Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Lämmitys ja ilmastointi => Alde => Aiheen aloitti: Beedro - 1.12.2013 kello on 09:48
-
Ensimmäiset kunnon pakkaset nukuttu Dethleffsissä ja olen todennut, että yön aikana sisälämpötila saattaa laskea neljäkin astetta. Esim. aamulla ylösnoustettasi kävin katsomassa paneelia, koska tuntui viileämmältä sisällä. Pyynnöksi olin illalla laittanut 22,5 astettta. Paneeli näytti 18 astetta. Lämpömittari näytti vaunun sisällä lämpötilaksi 20,5 astetta. Laitoin illalla sähkön kahdelle kilowatille kaasun lisäksi, koska tiesin kaasun todennäköisesti loppuvan yön aikana ja niin olikin käynyt.
Kysymykset kuuluukin:
- Eikö 15-20 asteen pakkasella riitä pari kilowattia tällaista vaunua lämmittämään?
- Onko Aldessa säädettävissä toleranssi, jolla termostaatti lämmön laskiessa antaa jälleen käskyn aloittaa lämmityksen.
-
Aikoinaan infossa verrattiin vaunujen/autojen tarvitsemaa energiamäärää.Kohta laisen tavanomainen lämpötilaero ulkoilmaan sai 15- 20c/ kw.
-
Jos pakkanen yö aikaan kiriny kahteenkymppiin ja kaasu loppunut ni pistäsin lämpötilan laskun tehon puutteen piikkiin.. on se aika kova lämpötilaero jos kahell kilovatill saa yli neljäkymmentä astetta..
-
Kun kyseessä 3010, eihän paneelissa satu olemaan laitettu yölle alempi asetusarvo?
-
Ensimmäiset kunnon pakkaset nukuttu Dethleffsissä ja olen todennut, että yön aikana sisälämpötila saattaa laskea neljäkin astetta. Esim. aamulla ylösnoustettasi kävin katsomassa paneelia, koska tuntui viileämmältä sisällä. Pyynnöksi olin illalla laittanut 22,5 astettta. Paneeli näytti 18 astetta. Lämpömittari näytti vaunun sisällä lämpötilaksi 20,5 astetta. Laitoin illalla sähkön kahdelle kilowatille kaasun lisäksi, koska tiesin kaasun todennäköisesti loppuvan yön aikana ja niin olikin käynyt.
Kysymykset kuuluukin:
- Eikö 15-20 asteen pakkasella riitä pari kilowattia tällaista vaunua lämmittämään?
- Onko Aldessa säädettävissä toleranssi, jolla termostaatti lämmön laskiessa antaa jälleen käskyn aloittaa lämmityksen.
Alden paneelista pystyy trimmaamaan lämpötila näyttöä niin että se vastaisi todellista lämpötilaa sisällä.
Muistaakseni itse jouduin tekemään saman kun pyynti oli 20.5 astetta mutta vaunussa oli lämpömittarin mukaan 18.5.
Itsellä kyllä vaunussa lämpö riittää 2 kW näillä pakkasilla ;D
Aamuyöllä loppu nimittäin kaasu niin otin toisenkin kW käyttöön ja helposti pysy lämpö 21.5 + .Pakkasta ei tosin ollut kuin -5.
-
Itsellä kyllä vaunussa lämpö riittää 2 kW näillä pakkasilla ;D
Aamuyöllä loppu nimittäin kaasu niin otin toisenkin kW käyttöön ja helposti pysy lämpö 21.5 + .Pakkasta ei tosin ollut kuin -5.
Sulla onkin Kabe, aloittajalla Dethleffs. Tosin pidin aikanaan D-autoani talviautona.
Ja tuossa toisessa kohdassa lämpötilaero on VAIN 25°,aloittajalla 40. Hieman eroa?
-
Aloittajalla Dethfless , ei Hobby
-
Sulla onkin Kabe, aloittajalla Dethleffs. Tosin pidin aikanaan D-autoani talviautona.
Ja tuossa toisessa kohdassa lämpötilaero on VAIN 25°,aloittajalla 40. Hieman eroa?
Minä olen kuvitellut, että tämön Snow-mallin eristepaksuudet ovat lähelle Ruotsalaisvalmistei sia vaunuja. En yhtään muista paljonko entisessä Cabbyssäni oli paksuudet. Tässä paksuudet ovat: seinät 34mm, katto 44mm ja lattia 54mm.
Yölle en ole määritellyt muuttuvaa lämpötilaa ja sen tarkistinkin heti aamulla. Jospa se 2Kw ei sitten riitä pitämään lämmintä. Onhan tuossa tietysti tuota sisätilaakin lämmitettävänä aika lailla verrattuna johonkin pienempään vaunuun.
-
Meikällä on ollu pienempiä (euro) vaunuja, missä 2 Kw sähkö on riittänyt -15C pakkasilla, olisko ollut yli -20 joskus, mutta silloin tais olla jo vähän vilakkaa. Tuossa Cabbyssä varmaan tarkenee paremmin, siinä kattoluukkujenkin pinta-ala on tosi pieni verraten johonkin Hobbyyn ,Knaussiin tmv.
-
Minä olen kuvitellut, että tämön Snow-mallin eristepaksuudet ovat lähelle Ruotsalaisvalmistei sia vaunuja. En yhtään muista paljonko entisessä Cabbyssäni oli paksuudet. Tässä paksuudet ovat: seinät 34mm, katto 44mm ja lattia 54mm.
Lieneekö sittenkään Dethleffs snown eristeet tuota luokkaa (epäilen että ei, voin olla kyllä väärässäkin)
-
Lieneekö sittenkään Dethleffs snown eristeet tuota luokkaa (epäilen että ei, voin olla kyllä väärässäkin)
On ne.
-
On ne.
Jaa on vai, mistähän tieto peräisin (vieläkin kyllä epäilen mutta voin olla väärässä).
-
Saahan sitä ihminen epäillä ;D
Detskulla nämä Foamin vahvuudet on yleensä kirjattu teknisten tietojen esitteeseen. En nyt valitettavasti löytänyt yhtään semmoista esitettä, jossa olisi ollut tuo Camber Snow, mutta siinä on kuiteski mm. nestekiertoinen lattialämmitys vakiona ja tietenkin muutkin talvivarusteet kuten ns. pohjoismaalaisissa ;)
-
Saahan sitä ihminen epäillä ;D
Detskulla nämä Foamin vahvuudet on yleensä kirjattu teknisten tietojen esitteeseen. En nyt valitettavasti löytänyt yhtään semmoista esitettä, jossa olisi ollut tuo Camber Snow, mutta siinä on kuiteski mm. nestekiertoinen lattialämmitys vakiona ja tietenkin muutkin talvivarusteet kuten ns. pohjoismaalaisissa ;)
Juu ja epäilykseni vain vahvistuu, kun ei löydy mitää fakta tietoa tuon väitetyn eristevahvuuden tueksi.
-
Juu ja epäilykseni vain vahvistuu, kun ei löydy mitää fakta tietoa tuon väitetyn eristevahvuuden tueksi.
Tämä ketjuhan menee ihan kinasteluksi. Eiköhän unohdeta ne minun laittamat eristepaksuudet ja sovitaan, että tuo minun vaununi kuuluu siihen samaan onnettomaan Saksalaisten vaunujen sarjaan joilla ei mitään tee:) Joka tapauksessa pitää seurata tuota lämmittimen toimintaa ja seuraavalla kerralla selvittää onko tuolla Rollin mainitsemalla kaasun loppumisella niin radikaali merkitys.
Kuinka muuten pystyn selvittämään, onko Aldeni kaasua vai sähköä priorisoiva?
-
Eristevahvuudet on tärkeitä, mutta ne suuret Heki ymv kattoluukut, mitä mainostetaan on kesällä kivoja, mutta sieltähän se lämpö karkaa.
Toinen paikka on lattiatason jääkaappi, jossa on suuri reikä lattiassa, mistä valuu kylmää lattialle.
Cabbyssa ymv talvivaunuissa kaappi on korotettu, ei reikää.
m
-
http://www.siilincaravan.fi/pdf/dethleffssit/dethleffs_snow_550mk.pdf tuossa on ainakin kauppiaan laittamat eristepaksuudet.
-
Sarka caravanin sivuilta löytyy käyttöohjeita.
Taitaa olla 3010 sähköä priorisoiva.?
-
Tämä ketjuhan menee ihan kinasteluksi. Eiköhän unohdeta ne minun laittamat eristepaksuudet ja sovitaan, että tuo minun vaununi kuuluu siihen samaan onnettomaan Saksalaisten vaunujen sarjaan joilla ei mitään tee:) Joka tapauksessa pitää seurata tuota lämmittimen toimintaa ja seuraavalla kerralla selvittää onko tuolla Rollin mainitsemalla kaasun loppumisella niin radikaali merkitys.
Kuinka muuten pystyn selvittämään, onko Aldeni kaasua vai sähköä priorisoiva?
Onhan sulla monta kokoluokkaa isompi vaunu ja jos sakemanni niin haihduttavaa pinta-alaa on paljon enempi kun ns. pohjoismaalaaisessa .
Voipi olla että ei 2 kW riitä lämmittämään noihin lukemiin mitä haluat.??
-
Juu ja epäilykseni vain vahvistuu, kun ei löydy mitää fakta tietoa tuon väitetyn eristevahvuuden tueksi.
Ei taida eristevahvuudella olla isoa merkitystä. Merkitystä on sillä että toimii niin, että on kätevä pakkasella lähteä ja majoittua. Ja käykö veto, huurtuuko ikkunat, toimiiko suihku ja toimiiko vesijärjestelmä. :D
-
Onhan sulla monta kokoluokkaa isompi vaunu ja jos sakemanni niin haihduttavaa pinta-alaa on paljon enempi kun ns. pohjoismaalaaisessa .
Voipi olla että ei 2 kW riitä lämmittämään noihin lukemiin mitä haluat.??
Oliko siinä 3kw:n käytössä jokin vaaranpaikka, että piirikortti hajoaa tai vastaavaa? Muistan jostain kuulleeni ettei sitä kannattaisi käyttää.
-
http://www.siilincaravan.fi/pdf/dethleffssit/dethleffs_snow_550mk.pdf tuossa on ainakin kauppiaan laittamat eristepaksuudet.
Ettei vai olisi niin että noissa paksuuksissa vanerit ja pellit mukana.(Saksalaiset kun yleensä näin ilmoittavat nuo paksuudet eli eristeet ovat kyllä ohkaisempia)
-
Oliko siinä 3kw:n käytössä jokin vaaranpaikka, että piirikortti hajoaa tai vastaavaa? Muistan jostain kuulleeni ettei sitä kannattaisi käyttää.
Jaa-a enpä moista muista lukeneeni.Tosin aikaisemmin ei tätä vaihtoehtoa mulla ole ollut käytettävissä mutta nyt olis mahdollisuus uusien tolppien myötä kokeilla.
Kivahan se oliskin uusi vika löytää kun kerran olen jo uusinut tuon Alden pytynkin... ;D
Jos oikein muistelen niin viime vuonna oli taas kaasu loppu ja pakkasta 18- mutta ilma oli tyven niin vaunu pysy jossain +20 asteen puolella.Siis 2 kW mutta kuten todettua vaunumme on tyystin erilaisia.... :)
Siis kooltansa en tarkoita eristeitä.Varmaanki n on eroa ikkunapinta-alassa myös ja tämä alkaakin jo vaikuttaa lämmönpysymiseen..
-
Oliko siinä 3kw:n käytössä jokin vaaranpaikka, että piirikortti hajoaa tai vastaavaa? Muistan jostain kuulleeni ettei sitä kannattaisi käyttää.
Yleensä sulake ei salli 3Kw, ohjauspuoli ei noista tehoista taida välittää.
Ihan mutu tuntumalta tuommonen 750 mittainen vaunu ei 2Kw pysy lämpimänä -20C asteessa, 5 metrinen nipinapin...
-
Juu ja epäilykseni vain vahvistuu, kun ei löydy mitää fakta tietoa tuon väitetyn eristevahvuuden tueksi.
