Tekniikkakeskustelut > Alde
Höpinää hukkalämmöstä
Mautoilija:
Vesilämmitysesimerk ki ei toimi. Auto ei ole vedenlämmitin. Moottoria käytetään siksi että siitä saadaan autoa liikuttava voima. Lämpö on sivutuote joka on saatava siirtymään pois moottorista.
Dieselmoottorin hyötysuhde on noin 45%. Lämpöhäviönä 55% taivaalle syylärin kautta. Tätä lämpöhäviötä voi käyttää kabiinin lämmitykseen polttoaineen kulutuksen lisääntymättä. Ja taivaallehan sekin lämpö lopuksi menee.
Mjerica:
@Hauho:"Hukkalämpöä ei ole olemassa ilman sitä tuottavaa energiaa (huono ilmaisu)."
- On juu melko huono ilmaisu. Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö ilmaisee asian
ihan hyvin.
- Tässä(kin) tapauksessa hukkalämpöä, siis energiaa ilman exergiaa, on olemassa jokseenkin
määrätty määrä. Sellaisenaan, siis lämpönä, sitä helposti voi hyödyntää. Ei vähiten
siksi että lämmölle on jo olemassa oleva tarve.
- Joillekin kaasupaisuntakoneil le tuo vielä edustaisi exergiaa, se vaan ei ole tässä
vaihtoehto.
@Hauho:"Hukkalämpöä moottori kyllä tuottaa mutta lisäenergiaan jota patteriverkosto vaatii
tarvitaan energiaa. Muuten ikiliikkuja on keksitty."
- Käytät sanaa "lisäenergia" ilman ymmärrettävää perustetta. Hukkalämmön määrää ei
olla kasvattamassa, ei tarkoituksella eikä minkäänlaisena sivuvaikutuksena. Liiallinen
lämmönotto saisi moottorin hyötysuhteen kyllä laskemaan mutta dieselkoneella tuo
vaikutus (siis alilämpö) on vähäinen. Samoin nykyisillä (polttoaineen monipisteannostelu)
ottomoottoreilla. Koska on muuten voimakkaat syyt välttää moottorin alilämpöä niin
olen olettanut tässäkin ajatuksen olleen sen että lämpöä siirrettäisiin vain kun kone
on normaalissa käyntilämpötilassaa n ja jäähdytyksen tarve jo alkanut.
@Hauho:"Eri asia on kuinka paljon tuota muuten esim moottorin lämpösäteilystä saadaan siirrettyä
nesteeseen lämpönä."
- Jopa on outo ajatus. Kysymyshän on nestevaipallisesta moottorista. Nestevaipan lämpötilahan
on juuri moottorin lämpötila. Vain pakokanaviston ulkoiset osat ovat oleellisesti kuumempia
ja niittenkin lämpö otettaisiin talteen nestevaipalla jos sellaiseen päädyttäisiin. Eli
säteilylain tarkoittama lämpötilaero tulisi siltäkin osin nollaksi.
@Hauho:"Sen tutkimiseen ei tule heti mieleen mikään muu mittaustapa kuin
esim. polttoaineen kulutus."
- Jos "sen tutkiminen" tarkoittaa moottorin lämpösäteilytehon määrittämistä niin se on
melko helppoa. Onnistuu kotikonstein.
Polttoaineen kulutus ei kerro asiasta mitään.
@Hauho:"Lämpöasioiden kanssa olen toiminut 40 vuotta mm tutkimuksen siivellä,
en tutkijana vaan hyödyntänyt tutkimustietoa."
- Hyödynnetäänkö tässäkin jotain aiemmin julkaisematonta tutkimustulosta?
@Hauho:"Moottorin hukkalämmön määrä ei vähene vaikka nesteestä otettaisiin muualle energiaa."
- Ei niin, se lisääntyy jos ihan tarkkoja ollaan. Mutta mihin tämä liittyy?
@Hauho:"On turha väittää että kuution lämmittäminen vie energiaa saman verran kuin kahden kuution."
- Juu, on turhaa. Pitäisi ensin määritellä "kuution lämmittäminen".
@Hauho:"Lämmitä vettä litra tai kaksi. Kumpaan menee enemmän energiaa?"
- Tästäkään ei mitään avaudu, mihin liittyy ja miten?
@Hauho:"Tuo pakokaasuista jälkilämmön otto on ihan eri asia ja muuten 100 %:sesti
hukkaan menevää energiaa."
- Tarkoitatko ihan eri asia kuin moottorin nestevaipasta lämmön ottaminen. Lämpövoimakoneen
kannalta molemmat ovat kyllä täysin hukkaanmenevää energiaa silloin kun ei jouduta alilämpöön.
