Aihe: Ilmastonmuutos

Todellinen vaihtoehto ? Luvataan lappulippujen kans hymyilevällä naamalla sitätätä ja kun päästään pallille haistatetaan kansalaisille vitut. Luulin jykä käteisen touhut olevan pohjanoteeraus mutta nyt on sellainen junttakeisari että räjäytti asteikosta yläpäät.

Peräkonttipuolueest a puhumattakaan,  ittu mitä paskaa.

Ne joilla on rajaton määrä sitä mitä köyhä kansa kutsuu rahaksi on just niitä jotka ei näe tässä nykymenossa mitään ongelmaa, eivät ole koskaan olleetkaan täällä pakanpohjimmaisen asemassa mutta hyvä on huudella kaikkia tunnettuja latteuksia sen mitä kerkiää.

Eikä ole kirjoitettu nimellä eikä edelliselle tms, äliskööt ne kehen kalisee taas.

Tätä kutsutaan demokratiaksi. Kansa saa ilmaista mielipiteensä neljän vuoden välein.
Kansan valitsemat rekisteröityneet puolueet käyvät hallitusneuvotteluj a ja näiden tuloksena hallitus järjestäytyy ja on hallitseva seuraavat neljä vuotta. Jos ei poikkeuksia tapahdu.

Kansa voi myös äänestää väärin. Tämähän on todettu naapurimaassa. Tosin silloin ei kyse ole demokratiasta. Enempi oligarkiaa jossa poliittinen eliitti päättää äänestystuloksesta huolimatta kuka hallituksessa on.
Tästä on viitteitä Suomessa. On puolueita jotka ilmoittavat etukäteen etteivät tee yhteistyötä joidenkin kanssa. Äänestystuloksesta riippumatta.

Kansa voi myös äänestää väärin. Tämähän on todettu naapurimaassa.

No entäs kuin kävi tuolla suuren veden takana, kuinka fiksusti siellä kansa äänesti nykyisen nokkamiehensä vallan kahvaan. Ja jos puhutaan että venäläiset hakkeroi heidän vaalinsa ylenpalttisella some-propagandallaan, niin aina vain hullummaksi menee jos some on se mikä kansan saa äänestämään milloin mitäkin

Jos some on ainoa 'tiedon' lähde ja uutiskanava, näin tulee käymään.
YLE:kin tarjoaa vaihtoehtoa mitä YLE 'uutisia'( ) haluaa nähdä. Tärkeät, käyttäytymiseen vaikuttavat uutiset tulee varmistaa useasta eri lähteestä.

Minä sanon ollaan, ehkä saatu pidettyä ns. itsenäisyys vaikka se meni jo kun liityttiin EU.Saksalaiset, taas päässeet valtaan muistellaan -31-45, miten selitätte tämän  ja ryssät vei meiltä maita valloittamatta, niitä edes

Erilaisia talous tai puolustusliittoja on ollut aina. Suomi on ollut niissä hyvin mukana. EU on yksi niistä, sinne mentiin demokraattisessa järjestyksessä.
Ajatellaanpa itsenäistä maata. Olisiko se sellainen joka puolustaa maataan ja siellä on yksi armeija. Saksa, belgia, hollanti, espanja jne, niissä on nato tukikohtia ja onko ne sillon itsenäisiä? Maita joissa on esim amerikkalaisia, espanjalaisia jne tukikohtia?
Suomessa on suomen armeija. Ja kuten brexit osoittaa niin tilanteen ei tarvitse olla lopullinen. Suomi on Suomi. Älä hylkää isänmaatasi sen takia että se liittoutuu. Mitä jos ei liittoudu. Venäjänkauppa ei tätä maata elätä.

Suomi on suomi. Saksanpoika se valloitteli maita aikoinaan, montako pääkaupunkia sotaan osallistuneista maista siltä jäi miehittämästä euroopassa. Lontoo, Moskova ja Helsinki. Moskovassaki olivat jo siinä ratikkahallien nurkalla.

Toisaalta Suomalainen rosvojoukko, Jaakko De La Gardien  (Laiska-Jaakko) valloittivat kremlin ja asustelivat ja öykkäröivät siellä vuoden. Eli on se Moskovakin, ja kremln, miehitetty.
Laiska-Jaakko ei edustanut Suomea vaan omaa rosvoporukkaansa. Pärjäs veijari hyvin.
Saksalaislentue  otti ison roolin suomen puolustuksessa sodassa. Gefechtsverband Kuhlmey. Ja tosiasia on että ilman Kuhmleyn lennostoa suomi olis ollu kusessa paljon aikasemmin.

Että miten nyt nähdään.

Tämä aihe, jota on analysoitu lukemattomia kertoja, herättää aina suuria tunteita ja tulkintoja. Oliko Suomen lopullinen ratkaisu jatkosodassa meidän käsissämme vai muiden? Ilman  tai kuhlmain kanssa olimme joka tapauksessa kusessa. Loppuvaiheiden puolustusvoitoilla oli eittämättä oma merkityksensä siihen, mihin asti sovjetin hyökkäys eteni, ennen kuin tuli kilpajuoksu berliiniin. Suomalaisia kohtaan oli Neukuissa lietsottu kovaa vihaa, osin aiheetta, mutta myös osin aiheesta. Suomalaisten natsipataljoonien touhut Ukrainassa ja inkerin alueella nostattivat neukkujen hillittömän vihan " tsuhnia" kohtaan. Myös Leningradin saartoon katsottiin Suomalaisten osallistuneen natsi-Saksan rinnalla ja se aiheutti myös vihaa neuvostokansalaisis sa sekä kremlissä.  Mannerheimin  ja myös Suomen kannalta loppuselvittelyissä oli merkittävää, että Laatokan " elämänlankaa" Leningradiin ei katkaistu Suomalaisten toimesta. Kuitenkin Neuvostojohdolla oli selkeänä tarkoituksena  sodan loppuvaiheessa vallata koko sotilaallisessa voimallaaan koko Suomi ja liittää se Karjalan neuvostotasavallan yhdeksi maakunnaksi ja meidän kohtalomme olisi todennäköisesti sinetöity. Puhuttiin yhdysvalloissa jopa kansanmurhan mahdollisuudesta. Kremlissä puhuttiin Suomen suolistamisesta luita myöten ja poliitikkojen, upseeriston ,älymystön sekä keskiluokan eliminoinnista. Vain työläiset säästyisivät palvelemaan suurta neuvostoliiton valtakuntaa. Edessä olisi balttian maiden kohtalo. Kuitenkin Suomen kohtalo päätettiin jo 1943 Teheranin kokouksessa , jossa Stalin, Roosevelt ja  Schurchill neuvottelivat sodan lopputuloksen järjestelyistä. Länsi tuolloin esti Stalinia valtaammasta koko Suomea ja vaati Neuvostoliiton tekemään rauhan Suomen kanssa rauhanehtojen ollessa reilut  ja kohtuulliset. Lännessä ymmärrettiin Leningradin vaatima suoja alue, (välirauhan raja) jota jo 1939 ennen talvisotaa neuvoteltiin. Neuvottelujen tulos tiedetään ja Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Mestyksellinen puolustustaistelu sai sympatioita maailmalla, erityisesti yhdysvalloissa ja sillä tulisi olemaan kohtalonomainen merkitys Suomelle tulevaisuudessa. ( Lähdemateriaalina  Oinas-Kukkonen, finAlaska tutkimus) lopullinen vastaus asioiden kulkuun löytyy Kremlin arkistoista, joihin ei ole toisteiseksi lännen tutkijoilla ollut pääsyä. Kohtalomme on ollut ja aina tulee olemaan olla suurvaltojen pelinappulana geopoliitiikassa, kuten pienten valtioiden osa  on aina ollut. Olemme eläneet ja tulemme aina elämään Idän ja lännen välissä "veitsen terällä" tai olla nuoralla tanssijoita. Pitäkäämme hyvät ja toimivat neuvotteluyhteydet molempiin suuntiin ja toivottavasti hyvä herraonni suosii meitä jatkossakin.

Ylläpito jo nukkumassa?

Jos joku näkee vaivaa kirjoittaa noin paljon tekstiä yhteenpötköön, on se vähän sääli ettei jaksa ruveta moiseen perehtymään... Toinen on tehnyt selvästi töitä ja toista vaan ei kiinnosta.

Välillä aiheeseen 

https://yle.fi/uutiset/3-10489803?origin=rss

Välillä aiheeseen 
https://yle.fi/uutiset/3-10489803?origin=rss

Tarkoititko, että ei kokoajan ilmastonmuutoshömpp ää?
Vielä kun saisi poliitikokt unohtamaan sen kirosanan: 'Talouskasvu'.

Aisaa näköjään myös ajatellaan.
HS tänään...

Päivän lehti 5.11.2018    |   Vieraskynä
Ilmastopolitiikan on kohdattava ristiriitansa
Tuoreen talousnobelistin laskelmien perusteella IPCC:n edellyttämät päästörajoitukset tulisivat aivan liian kalliiksi.

Julkaistu: 5.11. 2:00

Maailmantaloutta on viipymättä muutettava perin pohjin, jos haluamme välttää ilmastokatastrofin, julisti kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC raportissaan neljä viikkoa sitten. Raportin julkistuspäivänä kerrottiin myös, että uraauurtavasti ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia tutkinut William Nordhaus on toinen tämänvuotisen talous-Nobelin eli Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajista.

IPCC:n raportti ja Nordhausin palkitseminen ovat saman tarinan kaksi puolta. Ne myös paljastavat ilmastopolitiikan ristiriitaisuuden – ja sen, miksi taloustieteellä on enemmän merkitystä kuin koskaan.

IPCC vaatii maapallon keskilämpötilan nousun rajaamista 1,5 asteeseen teollistumista edeltäneeseen aikaan verrattuna. Nordhausin laskelmat osoittavat, että vaatimus on sekä taloudellisesti että käytännössä mahdoton.

IPCC:n raportti arvioi nollapäästöjen saavuttamisen kustannukset pahasti alakanttiin. Fossiilisista polttoaineista saadaan edullisesti tehokasta energiaa. Vihreä energia ei ole pääosin vieläkään kilpailukykyistä.

Siirtymä kalliimpiin mutta tehottomampiin teknologioihin hidastaisi kehitystä. Kehittyvissä maissa nykyistä harvempi irtautuisi köyhyydestä. Vauraissa maissa vähäosaisimmat kärsisivät eniten sähkö- ja lämmityskulujen noususta.

IPCC vaatii kääntämään hiilidioksidipäästö t nopeasti alas. Tieteellisten mallien mukaan 1,5 asteen tavoite edellyttäisi, että kaikki fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetettaisiin alle neljässä vuodessa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA kuitenkin ennustaa, että vuonna 2040 kolme neljännestä energiantarpeestamm e täyttyy yhä fossiilisilla polttoaineilla, vaikka Pariisin ilmasto­sopimuksen lupaukset täytettäisiin.

YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen UNFCCC:n sihteeristö ar­vioi hiilidioksidipäästö jen vähenevän 60 gigatonnilla, jos jokainen maa pitää kaikki vuosia 2016–2030 koskevat lupaukset. Tämä on alle prosentti vähennystarpeesta, jota 1,5 asteen tavoite edellyttäisi, mutta sekin tulee valtavan kalliiksi.

Pariisissa laadittiin hintavin maailmanlaajuinen sopimus koskaan: ilmastosopimuksen lupaukset maksavat menetettynä kasvuna vuosittain 1–2 biljoonaa euroa aina vuoteen 2030. IPCC:n vaatimat ankarammat toimet nielisivät tähtitieteellisiä summia.

Poliittiset kannustimet ovat vähissä, sillä lupausten rikkojille tai sopimuksesta irtautujille ei koidu seuraamuksia. Sopimuksen vapaaehtoiset sitoumukset eivät säväytä kunnianhimollaan.

Euroopan unioni aikoo sentään leikata päästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Seitsemän johtavan vertaisarviointimal lin keskiarvon mukaan vuosikustannukset nousisivat 2,9 biljoonaan euroon, jos odotukset teknologian kehityksestä ovat realistisia ja EU:n ilmastopolitiikan oletetaan – optimistisesti – olevan hyvin suunniteltua ja koordinoitua. Nyt EU:n ilmastolainsäädäntö on tehoton tilkkutäkki.

Asioiden pitäminen oikeassa suhteessa ei ole helppoa IPCC:n lietsoman hysterian keskellä. IPCC on aiemmin arvioinut, että täysin hillitsemättömänä ilmastonmuutos maksaisi maapallolle 60 vuodessa 0,2–2 prosenttia bruttokansantuottee sta. Se ei olisi maailmanloppu.

IPCC:n uusi raportti ei vertaile ilmastotavoitteiden kustannuksia ja hyötyjä, vaikka vertailun pitäisi olla poliittisen väittelyn keskiössä. Jos hiilen verotus on maltillista, ”optimitulos” olisi Nordhausin mukaan keskilämpötilan noin 3,5 asteen nousu vuosisadan vaihteeseen mennessä. Suuremmissa rajoituksissa haitat söisivät hyödyt. Hinta voi nousta liki 50 biljoonaan euroon.

Radikaalimmat tavoitteet – kuten 1,5 asteen raja – ovat epärealistisia. Jo yrittäminen maksaisi maltaita.

Hiilipäästöjen pakkovähennyksistä pitää luopua, kunnes uudet energianlähteet lunastavat lupauksensa. Resurssit tulee keskittää ratkaisemaan teknologiavaje, joka tekee fossiilisista polttoaineista luopumisen kalliiksi. Vain aidot läpimurrot laskevat vihreän energian hintaa.

Ilmastopoliittisest i tehokkainta olisi osoittaa vihreän energian tutkimukseen ja kehitykseen sata miljardia euroa vuodessa. Se on IPCC:n linjaa paljon halvempi ratkaisu. Maailmanlaajuista sopimista ei tarvita. Mahdollisuudet hillitä ilmastonmuutosta paranisivat suuresti.

IPCC:n raportin aiheuttama liioiteltu reaktio kuitenkin vihjaa ihmiskunnan jatkavan polulla, jolla hyödyt hukkuvat kustannusten alle.

Bjørn Lomborg

Kirjoittaja on Copenhagen Consensus Center -ajatushautomon johtaja.

Tällaista kirjoittavat,,

https://yle.fi/uutiset/3-10498658

Tällaista kirjoittavat,,

https://yle.fi/uutiset/3-10498658

En viitsinyt lukea tuota verovaroin tehtyä YLE-tuubaa kuin alusta. Nyt ei ilmeisesti ole mitään seksuaalitasa-arvoista kirjoitettavaa.

Tällaista kirjoittavat,,

https://yle.fi/uutiset/3-10498658

Kyllähän tuo mietteliääksi pistää kahden auton omistajan. Mihinkä hän tuo valtio joutuu hirmuisten verotulojen kanssa sitten? Lisää verotuettuja risteilyjä? Nooh, kattotaanpas miten käy.

Mihinkä hän tuo valtio joutuu hirmuisten verotulojen kanssa sitten? Lisää verotuettuja risteilyjä? Nooh, kattotaanpas miten käy.

Ne kutsuun rumppiputinit kerran viikossa kylään ja jos jää rahaa niin stuppikokouksen irvikuvia lisää. Ei tartte miettiä mihin menisi liiat. Ainiin , kansanedustajien avustajien avustajille avustaja joka eri tieteensuunnalta pari.

Uusien sähköautojen hintalapuissa voisi myös lukea, kuinka paljon tämän auton tekemiseen (varsinkin akkuun) on käytetty luonnonvaroja ja paljonko on sitä tehdessä syntynyt päästöjä ilmakehään.