No käyppä katsomassa yksikin Detskun esite, niin saat faktatietoa - muista malleista ;)
Minulla on vaan se ongelma, ettei mulla oo tallessa yhtään semmoisen vuoden teknistä esitettä, jossa tuo Camber Snow on ollut myynnissä. Esim vuoden 2011 esitteessä seisoo Camberin kohdalla:
"Seinänpaksuudet / materiaalit:
Lattia: 42 mm (vaneri, foam)
Sivuseinät/päädyt: 34 mm (alumiinipelti, foam, vaneri)
Katto: 34 mm (alumiinipelti, foam, vaneri)"
Tuo Snow on vaan "talvimalli", jossa on paksummat eristeet ;)
-
No käyppä katsomassa yksikin Detskun esite, niin saat faktatietoa - muista malleista ;)
Minulla on vaan se ongelma, ettei mulla oo tallessa yhtään semmoisen vuoden teknistä esitettä, jossa tuo Camber Snow on ollut myynnissä. Esim vuoden 2011 esitteessä seisoo Camberin kohdalla:
"Seinänpaksuudet / materiaalit:
Lattia: 42 mm (vaneri, foam)
Sivuseinät/päädyt: 34 mm (alumiinipelti, foam, vaneri)
Katto: 34 mm (alumiinipelti, foam, vaneri)"
Tuo Snow on vaan "talvimalli", jossa on paksummat eristeet ;)
Niin ja minä kun olen koko ajan puhunut eristepaksuudesta en eristeen ja vanerin paksuudesta eli ei ne snown eristeet esim. lattiasssa ole 54mm vaan kokonais paksuus vanereineen vai kuinka?
-
Niin ja minä kun olen koko ajan puhunut eristepaksuudesta en eristeen ja vanerin paksuudesta eli ei ne snown eristeet esim. lattiasssa ole 54mm vaan kokonais paksuus vanereineen vai kuinka?
Hoh hoijaa!
Eiköhän tuo oo tässäkin asiassa semmonen homma, ettei sillä viimesellä sentillä oo mitään merkitystä, onko se suuntaan vai toiseen se ero.
-
Hoh hoijaa!
Eiköhän tuo oo tässäkin asiassa semmonen homma, ettei sillä viimesellä sentillä oo mitään merkitystä, onko se suuntaan vai toiseen se ero.
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Mietippä jos on sentin eriste ja kahden sentin eriste, niin kumpi on lämpöä eristävämpi. Entä onko se eriste sitten sellaista höttöä. Miten se on liimattu/prässätty. Yksin kertaisia asioita, mutta sitäkin aikaa vievää ja haastavia. En oo asian tuntija. Tiedän että tällä palstalla on sellaisia henkilöitä jotka voi tietää ja on ehkä voinut perehtyä tähän asiaan..?
-
Jaa on vai, mistähän tieto peräisin (vieläkin kyllä epäilen mutta voin olla väärässä).
Valmistajalta.
(http://karavaanari.org/kuvat/1385975358.jpg)
-
Valmistajalta.
(http://karavaanari.org/kuvat/1385975358.jpg)
Ja edellenkin kokonaispaksuus vanereineen pelteineen kyseessä, eikö?.
-
Hoh hoijaa!
Eiköhän tuo oo tässäkin asiassa semmonen homma, ettei sillä viimesellä sentillä oo mitään merkitystä, onko se suuntaan vai toiseen se ero.
No hoh hoijaa vaan, miksi sitten maiostavat että snow mallissa paksummat eristeet kun sillä ei sitten ole mitään merkitystä.
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1385975358.jpg)
Pari vahdittavaa kohtaa jäänyt sinnekin. Onko muuten ehjää styroksia, vaiko uritettu taivutuksen vuoksi? ::)
-
Ja edellenkin kokonaispaksuus vanereineen pelteineen kyseessä, eikö?.
Heh, eiköhän tuohon lattian 54 mm paksuuteen mahdu eristettäkin riittävästi, kun en oikein usko että Detsku käyttää 18mm paksua lattiavaneria (Cabbyn lattiaeriste on 36mm).
-
Polarissa 44mm ;)
-
Polarissa 44mm ;)
Lattian eriste vai koko paksuus?
-
Niin mutta, meijän isä on (oli) voimakkaampi kun teijän kenenkään isät. :laugh:
-
Kyllähä kaikki valmistajat nykyään ilmottaa koko seinän ja lattian vahvuuden, ja sitäpaitti on vaneriki lämpöeristettä, iha niinku hirsihi.. ei kovin hyvvää va on kummiski... Ja toss snov mallis on lisätty lattiaeristettä sen vesikiertosen lattialämmityksen johdosta..
-
Lattian eriste vai koko paksuus?
http://utv.polarvagnen.se/default.asp?pageid=33284&path=22608,22730,22731 ;)
-
Ja toss snov mallis on lisätty lattiaeristettä sen vesikiertosen lattialämmityksen johdosta..
Ja seuraava kiistan aihe on sitten varmaan se, paljonko lämpöputken ja ulkoilman välillä on eristettä...? ;D
-
On teillä jutut , mun mielestä on tärkeintä että viihtyy ja tarkenee, oli merkki mikä hyvänsä. Sehän on käyttäjän valinta.
Jos ei viihdy eikä tarkene, vaihtaa pois tai unohtaa harrastuksen :D
-
Osaisko joku kertoa mitä eroa eri eristemateriaaleill a on styrox, eps, xps, polyuretaani ja mitä niitä kaikkia nyt sitten onkaan ? kun ei ole itellä mitään tietoa.
-
Osaisko joku kertoa mitä eroa eri eristemateriaaleill a on styrox, eps, xps, polyuretaani ja mitä niitä kaikkia nyt sitten onkaan ? kun ei ole itellä mitään tietoa.
Tässä jotain, lainattu täältä http://home.swipnet.se/karavaanari/huolto/vihjeet/eriste.htm (http://home.swipnet.se/karavaanari/huolto/vihjeet/eriste.htm)
(http://karavaanari.org/kuvat/1385991001.jpg)
-
Alkuperäiseen aiheeseen. Meidän edellisessä vaunussa (Dethleffs 450Db, joka muuten kulutti vähemmän kaasua lämpimänäpitoon kuin tämä kabe) olivat saksalaisinsinöörit sijoittaneet sen lämpötila-anturin hieman hassusti kovin nurkkaan siihen oven yläpuolelle, ja maahantuoja oli siihen läväyttänyt eteen vielä vaahtosammuttimen, niin ettei ilma siinä anturilla todellakaan kiertänyt kunnolla.
Seuraus oli, että vaunussa oli joko liian kylmä tai liian kuuma.
Ratkaisin ongelman siirtämällä sen anturin keskemmälle sitä lippaa joka siinä vaunussa oli oven yläpuolella.
-
Meidän edellisessä vaunussa (Dethleffs 450Db, joka muuten kulutti vähemmän kaasua lämpimänäpitoon kuin tämä kabe)
Oliko nuo vaunut samankokoisia, jos oli niin miten moinen on mahdollista että paremmilla ja paksummilla eristeillä oleva ruotsalainen laatuvaunu voi viedä enempi kaasua kuin ns. perusvaunu ? ::)
-
Alkuperäiseen aiheeseen. Meidän edellisessä vaunussa (Dethleffs 450Db, joka muuten kulutti vähemmän kaasua lämpimänäpitoon kuin tämä kabe) olivat saksalaisinsinöörit sijoittaneet sen lämpötila-anturin hieman hassusti kovin nurkkaan siihen oven yläpuolelle, ja maahantuoja oli siihen läväyttänyt eteen vielä vaahtosammuttimen, niin ettei ilma siinä anturilla todellakaan kiertänyt kunnolla.
Seuraus oli, että vaunussa oli joko liian kylmä tai liian kuuma.
Ratkaisin ongelman siirtämällä sen anturin keskemmälle sitä lippaa joka siinä vaunussa oli oven yläpuolella.
Pitääpä tarkistaa tuo Iso-juuson vinkki ensikerralla kun vaunulla käyn. Lämpötila-anturi ei ole vielä pistänyt silmään ja oven vieressä katon rajassa on jauhesammutin. Onkohan minullakin anturi sen takana.
-
Oliko nuo vaunut samankokoisia, jos oli niin miten moinen on mahdollista että paremmilla ja paksummilla eristeillä oleva ruotsalainen laatuvaunu voi viedä enempi kaasua kuin ns. perusvaunu ? ::)
Oli se Dethleffs hitusen pienempi, puoli metriä. Mutta jos sen eristys olisi niin huono kun tässä keskustelussa annettaan ymmärtää, sen olisi silti pitänyt kuluttaa enemmän. Vaan ei tuon vaunun eristyksessä ollut mitään vikaa. Vaunussa oli kyllä ongelmia, mutta ei tuon asian suhteen.
Laatu on tästä Kabesta muutenkin kaukana, mutta ylipäätänsä nuo eristepaksuudet on lähinnä markkinointimiesten höpinöitä. Vaunuja markkinoidaan eristepaksuuksilla, puhelimia megahertseillä ja ydinten määrällä, ja kameroita megapikseleillä. Yhteistä noille kaikille asioille on, että noilla termeillä on lähinnä markkinointimerkity stä koska ne on helppo osoittaa ja mitata ja siten niillä pystyy helpoiten vaikuttamaan asiakkaiden mielikuviin. Lopputulokseen vaikuttavat enemmän muut asiat.
-
Oli se Dethleffs hitusen pienempi, puoli metriä. Mutta jos sen eristys olisi niin huono kun tässä keskustelussa annettaan ymmärtää, sen olisi silti pitänyt kuluttaa enemmän. Vaan ei tuon vaunun eristyksessä ollut mitään vikaa.
Missä kohtaa keskustelua on annettu ymmärtää että Dethleffsin eristys olisi huono, minä en ainakaan tälläistä ole julkituonut.
ja sitäpaitti on vaneriki lämpöeristettä,
Kyllähän tässä tapauksessa vaneri on vaneria ja se mikä on alum.pellin ja vanerin (vanerin/vanerin) välissä on eristettä.
-
Missä kohtaa keskustelua on annettu ymmärtää että Dethleffsin eristys olisi huono, minä en ainakaan tälläistä ole julkituonut.
Onhan tuo tullut julki, ei sun teksteistä tosin.
-
2000 luvun, suomessa tehdyn soliferin seinän paksuus on 39,2mm, josta vanerin paksuus on 2,9mm ja alumiinipellin paksuus 0,7mm. Joten eristeen paksuus on 35,6. Materiaali styrox ja ei ole ilmarakoja. Liima on jonkin verran tursunnut peltia ja vaneria liimatessa styroxsin sisään.
-
Valmistajalta.
(http://karavaanari.org/kuvat/1385975358.jpg)
Onkohan nykymallin Dethleffsseissä ohennettu lattian ja katon paksuutta vai onko ilmoitustapa vaan muuttunut? Ja onko sitä foamia nyt edes muualla kuin seinissä? ::)
(http://karavaanari.org/kuvat/1394979516.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1394980505.jpg)
Mitä se tuo esim. Polarissa käytetty EPS on, äkkiseltään guugleettuna likimain normaalia vettyvää styroksia? Kuitenkin porukka mieltää sen "pohjoismaiseksi talvivaunuksi" eli lienee ainakin jotakin kovemmaksi/eristävämmäksi puristettua versiota? Toisaalta, rakennehan sen isolta osalta ratkaisee ja tosiaan just kaikenmaailman kylmäsillat ja muut jopa avoimet yhteydet ulkoilmaan.
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1385975358.jpg)
Onkohan nykymallin Dethleffsseissä ohennettu lattian ja katon paksuutta vai onko ilmoitustapa vaan muuttunut? Ja onko sitä foamia nyt edes muualla kuin seinissä? ::)
(http://karavaanari.org/kuvat/1394979516.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1394980505.jpg)
Mitä se tuo esim. Polarissa käytetty EPS on, äkkiseltään guugleettuna likimain normaalia vettyvää styroksia? Kuitenkin porukka mieltää sen "pohjoismaiseksi talvivaunuksi" eli lienee ainakin jotakin kovemmaksi/eristävämmäksi puristettua versiota? Toisaalta, rakennehan sen isolta osalta ratkaisee ja tosiaan just kaikenmaailman kylmäsillat ja muut jopa avoimet yhteydet ulkoilmaan.
Kyllä se Polar on talvi vaunu ;)
-
http://utv.polarvagnen.se/default.asp?pageid=33284&path=22608,22730,22731
tässä lisä tietoa polarista ja muista jutuista ;)
-
Seinissä ja katossa on 37 millimetrin EPS-eriste ja lattiassa 44 millimetrin eriste. Näin syntyy markkinoiden tehokkain eristys.
"EPS-eristeelle tyypillinen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo on 0,033-0,036 W/(Km). EPS eli styrox on rakenteeltaan enemmän ilmaa ja vesihöyryä läpäisevä, ja voi vaativissa oloissa vettyä helpommin kuin suulakepuristetut XPS-levyt." Lähde : http://fi.wikipedia.org/wiki/Rakennuseriste
-
Tässä jotain, lainattu täältä http://home.swipnet.se/karavaanari/huolto/vihjeet/eriste.htm (http://home.swipnet.se/karavaanari/huolto/vihjeet/eriste.htm)
(http://karavaanari.org/kuvat/1385991001.jpg)
Mistä noi eri kertoimet tulee kun en ymmärrä, valaise vähän. :-[ Taulukko tuntuu muuten aika lookiselta.
