Aihe: eikö vanhoilla enään ajella??

Heikkouksia oli useita mutta nimenomaan voitelu oli hyvin toteutettu. Se vaan oli heti selvä että
viitosella ei sitten ajeltaisi. Asensin ensin kyllä jo tilaamani viitosen osat mutta otin ne nopeasti
pois, typerä ja vaarallinen kokeilu sekin.
   Mitäpä jokin Ducatovaihteisto merkitsee maailmankaikkeudess a (tai vast. Peugeot/Citroen) mutta
kun juuri noita on päätynyt asuntoautojen alustoiksi runsain määrin. Surkeuden kruunaa sitten se kun
niitten käyttäjiä opastaa sellaiset jotka eivät ole koskaan tuollaista vaihteistoa avattuna nähneet.
Tälläkin foorumilla pienellä selaamisella löytyy "neuvoja" parantaa voitelua vaihteiston ylitäytöllä
tai öljyn lisäaineilla ja samalla lähestulkoon yllytetään ajamaan viitosella. Kauhein neuvo, johon
törmää kentälläkin on ajaa "riittävän lujaa" viitosella, vähintään kahdeksaakymppiä, että voitelu
toimisi. Tuohan on juuri se mitä Ducatovaihteisto kaikkein vähiten kaipaa. Ja sitten kun se hajoaa
niin selitetään syyksi "vedättäminen". ("vedättämisellä" pelottelijat eivät näytä aina itsekään
pystyvän jäsentelemään mitä tarkkaan ottaen tarkoittavat)
   

Voitaisko vihdoinkin paljastaa mikä siellä vaihteistossa on heikkoa ja minkä mallin vaihteisto se on ?

Fiat Ducato 1 alustaiset alkupään ,vaihdelaatikko suunniteltu alunperin 4 vaihtella.Jälkikäte en suuniteltu lisäksi viides vaihde samaan loota
tyypiin, erittäin huonolla menestyksellä.Koska viides vaihde rasittaa vaihteistoa kohtuttomasti sijaintinsa takia, vaihteiston poskilaakerit eivät hajoa mutta väljistyvät,Aiheuttavat näin ollen vaihteen totaali jumittumisen,  I alustaiset vaihdelaatikot kaikki moottori mallit  94 saakka vikaantumisen herkkiä.Parhaiten huomaa kun vaihdelaatikko alkaa jollaamaan voimakkaasti ajessa ja kahisemaan tyhjä käynillä paikalla vaikka lootan öljymäärä on kunnossa määrällisesti.Ääni juontaa kun ensioakselin poskilaakeri  puskiessaan kairaa laakereiden pidätin levyä vasten.Ja näin ollen kertoo alkavasta vakavasta vaihteisto rikosta.


.Myös tämä kertoo todella paljon Hellsten Växellådor AB tehdaskorjatulle I alustaisen laatikkolle annetaan 6 kk takuu ainoastaan


Tässä puran omaa vaihteistoa, videoituna näet kokonaisuuden.Varma an  pystyy paremmin hahmottaa vaihteiston rakenteen.

https://karavaanari.org/index.php/topic,15569.msg298235.html#msg298235

Samperin hyvät videot 

"Koska viides vaihde rasittaa vaihteistoa kohtuttomasti sijaintinsa takia, vaihteiston poskilaakerit eivät hajoa mutta väljistyvät."
   Eipä se vitosen sijainti siellä laatikossa ole kovin poikkeuksellinen. Laittakaapa googgeliin esim. golf 5th gear tai mazda 5th gear. Niin siellähän se vitonen on tutulla paikalla.
  Olisi mielenkiintoista tietää minkälaisessa autossa noita rikkoutumisia on enemmän? Onko laatikot enimmäkseen särkyneet alkovi-mallisista,turbollisista ja mikä on ollut perimmäinen syy. Oliko öljyä 1,25 vai liki 2, oliko laakeri pesässään alle tasopinnan vai yli. Olisiko remontti ollut vältettävissä jos olisi lukittu laakerilukitteella?
olisiko kaksoismassavauhtip yörä ollut osavastaus ongelmiin,,,
 

Fiat Ducato 1 alustaiset alkupään ,vaihdelaatikko suunniteltu alunperin 4 vaihtella.Jälkikäte en suuniteltu lisäksi viides vaihde samaan loota
tyypiin, erittäin huonolla menestyksellä.Koska viides vaihde rasittaa vaihteistoa kohtuttomasti sijaintinsa takia,

Sinnehän se on tehty, jälkeenpäin.  En ole asiaa syvällisemmin pohtinut mutta kun tietty momentti viedään lootan läpi, niin miten jokin rakenne 'rasittaisi' lootaa enemmän kuin toinen?  Kun akseli ja laakerit on jälkiasennuksesta johtuen ylhäällä, tarvitaan sitä 'lisätäyttöä', jotta saadaan maksimaalinen voitelu.
Olen yhdellä Viiatilla ajanut. Se oli lähtiessään parikymppinen, loota alkuperäinen ja hiljainen. Hyvää öljyä aina riittävästi.

Hyvät ja asialliset videot olet tehnyt, noi mitä kirjoitat vaihteiston kestävyydestä ja rakenteesta, niin pitää kyllä paikkansa.Samaan olen kuullut usealta vaihteisto dugato korjaamolta. Itse kokeneena vanhana asentajana olen  törmänny samaan ongelmiin vanhojen dugato alustaiset vaihteisto korjauksissa.

