Kirjoittaja
Aihe: Kaasupullojen käyttö talvella (Luettu 9710 kertaa)
« Vastaus #1 : 8.12.2017 kello on 18:59 »
Markkinoilla on myös pulloja turvallisesti lämmittäviä peitteitä.
Ja nämä sitten niitä nimenomaan tähän tarkoitukseen tehtyjä lämmityspeitteitä, eikä mitään vintin perältä kaahittuja täkkejä. On nimittäin juuri päinvastainen vaikutus. Ei silti, nähty on
« Vastaus #2 : 8.12.2017 kello on 19:25 »
Ja nämä sitten niitä nimenomaan tähän tarkoitukseen tehtyjä lämmityspeitteitä, eikä mitään vintin perältä kaahittuja täkkejä. On nimittäin juuri päinvastainen vaikutus. Ei silti, nähty on
Joo tavallinen vilttihän toimii juuri eristeenä, jota pullon kylkeen ei saa laittaa. Pullon pitää saada pakkasella lämpöä, ja kaikki yli -42 on kaasulle lämpöä. Koska alumiini johtaa hyvin lämpöä, on se tehokkaampi toimimaan pakkasella.
« Vastaus #3 : 8.12.2017 kello on 20:28 »
.. Talvipakkasella saattaa syntyä tilanne, jossa pullo kylmenee niin paljon, että siitä ei enää saada lainkaan kaasua. .. Paras tapa lisätä kaasun luovutuskykyä talvi-pakkasilla on kytkeä useampia pulloja rinnakkain. ..
Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo! Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama). Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään
« Vastaus #4 : 8.12.2017 kello on 20:33 »
Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo! Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama).
Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään
Kyllä näin se varmaan on, mitä hitaammin kaasua pullosta lähtee, sen paremmin pullo ehtii tavallaan sopeutumaan ulkolämpötilaan eikä pullo jäähdy sisältä niin nopeasti. Vaikea selittää, mutta kyllä tuossa rinnan kytkennässä varmaan ideaa on.
« Vastaus #5 : 8.12.2017 kello on 20:44 »
Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään
Eikö autoissa ole 1-3 pullokaapin seinää lämpöisessä? Ja se viimeinenkin seinä eristetyn seinän sisäpuolella? Toisin kuin vaunuissa, jossa pullokotelo on totaalisesti "ulkona".
« Vastaus #6 : 8.12.2017 kello on 21:00 »
Eikö autoissa ole 1-3 pullokaapin seinää lämpöisessä? Ja se viimeinenkin seinä eristetyn seinän sisäpuolella? Toisin kuin vaunuissa, jossa pullokotelo on totaalisesti "ulkona".
En tunne autoja kovin hyvin, mutta onko se pullokaapin lattia auki ? Parashan olisi, että kaasupullut olisivat jatkuvasti lämpimässä, niin silloin ei kovalla pakkasella tulisi mitään ongelmia. Kyllähän jos pakkanen alkaa menemään kovasti yli -30, niin alkaa kaasulaitteet olemaan ongelmissa. Kaasu ei vaan enää tule ulos pullosta.
« Vastaus #7 : 8.12.2017 kello on 21:04 »
Sisäseinät kaapissa ovat lämpimiä, mutta lattiassa on tuuletusaukko ulos.
« Vastaus #8 : 8.12.2017 kello on 21:05 »
En tunne autoja kovin hyvin, mutta onko se pullokaapin lattia auki ?
Toki siellä täytyy olla vuotoreiät. Vaan eihän lämpö mene alaspäin.
« Vastaus #9 : 8.12.2017 kello on 21:12 »
Kertokaas, miksi sitä Butaania suositaan maailmalla...?
Onko se halvempaa tuottaa, riittoisampaa, turvallisempaa, vai mikä lienee syynä.
« Vastaus #10 : 8.12.2017 kello on 21:18 »
Kertokaas, miksi sitä Butaania suositaan maailmalla...?
Onko se halvempaa tuottaa, riittoisampaa, turvallisempaa, vai mikä lienee syynä.
