Suomalaisen miehen tragi koominen tarina kasvaa aidoksi karavaanariksi keski iän kynnyksellä vastoin käymisistä huolimatta jatkuu. Oli utuinen torstai aamu yö sanat jotka aiemmin kuulin
painot "hallussa"
kaikuivat loputtomana päässäni. Saavuin hallin pihaa oli viileää äkkiä sisään. Oven ikkunassa kaste helmet kimmelsi ja näin heijastuksen silhuetistani.
Otin kiinni vatsastani en ollut ennää teini iän tikissä mietin, vaikka olin selvästi kevyempi rakenteinen kuin vuosi kymmeniä nuoremmat sisareni.
Jotain on tehtävä ajattelin ja menin sisään. Kiirehdin vessaan väänsin kunnon satsin pöntöön ja olin tyytyväinen itseeni helpot kilot ensin myhäilin. Loput vaatisivatkin verta hikeä ja kyyneliä. Niin kuin kunnon harrastuksenkin kuuluu olla. Saavuin vaunun tai sen mitä oli jäljellä luokse.
Tuumasin sama pätee vaunuun. Helpot kilot ensin kaasu pullo kompostiin. Komposiittia tilalle kun moisia hallin nurkissa pyörii johan kevenee. Liian vähän mietin nyt pistetään kaikki uusiksi paksua kuva putki telkarii antenneinneen kierrätykseen tablettia tilalle.
Laitoin käden taskuun reikä vaimo saa ommella prkl. Vaan samalla tajusin kyllähän tälläistä killutinta vaununkin alta löytyy kaikki pois vaan niin päästään kohta hiekka puhaltaa ja paino kevenee reilusti. vielä levyä nopeasti paikalleen ja työvuoro kolkutteleekin jo ovella.