puheissa ja paperilla  toki, ja ehkä labrassakin tarkoin kontrolloituna, mutta tien päällä lasikuitukopissa ? Höpöhöpö. 90% pinnassakin hyötysuhde on kuitenkin varsin hyvä.

  tietoa 

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

Se Victronista. Ei ihan 98% tai edes 96%.

https://arena.gov.au/assets/2015/08/battery-test-centre-report-5.pdf
Tuolta löytyy myös muutamista lifepo4-akuista pidemmän ajan hyötysuhteesta graafi.  Ei ole ihan 98% tai edes 96% sielläkään.
Se 98%  nyt vain ei toteudu käytännössä,vaikka kuinka vänkäisit. Myyntimiehen puheissa ja paperilla  toki, ja ehkä labrassakin tarkoin kontrolloituna, mutta tien päällä lasikuitukopissa ? Höpöhöpö. 90% pinnassakin hyötysuhde on kuitenkin varsin hyvä.

Kun näköjään tämä menee semmoiseksi juupaseipäs sanailuksi kun toiset eivät edes ymmärrä termejä niin vähän hankala keskustelu.

Victronin hyötysuhde on n. 96%, joka tarkoitaa RTE arvoa 92%.

Sinänsä esimerkiksi Sanghain yliopiston (ww ranking listalla 53. Vs. Helsingin yliopisto 117.) tutkimuksessa korkein arvo oli 97,7% ja huonoin 93,2%, eli hajontaa on.

Kun kerta olet tietävinäsi, niin kerroppa miten Tesla on ratkaissut akun latauksessa syntyvän 25kW lämpötehon siirtämisen pois akkukennoista?

Valtavan iso juttu on tuo kulma mistä aurinko paistaa paneeliin. (paneleissa on eroja mutta käytännössä ne ei valtavia ole)
Mulla on nyt n. 300W paneleita katolla. Espanjassa oli nyt tänä talvena mukaana vaan 50W irtopaneeli. Muutaman kerran päivässä käännettynä antoi talven aikana samanverran sähköä kuin nuo katolla olevat paneelit. Auringon kulma korkeimmillaan Malagassa maksimissaan n. 30astetta ydintalvella.

Ei kannata sekoittaa sähköautojen ernergioita aurinkokennoihin.
Sähköautot on täyttä huijausta energiamielessä muutenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=R6muJIIeTaw&t=4s

Ja sitten takaisin kennoihin.... ja niiden ongelmiin....
https://www.youtube.com/watch?v=gbQFqONSg6Y

Alla kuvakaappaus yo videolta

Jos olette asennuttanut vaunuun tai autoon paneelit niin ketä suosittelette? Ja minkä kokoiset ovat riittävät normi elämiseen?

Ihan auton myyjäliikkeen huollossa asensivat. Minun tapauksessa se oli Procaravan Nummela.

Minulla 180W paneeli. Riittää kesällä oikein hyvin normi elämiseen, keväällä ja syksyllä aika paljon huonommin ja talvella ei ollenkaan. Kevään ja syksyn käyttöä ajatelleen olen  miettinyt toisen paneelin hankkimista, mutta enpä ole vielä ryhtynyt toimeen.