Eli akselitehoa niistä ei saada.
@Mautoilija: "Dieselmoottorin hyötysuhde on noin 45%. Lämpöhäviönä 55% taivaalle syylärin kautta. "
- Tuo 55%:a on kokonaishäviö. Siitä merkittävä osa on kaasunvaihtohäviöit ä, sitten marginaalisina
säteilyä ja muuta mekaanista emissiota kuin akseliteho. Ei siis ihan kaikki jäähdyttimen
kautta. En kylläkään tiedä meneekö taivaalle...?
Hauho:
Pyrin kirjoittamaan asiani siten että mahdollisimman moni sanomani ymmärtäisi. Asiat voi muotoilla vaikeammin mm. eri tutkimuslaitosten tutkimusten ja taulukoin tavoin (tuskin kaikkia kiinnostavaa, josk´ei tämäkään) mutta se ei tarkoitus vaan oikean tiedon helposti ymmärrettävän tiedon jakaminen.
Toivottavasti nuo vastaukseni numeroinnit osuivat kunkin kommenttisi kohdalle.
Lainaus kohta 1. Viimeinen lauseesi on juuri sitä mitä tarkoitin tähän aiheyhteyteen.
Lainaus kohta 2 Lisämassan lämmittäminen tarvitsee myös energiaa jota tässä yhteydessä mainittu hukkaenergia ei 100 %:sesti täytä. Tosin en muista tutkimuksia asiasta mutta muussa lämmittämisessä (esim. talokohtainen lämmitys) ollaan aika alkutekijöissä edelleen.
Lainaus kohta 3 Asiasta ei ole tietääkseni tutkimustietoa, ellei ole tullut aivan viime vuosina.
Lainaus kohta 4. Jos lisäenergiaa tarvitaan se lisää polttoaineen kulutusta.
Lainaus kohta 5. Useamman tutkimuslaitoksen (kotimaisia ja saksalaisia muistiin perustuvia perusasioita) julkaisemaa tietoa jonka olen hävittänyt kun ryhdyttiin keskustelemaan tekijänoikeuksista myös näissä asioissa. Sain ne ihan tutkimuskeskuksista ja laboratorioista mutta jos joku kuitenkin aloittaa prosessin niin päätin että parempi hävittää vaikka sydäntä se särki.
Lainaus kohta 6. Polttoaineen kulutukseen.
Lainaus kohta 7 Ei tarvinne selitystä.
Lainaus kohta 8 Energiatarpeeseen eli polttoaineen määrään tässä tapauksessa.
Lainaus kohta 9. Kyllä juuri noin eli jo moottorissa hyödynnetyn lämmön (mm. sen hukkaenergian jälkeistä talteenottoa).
Tuo varsinaisen "hyötyyn menevän energian" jälkeinen osa on hyvin mielenkiintoinen alue. Sen ratkaiseminen edes osittain olisi hyvä asia.
Rölli:
voi hyvää päivää.. voisko talotekniikan unohtaa hetkeksi ja miettiä asunto autoa...
jos auton jäähdyttimessä kulkeva lämminvesi kuluttaa polttoainetta niin miksi sellainen on?
jos se on kuitenkin tarpeellinen niin miksi sen korvaaminen nesteestä nesteeseen siirtävällä vaihtimella nostaa polttoaineen kulutusta?
Mautoilija:
Rölli on oikeessa. Auto ei ole talo jossa lämmitetään lämmitysvettä ja koitetaan pärjätä mahdollisimman vähäisellä kulutuksella. Siinäkin pitää järki ja säästö pitää visusti erillään.
Kun auton polttoaineenkulutuk sen suhde sisätilojen lämmitykseen huolettamaan, kannattaa miettiä autonpitoa. Ja muutakin, kun tätä hukkalämpömäärää ei sisätiloihin saa tuotettua.
Mjerican vastauksen oikeellisuutta en epäile. Tulikohan turhan paljon tietoa kohderyhmälle.
Mielestäni pääpointtina on että jos moottorin energiasta puolet muuttuu lämmöksi, se kannattaa käyttää hyväksi ettei kaasuenergiaa tarvitse käyttää.
Se on totta että hukkaenergiaa kannattaa ottaa vasta kun sitä on saatavissa. 2000-luvun alkupuolen VW:n Tdi-moottorilla varustetun auton lämppärin hana kannatti avata vasta moottorin lämpöjen ollessa käyntilämmin. Muuten lämpisi todella hitaasti moottori ja sisätilat.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta