Aamupäivän töitä, mutta sitten meni vököstelyksi töissä ja meni joutavuuksien tekemiseksi, mutta pakko nekin joskus.
Kotona jatkui sama homma, ei jaksanut kun saunan lämmittää ja ruokaa tehdä, sen kanssa piti avata kaapista 5 vuotta sitten hankittu, nyt 11 vuotta vanha punaviini (brunello di Montalcino). Jo vain oli mainiota, hivenen maku jo kääntynyt sherryn tai portin suuntaan. Ja nyt sitä syöpi suklaakaakkua ja juo limoncelloa palanpainikkeeksi. Ei ole huono tämä elämä, oikiastaan se nyt kyllä on. Niinku jollain tapana sanoa on.

Editti: pittää varmuuden maksimoinniksi todeta, että uhrasin aikanaan 40 euroa kolmeen mainitunlaiseen viinipulloon, joista vanhin, ja kait silloin 15 euron hintainen, juotiin tänään. Varastoimalla siis pääsee ikkäänkuin palkoille.
