Pakoreitti oli tarkkaan katsottu. Ja taljaa käytin, että voin olla tarpeeksi kaukana.
Kaatolovi oli mielestäni OK. Tosin aavistuksen vinossa ja kaatoväli oli vähän kapeahko. Väärään suuntaan lähdön syy joko pieni tuulen vire tai se oli kallellaan valmiiksi, mutta kaatorauta myöhästyi aavistuksen
Aika pienistä asioista se usein johtuu, että miten se kaato loppujen lopuks osuu. Eikä se aina osu vaikka kuinka ois ammattilainenkin, puut on yllättäviä. Rohkenen tähän muutaman ajatuksen laittaa mitenkään kaatoasi arvioimatta, vain yleisellä tasolla kirjoittaen.
Kyllä se kaadon suuntaus on aina sahauksista kiinni. Lahopuut tosin tekevät yllätyksiä, aina ei ole tiedossa kuinka tyhjää tai pehmeätä höttöä sisällä on. Lepät ovat myös yllättäviä kaadettavia.
Latvuksen toispuoleisuus tai kallellaan olevaa puuta vie painovoima vinoon. Näissäkin voi sahausten suuntauksilla "ohjata" oikeaan suuntaan.
Kaatoloven suuntaus on tietenkin ensimmäiseksi tärkein, toinen on tarkka kaatosahaus. Jos kaatosahaus ei ihan osu suoraksi eli pitopuu on ohuempi toiselta reunalta niin se murtuu tietenkin siltä reunalta ensin ja puu "karkaa" kaatuessaan.
Kaatoraudan "nopeudella" ei ole merkitystä, sillä vain autetaan, että puu lähtee kaatumaan. Tarpeeksi vino puu kaatuu ilman vänkäriäkin. Isoa puuta ei jaksa vänkärillä kaataa, vaan istuu herkästi kannollaan. Silloin vetoköysi, kaatotunkki tai vinssi avuksi - kaatumiseen. Näillä ei voi suuntaan vaikuttaa, naru löystyy heti kun puu lähtee kaatumaan ja jälleen muut tekijät vaikuttavat kaadon suuntaan.
Väärään suuntaan karkaavaa puuta voi vielä kaatuessa yrittää oikaista nopealla sahauksella - sahaamalla pitopuuta kapeammaksi siltä puolelta jonka toivotaan murtuvan nopeammin. Eli jos puu karkaa liikaa vasemmalle, sahataan vasemmalta reunalta. Tällä keinolla ehtii vain pientä korjausta tekemään.