Aihe: Sähkön säästökokemukset ja -saavutukset

Aiemmin putket kuluivat, nyt eivät. Käyttövesiputki on kuparia, lämmitysverkosto rautaa. Kunnossa oleva lämitysverkosto ei ruostu.
Tietämättöyys jatkaa juhlaansa.

Kaukolämpö verkolla lämmitettäessä patterivesi sisältää happea enemmän kun pannulla lämmitettäessä joten kyllä se vaan ruostuu! Inhibiitit kannattaa laittaa patteriverkostoon ehkäisemään ruostumisa.

Kaukolämpö verkolla lämmitettäessä patterivesi sisältää happea enemmän kun pannulla lämmitettäessä joten kyllä se vaan ruostuu! Inhibiitit kannattaa laittaa patteriverkostoon ehkäisemään ruostumisa.

Täälläkin tietämättömyys jatkaa juhlintaansa.
Kaukolämpö ei ole mitenkään yhteydessä kiinteistön lämitysverkostoon. Vaihtimessa on ensiöpuoli jossa on kaukolämpövesi inhibiitteeineen. Toisiopuolella on kiinteistön lämmitysjärjestelmä n lämpöä siirtävä vesi. Nämä eivät sekoitu keskenään. Patterivesi, jos järjestelmä on kunnossa ei sisällä happea, koska veden sisältämä happi on poistunut. Jos vettä tarvitsee lisätä, järjestelmä ei ole kunnossa ja ruostuttavaa hapekasta vettä on lisättävä.
Jos lämmitysverkostoon pitää lisätä vettä, kannatta vuoto korjata ettei ruostuneita putkia tarvitse uusia.
Ja tästäkin töhnää verkostoon tulee.

Oumanniin saa kesää varten ohjelmoitua käynnistyksen kerran kuussa!

Kaikenlaiset Oumannit ja venttiilit on huuhaata.
Yksi termostaatti ohjaamaan kiertovesipumppua ja talo on tasaisen lämmin.

Kaikenlaiset Oumannit ja venttiilit on huuhaata.
Yksi termostaatti ohjaamaan kiertovesipumppua ja talo on tasaisen lämmin.

Miksi tekniikkaan tuhlaamaan kun 2tahtisella pärjää.
Vuonna 1993 ostettu 386 on paras tietokone.

Kyllä lämmitysputkia on tehty kuparista jo kauan.
50 luvlla laitettiin rautaa ja jotkut köyhikset edelleen.

Muoviakin käytetään mutta ei kannattaisi....

1993 386 oli jo museo kone...uusi pentiumkin ilmestyi 93....

Kyllä lämmitysputkia on tehty kuparista jo kauan.
50 luvlla laitettiin rautaa ja jotkut köyhikset edelleen.

Muoviakin käytetään mutta ei kannattaisi....

1993 386 oli jo museo kone...uusi pentiumkin ilmestyi 93....

No voi voi, vielä pitää yrittää. Josko saadaan vielä kääryle tähän liitettyä. Mitenköhän leijonilla tappioputki.

Kaikenlaiset Oumannit ja venttiilit on huuhaata.
Yksi termostaatti ohjaamaan kiertovesipumppua ja talo on tasaisen lämmin.

Ehkä siellä pohjoisnavalla missä on aina -30 astetta.
-mitäs sillä termostaatillakaan ,  antaa vaan tulla täydet tehot kokoajan niin kyllä se lämpötilakin siitä tasoittuu.

  Huhtikuussa meillä tuhlattiin n. 40 KWh enemmän, kun viime vuonna

No voi voi, vielä pitää yrittää. Josko saadaan vielä kääryle tähän liitettyä. Mitenköhän leijonilla tappioputki.

  Tämäkin (ja muu) keskustelu säästää sähvöö erityisen paljon.

