Höttösuolle on helppo rakentaa, kysyy vaikka Niiskuneidiltä (apulaiskaupunginjoh taja) 

|
Höttösuolle on helppo rakentaa, kysyy vaikka Niiskuneidiltä (apulaiskaupunginjoh taja)
![]() Eikös siihen platalle ole hyvä rakentaa...valmis kova pohja.
Se vaan unohtuu että sinne maaperään on vuosikymmenten saatossa mennyt melkonen määrä kerosiinia ja jäänesto aineita... no otetaan tuo aihe esille lehdistössä vasta sitten kun talot on rakennettu. ![]() ps. liito-oravan kakkaa myytävänä.... Mikä kova se on ? Kestäähän se koneen painon. Mutta kuinkas paikallaan jököttävän kerrostalon.
Ikävä kyllä taitaa kaikki tiet olla jo kahlattu että kenttä voitaisiin säilyttää Eikös ne viimeiset pakkoliitosalueetki n meinaa jäädä rakentamatta? Eikös siihen platalle ole hyvä rakentaa...valmis kova pohja. No siis aikanaan kun Malmin kenttä tuolle suo-jättömaalle rakennettiin, niin yksi peruste sille nimenomaan oli alueen rak.kelvottomuus, sille hötölle kun ei taloa fiksusti saa pystyyn. Pikkasen kovempaa löytyy tuolta itä-puolelta, jonne mm. se kenttärakennuskin aikanaan nousi ja about 100v siinä on hyvin pystyssä jo jöpöttänytkin. Kun tas itä-puolellakin kun tullaan pikkaisen pohjoisempaan, niin tuo tattiksen teollisuusalue on taas yhtä suohöttöä. Länsi-puolella Fallkullan rakennukset ovat taas pikkasen kovemmalla, tuon suohötteikön laidalla ![]() Mihinköhän keskusteluun liitin laskelmat tuon rakentamisesta ja ympäristövaikutuksi sta. Nuo ympäristövaikutukse t kantaa maan alla todella kauas ja alueen kuivattaminen tuhoaisi muita alueita
No siis aikanaan kun Malmin kenttä tuolle suo-jättömaalle rakennettiin, niin yksi peruste sille nimenomaan oli alueen rak.kelvottomuus, sille hötölle kun ei taloa fiksusti saa pystyyn. Pikkasen kovempaa löytyy tuolta itä-puolelta, jonne mm. se kenttärakennuskin aikanaan nousi ja about 100v siinä on hyvin pystyssä jo jöpöttänytkin. Kun tas itä-puolellakin kun tullaan pikkaisen pohjoisempaan, niin tuo tattiksen teollisuusalue on taas yhtä suohöttöä. Länsi-puolella Fallkullan rakennukset ovat taas pikkasen kovemmalla, tuon suohötteikön laidallaSiinä Falkullasta Tapuliin päin se uusin alue. Piti tarkkaan laskea millainen tönö tulee että pysyy pinnalla. Onhan Oulussa rakennettu kirjasto merelle, yliopisto suolle ja satama maalle.
Kaikki on mahdollista. arabianranta oli kyllä huomattavasti haasteellisempi kohde ja kalliimpi. siellä piti estää maan valuminen mereen, kummasti siellä talot vielä on melkein suorassa. malmin kenttä on siinä mielessä helppo kohde.
Siinä Falkullasta Tapuliin päin se uusin alue. Piti tarkkaan laskea millainen tönö tulee että pysyy pinnalla. Tuolta geologian tutkimuskeskukselta kun käy noita maaperäkarttoja katselemassa, niin Malmin lentokenttä on isossa sinisessä lätäkössä, pintamaalaji liejusavea, maanpeitepaksuus 30m ja senkin alla oleva kovempi kama on vanhaa merenpohjan sedimenttiä. Mainittu Tasankotien ympäristön uusi rak.alue on sentään savella, vaikka muut olosuhteet about samat ovatkin ![]() http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html No kävinpä sitten samalla tarkastamassa omankin tonttini maaperän, vettä ei ole lähelläkään, maanpeitepaksuus 1m ja sen alla graniittia, jotka tuli kyllä ihan käytännössäkin todettua pohjatutkimuksella ja tuohon kallioon saakkahan se monttukin sitten aikanaan kaivettiin = luulisi tönön pysyvän pystyssä ![]() paalutus on keksitty jo kauan sitten...
hinta ei ole ongelma...asukkaita löytyy. Tuolta geologian tutkimuskeskukselta kun käy noita maaperäkarttoja katselemassa, niin Malmin lentokenttä on isossa sinisessä lätäkössä, pintamaalaji liejusavea, maanpeitepaksuus 30m ja senkin alla oleva kovempi kama on vanhaa merenpohjan sedimenttiä. Mainittu Tasankotien ympäristön uusi rak.alue on sentään savella, vaikka muut olosuhteet about samat ovatkinMulla on kaveri Staran mittauspuolen vetäjä ![]() paalutus on keksitty jo kauan sitten... Kyllä se voi olla. Perkkaa aikoinaan rakennettiin paalujen päälle, kun maa oli pelkkää mutaa. Talot ja kaukolämpö kyllä pysyi paaluilla mutta kaikki muu painui vuosien mittaan. Yhdenkin talon viemärit irtosi ja talon alla oli sitten sitä ittiään metrin verran. ![]() Kyllä se voi olla.Esim. Pukinmäen, Pihlajamäen ja monen muunkin alueen klassinen ongelma. Talot on paalutettu sinne vellin alla olevaan peruskallioon, mutta se maan pinta muualla laskee maan kuivuessa => näyttää ikäänkin talot nousisivat ylöspäin. Toki sitten kaikki nuo liitokset, niin vesijohto-, sähkö- kuin dataliittymätkin joutuvat tällöin melkoisille kuormituksille kun muutaman vuoden kuluttua talon alakerta onkin sen puolimetriä aikaisempaa korkeammalla. Tuon huomaa käytännössä kaikissa tuon alueen taloissa, kuinka niihin aina kiivetään jonkinlaista mäkeä ylös ![]() hinta ei ole ongelma...asukkaita löytyy.No on se ongelma siinä vaiheessa kun se yhtiölainan lyhennysvapaat päättyvät muutaman vuoden kuluttua talon valmistumisesta ja rah.vastike alkaa pyörimään oikein kunnolla. Siinä moni kotitalous huokasee syvään ja syö hernekeittoa, sillä alueen muilla samaan aikaan rakennetuilla taloilla on tasan sama ongelma, tasan samaan aikaan. Ja tuohon saumaan sitten jos yrität päästä siitä piiloasuntovelkakuo pastasi pois myymällä kämppäsi, niin markkinoille paukahtanut suuri tarjonta syö hintatason ja voi ollakin ette saa kämpästäsi enää edes sitä mitä siitä itse aikanaan maksoit = kämpä menee, mutta velkaa silti jää ![]() |