tiukastiUusi lifepo4 laturi vanhan tilalle , tai vanha virrattomaksi ja uusi laturi syöttää suoraan hupiakkua. Akku kun täynnä laturia voi käyttää 12v teholähteenä.
Miten autossa on toteutettu hupiakkujen lataus verkkovirrasta?
Kiitos tiedoista,päivitetään akkuja 2x100Ah LiFePo4.Tämä on mulla pohdinnassa...
Akkujen tiedoista kannattaa tarkistaa maksimi ulostulovirta. Se saattaa olla isompi 2X100Ah:ssa kuin 1x200Ah:ssa. Jos on iso invertteri ja tarvitsee isoa virtaa.. Akun valvontajärjestelmä ssä olevien puolijohdekytkimien virtakesto tuon rajoittaa, niin voi olla, että kahdesta akusta saa enemmän otettua ulos.Normi käytössä yhdellä li akulla pärjää mainiosti. Niitä kun saa jo 314 Ah akkuja saman kokoisena kuin 100Ah agm. 200 A virrallakin pitäs pärjätä normaalikäytössä.
t: Eeli
Akkujen tiedoista kannattaa tarkistaa maksimi ulostulovirta. Se saattaa olla isompi 2X100Ah:ssa kuin 1x200Ah:ssa. Jos on iso invertteri ja tarvitsee isoa virtaa.. Akun valvontajärjestelmä ssä olevien puolijohdekytkimien virtakesto tuon rajoittaa, niin voi olla, että kahdesta akusta saa enemmän otettua ulos.Joo, tuo ulostulovirta oli se kynnysjuttu...
t: Eeli
Kyllä se suurinpiirtein niin menee, että akkujen virrat laskee yhteen, eikä tee mitoitusta ihan tarkalle. Ja paremmin pitää li- akku jännitteensä isolla virralla purettaessa.Elikä 2x 100 Ah olisi parempi purkuvirran suhteen...
Kuka on viimeksi akkuja ostanut orgin porukasta? Mulla nuo on olleet jo jokusen vuoden ja Suomesta ostin. Ja hinnat on muuttuneet siitä jonkun verrankin.Even 314 Ah kennot basengreeniltä ja laatikko Howardin eel diy. 600 eken luokkaa.
Jos laitat kaksi akkua niin muista laittaa akkukaapelit niin että plus tulee toisen akun plussaan ja miinus eri akun miinukseen. Muuten sekä purettaessa että ladattaessa toinen akku on lujemmilla niitten välisen pienen jännite-eron vuoksi (rinnankytkentäkaape lien häviöt)Joo, jos tämä oli tarkoitettu mulle...
Jos laitat kaksi akkua niin muista laittaa akkukaapelit niin että plus tulee toisen akun plussaan ja miinus eri akun miinukseen. Muuten sekä purettaessa että ladattaessa toinen akku on lujemmilla niitten välisen pienen jännite-eron vuoksi (rinnankytkentäkaape lien häviöt)Kuinka suuri se jännite-ero on, jos välikaapeli on 18 senttiä pitkä ja 70mm2 kokoinen?
Kuinka suuri se jännite-ero on, jos välikaapeli on 18 senttiä pitkä ja 70mm2 kokoinen?
Riippuu virran määrästä. Ei se noin paksulla ja lyhyellä kaapelilla (2x18cm) ole kuin millivoltteja, esim 150 A:lla 13mV.
En nyt löytänyt tähän hätään ihan tarkkaa referenssiä, mutta kyse lienee ennenkaikkea siitä, että koska LiFePo4 akuissa on hyvin pieni sisäinen vastus myös suurilla virroilla, niin yhdyskaapelien vastuksellakin on merkitystä sille, miten virran anto/otto jakautuu akkujen välillä (ei siis pelkkä jännitekysymys). Jos plussa ja miikka on kytketty akkupankin eri päihin, niin silloin tuota eroa ei kaapeleista tule.
