Tekniikkakeskustelut > Alde
Höpinää hukkalämmöstä
Hauho:
Sitä samaa hyvää päivää!
Koska syvällistä tutkimustietoa ei tietääkseni erikseen ole matkailuvaunuista eikä matkailuautoista täytyy luottaa siihen muuhun tutkittuun tietouteen jota alaa lähinnä on olemassa.
Eniten sitä ja lähinnä samaan aiheeseen sovellettavaa löytyy mm. talotekniikan tutkimuksista.
Jos jollain on muita tutkimustietoja kannattaa sitä antaa toisten käyttöön ellei se tieto ole suojattua.
Oleellinen ero on usein rakennusten ja ko matkailuvälineden välillä se, että noissa jälkimmäisissä on pintakerroksena useimmiten täysin kosteutta läpäisemätön pinta.
Useimmissa rakennuksissa taasen on kosteutta jonkin verran läpäisevä seinärakenne pl. muutamat uusimmat (tässä yhteydessä uusimmat) rakenteet.
Asiasta toiseen:
Törmäsin jokin aika sitten tutkimukseen jossa oli tutkittu vanhojen (yli 50 v) kerrostalojen ulkoseinien kestävyyttä pohjoisissa olosuhteissa. (Lämpiäminen, kuivaminen, kastuminen, jäätyminen jne) Ilman sisältö tulevaa lämpöä seinän läpi ei seinärakenteet kestäisi kovin kauan noissa rakennuksissa.
Jos joku löytää tuon tutkimuksen pls. ilmoita. Itse hukkasin sen.
Mautoilija:
Onhan nykyrakennuksissa höyrynsulut. Eli aikalailla kosteutta läpäisemätöntä.
Kerrostalojen (ulko)seinien kestävyyttä ei pilaa ilman lämpö vaan kosteus. Lämpimässä (suhteellinen) kosteus on höyrynä ilmassa. Kun tämä kosteus siirtyy ulkoseinään, jossain kohtaa lämpö on sellainen että saavutetaan kastepiste ja höyry muuttuu vedeksi. Vesi eristeessä tietää kaikenlaista vahinkoa ja haittaa.
Tämä silloin jos ilmavaihto säädetty väärin.
Kovin ollaan kaukana lämmönvaihdinasennu ksesta.
Rölli:
--- Lainaus käyttäjältä: Hauho - 18.10.2016 kello on 19:15 ---Sitä samaa hyvää päivää!
Koska syvällistä tutkimustietoa ei tietääkseni erikseen ole matkailuvaunuista eikä matkailuautoista täytyy luottaa siihen muuhun tutkittuun tietouteen jota alaa lähinnä on olemassa.
Eniten sitä ja lähinnä samaan aiheeseen sovellettavaa löytyy mm. talotekniikan tutkimuksista.
Jos jollain on muita tutkimustietoja kannattaa sitä antaa toisten käyttöön ellei se tieto ole suojattua.
Oleellinen ero on usein rakennusten ja ko matkailuvälineden välillä se, että noissa jälkimmäisissä on pintakerroksena useimmiten täysin kosteutta läpäisemätön pinta.
Useimmissa rakennuksissa taasen on kosteutta jonkin verran läpäisevä seinärakenne pl. muutamat uusimmat (tässä yhteydessä uusimmat) rakenteet.
Asiasta toiseen:
Törmäsin jokin aika sitten tutkimukseen jossa oli tutkittu vanhojen (yli 50 v) kerrostalojen ulkoseinien kestävyyttä pohjoisissa olosuhteissa. (Lämpiäminen, kuivaminen, kastuminen, jäätyminen jne) Ilman sisältö tulevaa lämpöä seinän läpi ei seinärakenteet kestäisi kovin kauan noissa rakennuksissa.
Jos joku löytää tuon tutkimuksen pls. ilmoita. Itse hukkasin sen.
--- Lainaus päättyy ---
hetkinen? miten tämä avautuminen liittyi Ajden jatkeena olevaan lämmön vaihtimeen?
Ja siitä asennuksesta minä laittaisin sen sarjaan läppärin kennon kans ja toisen piirin sarjaan patterikierron kans... joissain tapauksissa kyllä myös rinnan lämppärinkennon kans ,mutt se tarttee paremmat perustelut..( Sevy huussis on niin...)
Turhan Höpöttäjä:
Henkilöautojen nykyiset dieselkoneet ei enää tuota lämpöä, että pakkasella tarkenisi sisällä. Mitenkä lie nämä uudet matkailuautojen koneet, esim. Fiatin 2,3:n.
Meikäläisen -90:n 2,5TD tuottaa mukavasti lämpöä 7,5m:n sisätilaan vielä yli -30:n pakkasella.
Minulla säädetään lämppärin kennon ja vaihtimen virtausta samasta venttiilistä.
88k5:
Vähän kaukana keskustelu käy aiheesta, mutta sovitaanko, että "kaikki ovat oikeassa.." :laugh:
Tavanomainen lämmityslaitteen kennon kytkentä auton jäähdytysvesikierro ssa on yleensä sellainen, että lämpöä (lämmintä vettä) tulee kierrossa kennoon ihan ihan ensi männäiskuista, vaikkakin määrä on aluksi pieni - vai kellä on kytketty termostaatin jälkeen kennolle tuleva letku? Vasta termostaatin avautuminen tarkoittaa, että lämpöä on "hukattavaksi".. vaikkakin pitää asiaa siten lieventää, että auton moottoritila "hukkaa" ajossa aika reippaasti lämpöä, ja siten jäähdyttää turhaankin kun sille lämmölle olisi sisälläkin käyttöä..
Siksipä se taitaa mennä aika suurelta osin siten, että lämpöisillä keleillä ylijäämälämpöä on tarjolla, kun taas hyvin kylmillä keleillä ja varsinki liikkeellelähdöissä tase on alijäämäinen..
--- Lainaus käyttäjältä: Rölli - 18.10.2016 kello on 20:03 ---... joissain tapauksissa kyllä myös rinnan lämppärinkennon kans ,mutt se tarttee paremmat perustelut..( Sevy huussis on niin...)
--- Lainaus päättyy ---
Ainakin itselaittaisin rinnan mikäli italoauto tyyliin lämppärikennoa kuristaa hana.
Chevy-tapauksessa ainakin orkkiskytkentä on aika epätaloudellinen talvikäyttöön kun kennolta paluu menee suoraan syyläriin ;)
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta