Aihe: Kaasupullojen käyttö talvella

Netistä löytyi oiva ohje kaasupullon käyttöön talvella

Nestekaasun höyrystymiseen vaikuttavat kaasupaine, lämpötila ja neste-kaasun märkäpinta-ala eli nestekaasumäärä. Kovilla pakkasilla kaasun luovutuskyky laskee. Tämä näkyy esimerkiksi käsi-polttimen liekin lyhenemisenä. Nestekaasun kiehumis-piste on -42°C normaalissa ilmanpaineessa. Paineen noustessa kiehumispiste nousee ja kaasun paine pullossa taas riippuu kaasun ja pullon lämpötilasta. Esimerkiksi -20°C:ssa paine on 1,4 baaria ja +20°C:ssa 7,3 baaria. Kun pullosta otetaan kaasua, nestemäisestä kaasusta höyrystyy tilalle uutta kaasumaista kaasua. Tähän tarvitaan lämpöä, mistä seuraa, että pullo ja pullossa oleva nestemäinen kaasu jäähtyy, kylmenee.

Talvipakkasella saattaa syntyä tilanne, jossa pullo kylmenee niin paljon, että siitä ei enää saada lainkaan kaasua. Kaasupaineen laskiessa saattaa syntyä houkutus lämmittää pullon pintaa polttimen liekillä. Näin ei pidä kuitenkaan koskaan tehdä. Alumiini- ja komposiittipullot voivat liekin suuretessa lämpötilassa sulaa, jolloin kaasua pääsee vuotamaan pullosta ulos. Tällöin ilman ja neste-kaasun seos toden-näköisesti räjähtää. Kaasupulloa lämmittäessä pullon paine kasvaa ja varoventtiili saattaa päästää räjähtämisen estämiseksi kaasua ulos. Myös tällöin rajayhdys-vaara on suuri. Pullon maalipinnan vaurioituminen lämmittäessä lisää myös materiaalin korroosiota.

Paras tapa lisätä kaasun luovutuskykyä talvi-pakkasilla on kytkeä useampia pulloja rinnakkain. Jos tämä ei ole mahdollista, esimerkiksi hankalissa paikoissa työskenneltäessä, kannattaa pitää yhtä pulloa lämpimässä tilassa ja vaihtaa kylmä pullo lämpimään, kun sen luovutuskyky alkaa heiketä. Markkinoilla on myös pulloja turvallisesti lämmittäviä peitteitä. Suureen kaasutarpeeseen voi hankkia myös suuremman Propaanimaksi P190 -kaasupullon. Kannattaa muistaa, että nestekaasupullon "näkökulmasta" ulkoilmassa on lämpöä niin kauan, kun pakkasta on vähemmän kuin -42°C. Nestekaasupullon voi laittaa vaikka lumihankeen välillä lämpiämään.

Lähde: Oy AGA Ab:n asiakaslehdestä Magasiini 4 / 2007

Markkinoilla on myös pulloja turvallisesti lämmittäviä peitteitä.

Ja nämä sitten niitä nimenomaan tähän tarkoitukseen tehtyjä lämmityspeitteitä, eikä mitään vintin perältä kaahittuja täkkejä. On nimittäin juuri päinvastainen vaikutus. Ei silti, nähty on 

Ja nämä sitten niitä nimenomaan tähän tarkoitukseen tehtyjä lämmityspeitteitä, eikä mitään vintin perältä kaahittuja täkkejä. On nimittäin juuri päinvastainen vaikutus. Ei silti, nähty on 

Joo tavallinen vilttihän toimii juuri eristeenä, jota pullon kylkeen ei saa laittaa.

Pullon pitää saada pakkasella lämpöä, ja kaikki yli -42 on kaasulle lämpöä.

Koska alumiini johtaa hyvin lämpöä, on se tehokkaampi toimimaan pakkasella.

..
Talvipakkasella saattaa syntyä tilanne, jossa pullo kylmenee niin paljon, että siitä ei enää saada lainkaan kaasua.
..
Paras tapa lisätä kaasun luovutuskykyä talvi-pakkasilla on kytkeä useampia pulloja rinnakkain.
..

Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo! Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama).

Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään 

Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo! Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama).

Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään 

Kyllä näin se varmaan on, mitä hitaammin kaasua pullosta lähtee, sen paremmin pullo ehtii tavallaan sopeutumaan ulkolämpötilaan eikä pullo jäähdy sisältä niin nopeasti.

Vaikea selittää, mutta kyllä tuossa rinnan kytkennässä varmaan ideaa on.

Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään 

Eikö autoissa ole 1-3 pullokaapin seinää lämpöisessä? Ja se viimeinenkin seinä eristetyn seinän sisäpuolella? Toisin kuin vaunuissa, jossa pullokotelo on totaalisesti "ulkona".

Eikö autoissa ole 1-3 pullokaapin seinää lämpöisessä? Ja se viimeinenkin seinä eristetyn seinän sisäpuolella? Toisin kuin vaunuissa, jossa pullokotelo on totaalisesti "ulkona".

En tunne autoja kovin hyvin, mutta onko se pullokaapin lattia auki ?

Parashan olisi, että kaasupullut olisivat jatkuvasti lämpimässä, niin silloin ei kovalla pakkasella tulisi mitään ongelmia.

Kyllähän jos pakkanen alkaa menemään kovasti yli -30, niin alkaa kaasulaitteet olemaan ongelmissa. Kaasu ei vaan enää tule ulos pullosta.

Sisäseinät kaapissa ovat lämpimiä, mutta lattiassa on tuuletusaukko ulos.

En tunne autoja kovin hyvin, mutta onko se pullokaapin lattia auki ?

Toki siellä täytyy olla vuotoreiät. Vaan eihän lämpö mene alaspäin.

Kertokaas, miksi sitä Butaania suositaan maailmalla...?

Onko se halvempaa tuottaa, riittoisampaa, turvallisempaa, vai mikä lienee syynä.

Kertokaas, miksi sitä Butaania suositaan maailmalla...?

Onko se halvempaa tuottaa, riittoisampaa, turvallisempaa, vai mikä lienee syynä.

Varmaan näin. Löytyi netistä, huono käännös.

 Butaani on halvempaa kuin propaani

 Butaani on tehokkaampi kuin propaania käytetään polttoaineena. Jos sama määrä butaania ja propaania poltetaan lämpötilassa nollan yläpuolella, butaani päätyvät tarjoamalla 12% enemmän energiaa kuin propaania. Siten, butaani voi olla ensisijainen valinta, kun se on saatavilla riittävä määrä, sillä se on energiatehokasta ja on myös etu halvemmalla.

http://tapamuista.com/article/butaani-vs-propaani

 27 l pullon voidaan laittaa 11 kg propaania ja 13 kg butaania. Syy on butaanin korkeampi kaasuuntumis lämpötila. Butaanissa on vähemmän nokeavia aine- osasia eli se palaa puhtaamin kuin propaani joka sisältää jalostusvaiheessa tulleita öljyjä. Eli pullo butaania silloin tällöin pitää polttimrt ja paineensäätimet kunnossa.

@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo!
Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."

- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis
 mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista
  entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä
  lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan)
  Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.

@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään"
       
- Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä
  niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä
  tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei
  olla aivan minimirajan tuntumassa.

Tuolla aiemmin mainittu lämmönjohtavuuden ero metallien välillä mietityttää
sikäli että jo teräksenkin johtavuus riittänee siirtämään lämpögradientin jyrkimmän
ja siis oleellisimman kohdan ilmakerrokseen metallin pinnan lähelle. Silloin
ilman virtausnopeus pullon pinnalla on tärkeämpi, semminkin jos konvektio on
vapaata (eli ei ole pakottua virtausta). Komposiittipullolla tuo merkitys on
uskottavampi.

@pamaus: "Kyllä näin se varmaan on, mitä hitaammin kaasua pullosta lähtee,
   sen paremmin pullo ehtii tavallaan sopeutumaan ulkolämpötilaan eikä pullo
   jäähdy sisältä niin nopeasti.
   Vaikea selittää, mutta kyllä tuossa rinnan kytkennässä varmaan ideaa on. "

- Eihän ollut vaikeaa. Juuri selitit sen aivan oikein.
  Siis kahdella pullolla on enemmän (ympäristöstään) lämpöä keräävää pinta-alaa.
  Lämpötilan alenema jää siksi pienemmäksi.

@Bavaria: "27 l pullon voidaan laittaa 11 kg propaania ja 13 kg butaania.
          Syy on butaanin korkeampi kaasuuntumislämpöti la."

- Tukeeko jokin fysiikan laki tuollaista syy-yhteyttä?
  Toisinpäin tuon vielä jotenkin mieltäisi, onhan hiilivedyillä usein
  höyrynpaine sitä alhaisempi mitä raskaampi se on mutta ei sekään mikään
  yleispätevä lainalaisuus ole.

Onneksi pullokaappi on lämmin ja kaikki tulee ulos....   

@88k5: "Jaa, että pullonvaihtimesta laittaa rinnan (eli truma keskiasentoon) - uusi neuvo!
Ilmeisesti kahden pullon entalpiamuutos on pienempi kuin yhden (otetun kaasumäärän ollessa sama)."

- Tuo on vähän outo ajatus (pullon entalpiamuutos...?) tai lähestymistapa. Mutta siis
 mitä tulee aineen höyrystymiseen niin termodynamiikan pääsääntö sanoo ettei tuollaista
  entalpiamuutoksen eroa voi olla. (Kun tietty määrä vaikkapa nestekaasua tietystä
  lähtöpaineesta ja lämpötilasta päätyy toiseen loppupaineeseen ja lämpötilaan)
  Tapahtuman nopeus voi vaihdella mutta entalpia ei sisällä aikatekijää.

@88k5: "Ja, kun avaa pakkasella pullokaapin, niin pääsee paremmin "lämpö" sisään"
       
- Kyllä, ja kysymys on lämmöstä, ei "lämmöstä". Mutta että ero olisi merkittävä
  niin ilman virtauksen olisi nopeuduttava pullon pinnalla. Tuulihan voi tehdä
  tuon mutta eiköhän melko vaatimaton laitetuuletinkin kohenna tilannetta ellei
  olla aivan minimirajan tuntumassa.
..

Juu, ehkä epämääräisesti kirjoitin pullo, tarkoittaen sen sisältöä (propaani/n-butaani seosta) ja faaseja.
Entalpiasta lisää https://fi.wikipedia.org/wiki/Entalpia
Joku toinen (sinä?) voisikin kertoa 'kansankielellä', mihin (ilmiöön, mitä siinä tapahtuu) perustuu nestekaasupullon kuoren kylmeneminen (miinusmerkkinen lämpömuutos)?

Kuvasin niillä lainausmerkeillä enempi sitä ihmisen ihon kokemaa lämpöä (adjektiivi, ei suure), jos nyt halutaan pitää oikeana lämpönä (suure) kaikkea sitä mikä on 0^oK yläpuolella.
Niin, jos pullokaappi on hyvin eristetty pitää se paremmin pullot kylminä, mikä ei ole yli -20^oC paras asia kun kaasun käyttökin vain suurenee. Asian voi todeta hyvin mittarilla - olen todennut 'sääaseman' langattoman ulkolämpötilamittar in viemisellä huurteisten pullojen kaveriksi kaappiin. Ero on useita asteita mitä eristetyn pullokaapin oven toisella puolella - konvektiota kyllä tapahtuu; oven ritälästä sisään (ulkoa lämmintä sisää) ja kaapin pohjan rei'istä ulos kun kylmenneestä ilmasta kyse.. mutta vaihtuvuus paranee kun koko oven avaa