Mutta talvi tuokin sitten omat ongelmat lataukseen, siitä on juttuja netti puolillaan.Tuntuu vain että ne jutut on enimmäkseen sellaisten ihmisten spekulointia joilla ei käytännön kokemusta ole. Vähän sama ilmiö kuin tuossa talvisähköautoiluss a että äänekkäimmin niitä talvikäyttöominaisu uksien ylitsepääsemättömiä ongelmia esillä pitää porukka jolla ei sähköautoa ole ja sähköautoilijat itse sitten ajelee talvet enimmäkseen kuitenkin ihan muina miehinä ilman isompaa hämmminkiä.
Tuntuu vain että ne jutut on enimmäkseen sellaisten ihmisten spekulointia joilla ei käytännön kokemusta ole. Vähän sama ilmiö kuin tuossa talvisähköautoiluss a että äänekkäimmin niitä talvikäyttöominaisu uksien ylitsepääsemättömiä ongelmia esillä pitää porukka jolla ei sähköautoa ole ja sähköautoilijat itse sitten ajelee talvet enimmäkseen kuitenkin ihan muina miehinä ilman isompaa hämmminkiä.Voi olla näinkin sähköautojen kohdalla...
Muutama on maininnut akkujen sijaitsevan lämpimässä tilassa. Miten se toimii, kun auto on -15 asteen pakkasessa maanantaista perjantaihin ja sitten lähdetään viikonloppuretkelle? Kai niitten akkujen pitäisi olla lämpimiä jo lähtiessä, jotta lataus tapahtuisi ensi kilometreistä asianmukaisesti?
Vähän sama ilmiö kuin tuossa talvisähköautoiluss a että äänekkäimmin niitä talvikäyttöominaisu uksien ylitsepääsemättömiä ongelmia esillä pitää porukka jolla ei sähköautoa ole ja sähköautoilijat itse sitten ajelee talvet enimmäkseen kuitenkin ihan muina miehinä ilman isompaa hämmminkiä.
Viimeinen havainto sähköautoilusta on, että kaverin piti ostaa talvisaappaat, että pääsee kotiin.Niin niin ja nyt minun kai kuuluu vastata sitten jotain siihen suuntaan että "pääsi sentään kotiin, toisin kuin moni pakkaseen tykkänään hyytyneen dieselin omistaja" tms Haukotus.
Teslan ilmalämpöpumppu ei kosteassa pakkaskelissä enää toiminut.
Muutama on maininnut akkujen sijaitsevan lämpimässä tilassa. Miten se toimii, kun auto on -15 asteen pakkasessa maanantaista perjantaihin ja sitten lähdetään viikonloppuretkelle? Kai niitten akkujen pitäisi olla lämpimiä jo lähtiessä, jotta lataus tapahtuisi ensi kilometreistä asianmukaisesti?
Akkuhan on edellisen ajon jäljiltä täynnä joten heti sitä latausta ei tarvi käynnistää. Ajelee sen tunnin kaks ja käynnistää latauksen vasta sitten. Toki vaatii hieman harrastelua muun toiminnan ohessa huolehtia nämä lataushommat.Eikös se akku itse tiedä, koska latauksen voi aloittaa...?
Off-Topic:Eikös se akku itse tiedä, koska latauksen voi aloittaa...?
Ajelee vain ja jossain vaiheessa akku on riittävän lämmin ja lataus alkaa. Voiko tällainen latauksen pätkiminen rikkoa DC/DC laturin?
Off-Topic:Off-Topic:
Onneksi tankkipullon kanssa ei tartte vaihdella, täytän kun siltä tuntuu. Voi keskittyä reissuun.
Niin niin ja nyt minun kai kuuluu vastata sitten jotain siihen suuntaan että "pääsi sentään kotiin, toisin kuin moni pakkaseen tykkänään hyytyneen dieselin omistaja" tms Haukotus.
Viimeinen havainto sähköautoilusta on, että kaverin piti ostaa talvisaappaat, että pääsee kotiin.Kosteaa pakkaskeliä ei ole. Kosteus% voi olla korkea mutta vesisisältö pieni.
Teslan ilmalämpöpumppu ei kosteassa pakkaskelissä enää toiminut.
Eikös se akku itse tiedä, koska latauksen voi aloittaa...?