Täälläkin tietämättömyys jatkaa juhlintaansa.
Kaukolämpö ei ole mitenkään yhteydessä kiinteistön lämitysverkostoon. Vaihtimessa on ensiöpuoli jossa on kaukolämpövesi inhibiitteeineen. Toisiopuolella on kiinteistön lämmitysjärjestelmä n lämpöä siirtävä vesi. Nämä eivät sekoitu keskenään. Patterivesi, jos järjestelmä on kunnossa ei sisällä happea, koska veden sisältämä happi on poistunut. Jos vettä tarvitsee lisätä, järjestelmä ei ole kunnossa ja ruostuttavaa hapekasta vettä on lisättävä.
Jos lämmitysverkostoon pitää lisätä vettä, kannatta vuoto korjata ettei ruostuneita putkia tarvitse uusia.
Ja tästäkin töhnää verkostoon tulee.

Edelleenkin toisiopuoli sisältää happea kaukolämpöpuolella koska ei lämpene tarpeeksi että happi kokonaan poistuisi! Kattilalämmityksess ä se sentään lämpenee jopa yli 100 asteiseksi ja riinä prosessissa happi poistuu!
Mautoilijalle tiedoksi ettei toisioverkostoon pumpata suinkaan yli 100 asteista vettä vaan sunttiventtiili sekoittaa sen kulloinkin tarvittavaan lämpötilaan.

Edelleenkin toisiopuoli sisältää happea kaukolämpöpuolella koska ei lämpene tarpeeksi että happi kokonaan poistuisi! Kattilalämmityksess ä se sentään lämpenee jopa yli 100 asteiseksi ja riinä prosessissa happi poistuu!
Mautoilijalle tiedoksi ettei toisioverkostoon pumpata suinkaan yli 100 asteista vettä vaan sunttiventtiili sekoittaa sen kulloinkin tarvittavaan lämpötilaan.

Vaihdatko veden kuukausittain? Miten on mahdollista että on vuosikymmeniä vanhoja, ehjiä kaukolämpöjärjestel miä jotka ovat mustaa rautaa. Lämmityskattila on kerrostalossa melko harvinainen. Yleensä käytössä levylämmönvaihdin.
Kaukolämmössä ei käytetä shunttiventtiiliä. Lämpö säädetään säätöventtiilillä.

Jotenkin arvasin kannanottosi! Sanotaan sitten näin että: kattilalla lämmitetty toisiokierron vesi sisältää vähemmän happea kun kaukolämpövedellä lämmitetty!

Minulle sopii jatkaa tietättöyytesi riemujuhlakeskustel ua.
Happi poistuu ajallaan. Mistä sitä tulee ehjään verkostoon lisää? Ja kerro toki miten rautaputket eivät ruostu.
Toki opiskella kannattaa aina.

Tarkasta ajoittain myös lämmitysverkoston painetaso, mutta älä lisää vettä verkostoon tur-
haan. Huomaa, että on normaalia, ettei paine pysy aina maksimissa, vaan muuttuu suh-
teessa verkoston lämpötilaan. Älä ilmaa verkostoa (= pattereita) turhaan, koska turha ilmaus
vaatii aina myös veden lisäystä, jolloin verkostoon kulkeutuu happea, joka voi aiheuttaa kor-
roosiota.

https://www.turkuenergia.fi/wp-content/uploads/2020/05/Vinkkej%C3%A4-kaukol%C3%A4mmitetyn-kiinteist%C3%B6n-omistajalle-2020.pdf

Edelleenkin toisiopuoli sisältää happea kaukolämpöpuolella koska ei lämpene tarpeeksi että happi kokonaan poistuisi! Kattilalämmityksess ä se sentään lämpenee jopa yli 100 asteiseksi ja riinä prosessissa happi poistuu!

Jos kattila lämpiää nyt sata-asteiseksi, niin siinä on kyllä hyvä säästökohde!
Pudotusvaraa on kyllä useampi 10 astetta...

Siis ok talon keskuslämmityskatti lassa vesi yli 100 astetta?

 

Ainakin meillä on noin 60-70 asteista....

Mautoilijan lämmityksen demonstraatio...?
https://www.youtube.com/watch?v=28ixJLtQBCc

Kattilan menoveden tulisi olla noin 80°C ja paluuveden noin 60°C. Näin estetään savukaasujen kosteuden kondensoituminen.