-
Minulla LMC:ssä on Foam rakenne, joka on hyvin lämpöä eristävä ja ei vettyvä ja tukeva rakenne.
Se mikä myös vaikuttaa tuohon vaunun lämpötilan ylläpitöön on vaunun ikkunoiden ja kattoikkunoiden määrä.
Ei nuo isot heki kattoikkunat tuolla katossa voi olla kovin energia tehokkaita.
-
Minulla LMC:ssä on Foam rakenne, joka on hyvin lämpöä eristävä ja ei vettyvä ja tukeva rakenne.
Nii, mutta ei seinissä, muistelen minä
-
Alde 3010:n panelissa on itessään lämpötila-anturi ja jollei siihen ole kytketty ulkoista anturia, niin silloin se mittaa panelin takana olevaa lämpötilaa. Minulla puuttui ulkoinen anturi ja vieläpä tuo paneli oli muovisen luukun takana jne, joten lämpötila autossa vaihteli helpostikkin 5 astetta illan aikana.
Huollossa väittivät et autossa on ulkoinen anturi, mutta kun otin panelin käteen, niin eipä sieltä johtoa lähtenyt. Sen jälkeen auto ollut mukavan tasalämpöinen, siis paitsi ekana iltana kun paikat vielä kylminä yms.
-
(http://karavaanari.org/kuvat/1385975358.jpg)
Onkohan nykymallin Dethleffsseissä ohennettu lattian ja katon paksuutta vai onko ilmoitustapa vaan muuttunut? Ja onko sitä foamia nyt edes muualla kuin seinissä? ::)
(http://karavaanari.org/kuvat/1394979516.jpg)
(http://karavaanari.org/kuvat/1394980505.jpg)
Mitä se tuo esim. Polarissa käytetty EPS on, äkkiseltään guugleettuna likimain normaalia vettyvää styroksia? Kuitenkin porukka mieltää sen "pohjoismaiseksi talvivaunuksi" eli lienee ainakin jotakin kovemmaksi/eristävämmäksi puristettua versiota? Toisaalta, rakennehan sen isolta osalta ratkaisee ja tosiaan just kaikenmaailman kylmäsillat ja muut jopa avoimet yhteydet ulkoilmaan.
Missä kulkineissa on vettymätön rakenne? Itseäni kiinnostaa kovasti...
-
Missä kulkineissa on vettymätön rakenne? Itseäni kiinnostaa kovasti...
Markkinapuheiden mukaan Cabbyssä. Ruiskutettu uretaani rakenne, jossa ei ole käytetty puurimoja. Mene ja tiedä onko vettymätön.
-
Markkinapuheiden mukaan Cabbyssä. Ruiskutettu uretaani rakenne, jossa ei ole käytetty puurimoja. Mene ja tiedä onko vettymätön.
entä jos kuitenki butyylin välistä pääsee vesi, kastuuko mikään, onko mitään vaaraa?
-
entä jos kuitenki butyylin välistä pääsee vesi, kastuuko mikään, onko mitään vaaraa?
Cabby väittää että polyuretaani ei kastu.
http://www.cabby.se/suomi/Matkailuvaunun-ostaminen/Cabby-Comfort-Concept/Cabby-menetelma/
Vaikuttaa siltä, että LMC käyttää tätä samaa menetelmää myös uusissa vaunuissaan. Rungot eivät sisällä puuta
http://www.lmc-caravan.de/fi/technologie/LLT.php
-
Cabby väittää että polyuretaani ei kastu.
http://www.cabby.se/suomi/Matkailuvaunun-ostaminen/Cabby-Comfort-Concept/Cabby-menetelma/
Vaikuttaa siltä, että LMC käyttää tätä samaa menetelmää myös uusissa vaunuissaan. Rungot eivät sisällä puuta
http://www.lmc-caravan.de/fi/technologie/LLT.php
Onko seinässä vaneria. Voisiko se edes kastua?