Ajelee vain ja jossain vaiheessa akku on riittävän lämmin ja lataus alkaa. Voiko tällainen latauksen pätkiminen rikkoa DC/DC laturin?
Off-Topic:Off-Topic:
Onneksi tankkipullon kanssa ei tartte vaihdella, täytän kun siltä tuntuu. Voi keskittyä reissuun.
Periaatteessa tietää. Noissa halvimmissa vaan ei ole kylmälatauksen katkaisua, joten akku voi olla kerrasta vainaa.Jotain tällaista tuumailin...
Toisekseen, jos lämpötilamittaus on bms:ssä niin itse akkukennot voi olla vielä jäässä kun bms nousee plussalle.
Mulla on 2x200AH lämmityksellä varustetut PowerPlus LiFePo4:t nyt kolmatta talvea. Ovat enempi "halvemman pään" akkuja, vaikka toki lyijyä selvästi kalliimpia. Suomen Akut antoi 3v takuun niin uskalsin ostaa.
Auto seisoo pihalla pakkasessa lataus- mutta ei lämmityspiuhan perässä. Välillä pakkanen on nollassa ja välillä kolmessakympissä. Mitään temppuja en ole tehnyt vaan "set it and forget it". Toistaiseksi ei mitään ongelmia, käy ja kukkuu kuin junan vessa. Akkujen lämmitys ei ole koko ajan päällä (ylläpitolatauksessa ei lataa eikä pura) vaan ainoastaan silloin, kun vajaaseen akkuun yritetään pukata yli 10A virtaa. Silloin se nappaa 10A lämmityksen päälle niin pitkäksi aikaa, kunnes akun lämpö on nollassa ja alkaa sitten vasta lataamaan.
Toki silloin kun pakkanen tippuu pitemmäksi aikaa alle kahden kympin niin silloin akut pimenevät kokonaan, koska kun akun lämpötila tippuu -21:een niin akun sisäinen BMS katkaisee virrat. Kun lämpö nousee niin herää taas henkiin. Akut ovat välipohjassa, joka on autoa käytettäessä lämmin, eli silloin toimivat kuten kesäkelissä.
Ainoa "talviongelma" on siis se, että jos auto otetaan seisonnasta liikenteeseen (eli aletaan lämmittää) yli kahdenkympin pakkasilla niin silloin pitää tulla muualta alkulämpöä tai sitten 12V sähköä (esim laturilta) niin että Alde lähtee tulille ja saa litiumit toimintalämpöisiksi .
Nyt varmaan suuri joukko lyijyakun puolustajia rientää teilaamaan suureen ääneen: "Nonni, eihän niillä kalliilla ...oilla tee mitään kun ei saa edes pakkasessa lämppäriä päälle!". Ei ole ollut minulle mikään ongelma, maasähkölaturi antaa Aldelle virtaa sen aikaa, että akut saa lämpenemään yli -20 ja sitten kaikki pelaakin jo normaalisti, paitsi että lataus alkaa vasta muutaman tunnin päästä kun akut ovat lämmenneet yli nollan.
Jos ei ole maasähköä tarjolla niin toinen vaihtoehto on laittaa auto käyntiin, jolloin starttiakun puolelta tuppaa DC-DC konvertterin kautta 12V hupipuolellle ja sitä myötä myös Aldelle. Silloin vaan pitää koneen olla käynnissä niin kauan että hupiakut lämpenee yli -20. Jollekin tuo voi olla ongelma, mutta minulla ei ole ollut tarvetta lähteä alle -20 asteessa kylmänä seisoneella autolla liikkeelle paikasta, jossa ei ole maasähköä.
Olen ostokseen tyytyväinen. Vanhat 3x165Ah AGM:t lensi pihalle ja 2x200Ah litiumit tuli tilalle. Käytössä oleva sähkömäärä käytännössä lähes tuplaantui ja painoa lähti n 95kg. Latausnopeus kasvoi merkittävästi, millä on suuri merkitys kun parkkeilee puskissa eikä aja niitten välillä tuntikausia.
Ai mihinkö tarvitsen noin paljon sähköä? No esim. läskiavusteiset sähköpyörät on näppärä ladata takakontissa myös puskaparkissa.