Varmaan näin. Löytyi netistä, huono käännös. Butaani on halvempaa kuin propaani Butaani on tehokkaampi kuin propaania käytetään polttoaineena. Jos sama määrä butaania ja propaania poltetaan lämpötilassa nollan yläpuolella, butaani päätyvät tarjoamalla 12% enemmän energiaa kuin propaania. Siten, butaani voi olla ensisijainen valinta, kun se on saatavilla riittävä määrä, sillä se on energiatehokasta ja on myös etu halvemmalla. http://tapamuista.com/article/butaani-vs-propaani
« Vastaus #11 : 8.12.2017 kello on 21:36 »
27 l pullon voidaan laittaa 11 kg propaania ja 13 kg butaania. Syy on butaanin korkeampi kaasuuntumis lämpötila. Butaanissa on vähemmän nokeavia aine- osasia eli se palaa puhtaamin kuin propaani joka sisältää jalostusvaiheessa tulleita öljyjä. Eli pullo butaania silloin tällöin pitää polttimrt ja paineensäätimet kunnossa.
« Vastaus #12 : 9.12.2017 kello on 06:46 »
@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo! Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."
- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan) Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.
@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään" - Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei olla aivan minimirajan tuntumassa.
Tuolla aiemmin mainittu lämmönjohtavuuden ero metallien välillä mietityttää sikäli että jo teräksenkin johtavuus riittänee siirtämään lämpögradientin jyrkimmän ja siis oleellisimman kohdan ilmakerrokseen metallin pinnan lähelle. Silloin ilman virtausnopeus pullon pinnalla on tärkeämpi, semminkin jos konvektio on vapaata (eli ei ole pakottua virtausta). Komposiittipullolla tuo merkitys on uskottavampi.
@pamaus: "Kyllä näin se varmaan on, mitä hitaammin kaasua pullosta lähtee, sen paremmin pullo ehtii tavallaan sopeutumaan ulkolämpötilaan eikä pullo jäähdy sisältä niin nopeasti. Vaikea selittää, mutta kyllä tuossa rinnan kytkennässä varmaan ideaa on. "
- Eihän ollut vaikeaa. Juuri selitit sen aivan oikein. Siis kahdella pullolla on enemmän (ympäristöstään) lämpöä keräävää pinta-alaa. Lämpötilan alenema jää siksi pienemmäksi.
@Bavaria: "27 l pullon voidaan laittaa 11 kg propaania ja 13 kg butaania. Syy on butaanin korkeampi kaasuuntumislämpöti la."
- Tukeeko jokin fysiikan laki tuollaista syy-yhteyttä? Toisinpäin tuon vielä jotenkin mieltäisi, onhan hiilivedyillä usein höyrynpaine sitä alhaisempi mitä raskaampi se on mutta ei sekään mikään yleispätevä lainalaisuus ole.
« Vastaus #13 : 9.12.2017 kello on 10:00 »
Onneksi pullokaappi on lämmin ja kaikki tulee ulos....
« Vastaus #14 : 9.12.2017 kello on 10:18 »
@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo! Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."
- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan) Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.
@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään" - Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei olla aivan minimirajan tuntumassa. ..
Juu, ehkä epämääräisesti kirjoitin pullo, tarkoittaen sen sisältöä (propaani/n-butaani seosta) ja faaseja. Entalpiasta lisää https://fi.wikipedia.org/wiki/EntalpiaJoku toinen (sinä?) voisikin kertoa 'kansankielellä', mihin (ilmiöön, mitä siinä tapahtuu) perustuu nestekaasupullon kuoren kylmeneminen (miinusmerkkinen lämpömuutos)? Kuvasin niillä lainausmerkeillä enempi sitä ihmisen ihon kokemaa lämpöä (adjektiivi, ei suure), jos nyt halutaan pitää oikeana lämpönä (suure) kaikkea sitä mikä on 0 oK yläpuolella.
Niin, jos pullokaappi on hyvin eristetty pitää se paremmin pullot kylminä, mikä ei ole yli -20 oC paras asia kun kaasun käyttökin vain suurenee. Asian voi todeta hyvin mittarilla - olen todennut 'sääaseman' langattoman ulkolämpötilamittar in viemisellä huurteisten pullojen kaveriksi kaappiin. Ero on useita asteita mitä eristetyn pullokaapin oven toisella puolella - konvektiota kyllä tapahtuu; oven ritälästä sisään (ulkoa lämmintä sisää) ja kaapin pohjan rei'istä ulos kun kylmenneestä ilmasta kyse.. mutta vaihtuvuus paranee kun koko oven avaa
|