Ei pojat,ei! Ei sillä ole mitään merkitystä missä ne vitosen rattaat sijaitsee. Äkkiseltään vaan tuntuu kuin ne olisivat jotenkin "ulkona", ja niiltä puuttuisi tuki.
Nelonen on laatikon sisällä,kuin muka paremmin,mutta sama yksi laakeri ottaa kuorman vastaan. Ei se akselin toisen pään laakeri siihen osallistu.
 Samanlainen tilanne on pienellä vetopyörällä,siellä vetopyörästössä.
  Se missä suunnittelu ilmeisesti on mennyt pieleen,että on käytetty jo olemassa olevaa vaihteiston kuorta ja laakerointi siksi on jäänyt heikoksi.
  Samantapainen vaikutelma  kun aikoinaan katsoi vespan pyörän kiinnitystä,kun oli tottunut että haarukka on molemmilla sivulla.
Alkujaan laatikossa on ollut kartiorullalaakeri jonka tilalle on sitten laitettu kaksoiskuulalaakeri( meniköhän nimitys oikein).
  Se miksi juuri vitonen hajoaa vaikuttaa moni muukin tekijä.

On kai se järkeenkäypää kun rattaiden kierrosnopeutta lasketaan ja autoon vaikuttavat vastukset vain lisääntyy jos nopeus kasvaa niin momenttiahan se tarvii enempi joka paikassa voimalinjaa.
Vai eikö?

mun mielest vanhoi nimeen omaan oli muutaki ku viiatti ... ja mun autois ei oo koskaan menny vitosen rattaat, ja ei toden näköisesti mee vastakaan jatkakaa

just! Minäkin aloittelin mersu 406: lla,  alkuun sai iloisesti tervehtiä kun tapasi "kohtalontovereita". Sitten vuosi vuodelta nämä kohtaamiset vähenivät,loppuivat.
 Oli se metkaa kokeilla millä vaihteella magneettimäki, siellä Saariselän pohjoispuolella nyt kivuttaisiin.Tai kiipeäminen Kaunispään huipulle,sinne kun ei vauhtiakaan voinut ottaa.
   Moottorina oli sit se 2,2l  60hv.Voimasavua kyllä putkesta tuli,sitä voimaa ei sit niinkään.
  Tuolla se tallissa viettää eläkepäiviään, aika vaan ajoi ohi. Tosin pöhlösissäni katsastin sen takaisin pakuksi.

Kieltämättä aina välillä tulee nettikaravaania luettua, muttei p*rse kestä millään uudemman, ainakaan valmiin, hankintaa.

Hometta ei sais olla yhtään etten tukehdu, tilaa pitäis olla vähintää yhtä paljon ku nyt, sen verran maasto-ominaisuuksia että pääsee puskaan ja sieltä poiskin ja käytännössä omavarainen laite.

Lisäksi oon tottunu tohon kaasuttomuuteen enkä enää mielelläni lähtis pulloja metsästämään.

Pitäs 30-40 tonnii laittaa rahaa vähintään että sais suurinpiirtein mieleisen. Ei mulla semmoseen oo varaa.

Ainoot keksimäni ratkasut on rakentaa se seuraavakin laitos itse tai sitte päivittää nykysen tekniikkaa.

Ensimmäisessä ratkaisussa työtä on ihan rutosti ja sopivan kokosta aihiota on haastavaa löytää. Jälkimmäisen ongelmana on edelleen se työn määrä.

Muutenhan tol mersul viel ajelee, mutta noi jarrut on kyllä vähintään kyseenalainen keksintö. Kyllähän ne toimii ja auto pysähtyy ja katsastuksessa arvot on kohillaan.

Mutta paineilmatehostetut nestejarrut on hyvä idea vain insinöörin mielestä. Aivan järjettömän monimutkainen järjestely tehty. Jarrupoljin ohjaa venttiileitä jotka päästää paineilmaa paineilma/hydraulisylinteriin joka käyttää rumpujarruja. Tolle järjestelmälle ku laitetaan 30 vuotta ikää niin onhan se laitos. Tuskin ne jarrut kerralla pystyy hajoamaan, käsijarrun teho riittää kyllä auton pysäytämiseen ja on se niin säädetty ettei takarenkaat lukkiudu märälläkään asfaltilla.

Mutta mielummin joko paineilmajarrut tai vielä mielummin ihan tavislaitteet. Tarpeeks isot levyt ja alipainetehostus olis paljon luotettavampi ratkaisu.

Täällä ajetaan 1979 valmistetulla Volvolla. Mittarissa 2080tkm ja ei ole aikomuksiakaan vaihtaa ainakaan uudempaan. Varaosien saanti käy vuosi vuodelta työläämmäksi mutta eipä se niitä juuri tarvitse. Jarruletku piti laittaa katsastukseen ja se löytyi yhä Volvon tiskiltä.

Olemme ajaneet tällä 80tkm 12 vuodessa. On se vaan niin yksinkertainen ja mukava laite automaattilaatikkoi neen ja saunoineen että mistä parempaakaan, kaupassa näitä ei myydä. Ei kaupan autoissa pyykkikoneita eikä lämpöpumppuja ole eikä viikoksi virtaa.