Peukkua kirjoittajalle, ThumbJoo, hyvä kirjoitus käyttökokemuksista. ..
80% käyttäjäkunnassa liet on samassa tilanteessa käytön suhteen kuin kirjoittaja, jos viitsit kertoa akkumerkin ja tyypin, vaikkakin markkinat elää ja käyttämäsi akku on jo saattanut poistua markkinoilta mutta merkki/tyyppi antaa vinkkiä millaisesta akusta on/oli kyse.
Asia kiinnostaaa itseänikin, tiä vaikka siirryn LiFepo4 akkukantaan ensi keväänä ja tiä vaikka kuljinki vaihtuu mutta as-automarkkinat näyttää vaihtuuko kuljin . . .
Tuolla missä kuljen on tuhansia. En tankkaa presson hinnoilla mitään.Off-Topic:
Onkos niitä muita paikkoja kun PressoCenter?
Tuolla missä kuljen on tuhansia. En tankkaa presson hinnoilla mitään.
Periaatteessa tietää. Noissa halvimmissa vaan ei ole kylmälatauksen katkaisua, joten akku voi olla kerrasta vainaa.Kerrasta vainaa ehkä jos tuuttailee jotain lähes maksimivirtoja -20c akkuun. Pikkuvirroilla ja lähempänä nollaa vahingot ovat jotain mitättömän ja olemattoman välistä.
Toisekseen, jos lämpötilamittaus on bms:ssä niin itse akkukennot voi olla vielä jäässä kun bms nousee plussalle.
On varmaan ihan toimiva järjestely niinkin, että kun tietää lähtevänsä, niin voi laittaa jo edellisenä iltana akun lämmitykseen vaikka sellaisella erillisellä akkulämmittimellä. Vakituisessa käytössä olevassa kulkineessa sitten omat järjestelynsä. Meilläkin auto on asuntoyhtiön paikalla, niin sähkön saanti on vain 2 tuntia vuorokaudessa.Yleensä noissa on lämmityselemetit speksattu niin että siinä parissa tunnissa akkui lämpenee jo latauskuntoon vähän rapsakammassakin pakkasessa.
Joo, hyvä kirjoitus käyttökokemuksista. ..
Tuollainen akku on ainakin saman merkkinen:
https://www.suomenakut.fi/akut-ja-paristot/power-plus-lfp12-200ev-akku12-8v200ah-527x240x218-lifepo4-li-ion-bt-heat/p/78350/
Just tuollaiset mulla on.Taas mielenkiintoista tietoa...
Sellainen kiusallinen pikku yksityiskohta näihin (ja varmaan moniin muihinkin lifepoihin) liittyy, että jos virrat on ollut kokonaan poikki vähän pitempään (tunti-, ei minuuttiluokkaa) esim. pääkytkin avattuna, niin invertterin (2kVA) kytkentäyritys mykistää akut puoleksi minuutiksi.
Johtuu siitä, että kun invertterin isot konkat latautuu kytkettäessä silmänräpäyksessä, niin virtapiikki minkä ne ottaa on ISO. En tiedä onko se satoja vai tuhansia ampeereita, mutta kestää vain jotain millisekunteja. Siinä ajassa akun BMS ehtii kuitenkin jo katkaista liian suuren virran vuoksi. Sitä varten minulla on 60cm 4mm2 hyppylanka, jonka laitan starttiakulta dc-dc konvertterille tulevan piuhan ja hupiakun pääkytkimen väliin pariksi sekunniksi invertteriä "kylmänä" akkuun kytkettäessä ihan vaan käsin terminaalipultteja vasten painamalla.
Tämä EI siis liity invertterin käyttöön/käynnistämiseen/sammuttamiseen, vaan siihen kun akuista pitempään irti ollut isohko invertteri kytketään akkuun.
Taas mielenkiintoista tietoa...Kyllä tuo on inverttereille ihan tyypillistä, varsinkin jos BMS:n sallima virta on invertteriin nähden pienehkö ja järjestelmän sisäinen resistanssi hyvin pieni. Usein noihin laitetaan jonkinlainen esilatauspiiri väliin eli kytkin ja vastus joiden kautta annetaan ensin rajoitetusti virtaa muutama sekunti ennen kuin lyödään virrat oikeasti päälle. Muistaakseni mm. Victronin uusissa BMS:ssä ja varmaan muissakin laadukkaissa on vastaava esilatauspiiri sisäänrakennettunak in.'
En oikein kyllä ymmärtänyt tuota hyppylankatemppua, mutta mietin, olisiko invertterissä joku ongelma. Kovin hetkellinen kulutuspiikki täytyy olla, kun sellainen ei ainakaan minulla näy mittarissa.
Mitä tulee noihin akkuihin, niin minulle ne ovat aivan liian kalliit.
En oikein kyllä ymmärtänyt tuota hyppylankatemppua,
Tuossa vielä linkki missä on aihetta valaistu mielestäni varsin selkeästi.
Hyvä linkki, kiitos!BMS:n lisäksi sillä vastuksella todennäköisesti pidentää myös invertterinsä elinikää kun ei ne konkatkaan varsinaisesti rakasta liian suuria käynnistysvirtapiik kejä.
Tuon valossa suosittelen lämpimästi käyttämään hyppylangassa vastusta ja alanpa käyttää itsekin.
Kipinöistä en välitä (busbariin tökätessä ei ota akunnavat tai terminaalit kipeää), mutta tuota BMS:n hajoamisriskiä en tullut ajatelleeksi.
Mitä tulee noihin akkuihin, niin minulle ne ovat aivan liian kalliit.
Se on totta että kaupassa saa kerralla latoa rahaa tiskiin aika lailla.Toki näin...
Kokonaisuutta laskiessa pitää kuitenkin huomioida, että litiumin kanssa riittää puolet lyijyakun ampeeritunneista ja litium kestää lataussyklejä moninkertaisesti lyijyakkuun nähden.
Yritin sisäistää. Pitääkö olla huolissaan...?
Onko ongelma ohitettu, kun invertteri on aina kytkettynä akkuun ja samoin aurinkopaneelit?
Toki näin...Youtubesta löytyy sellainen aurinkosähköpuuhast elija kuin William Prowse joka testailee ja purkaa noita akkuja ja tutkii mitä ne ovat syöneet. Sieltä löytyy halpisosastolta kaikenlaisia yllätyksiä, positiivisia, negatiivisia ja joskus suorastaan vaarallisiakin. Hyviä klippejä jos aihe kiinnostaa.
Toisaalta litium akkuja saa puolta halvemmallakin. Eikö niissäkin pitäisi olla pitkä kestoikä ja sitä kautta tulisivat puolet lyhyemmälläkin aikaa saman hintaisiksi?
En tiedä, onko olemassa hyvää ja halpaa samassa paketissa. Epäilen kyllä, että markkinoilla on tarjolla paljon huonoja ja kalliitakin litium akkuja.
En oikein kyllä ymmärtänyt tuota hyppylankatemppua, mutta mietin, olisiko invertterissä joku ongelma. Kovin hetkellinen kulutuspiikki täytyy olla, kun sellainen ei ainakaan minulla näy mittarissa.
Ongelmaa ei tosiaan ole koskaan kun invertteri on kytkettynä akkuun, vain silloin kun invertteri on pidemmän aikaa irti sähköistä jolloin sisäiset kondensaattorit kerkeää tyhjentyä.
Toki joissakin isoissa inverttereissä on käynnistymispiikkik in ihan jonkunlainen, mutta kuitenkin. Ei tarvi hyppyjohdoilla/vastuksilla värkkäillä kun johdot on "aina" kiinni akussa.
Aika paljon näyttää olevan tarjolla inverttereitä, joissa on soft start juuri LiFePO4-akkuja huomioiden.Onko se sitä varten...
Onko se sitä varten...
Olen ymmärtänyt, että soft startin olisi tarkoitus suojata käyttölaitteita. Sellaisen viiveen aikoinaan väsäsin invertterin ja käyttölaitteen väliin. Nykyisessä tuo ominaisuus on jo invertteriin integroitu.
Voi olla, että tämä on eri juttu.