Karavaanarin keskustelufoorumi
Tekniikkakeskustelut => Matkailuautot => Aiheen aloitti: japaa - 29.07.2015 kello on 12:39
-
Kertokaahan tänne hyviä vinkkejä miten säästää kallista polttoainetta. Varmaankin ennakoimalla tilanteet, pudottamalla keskinopeutta, huoltamalla auton säännöllisesti tulis nyt ekana mieleen.Mutta jokatapauksessa löpöä tuntuu palavan aika paljon. Mutta se on vaan hyväksyttävä kun on tuota massaakin. Itsellä on ducato 2,8 jtd
-
Kertokaahan tänne hyviä vinkkejä miten säästää kallista polttoainetta. Varmaankin ennakoimalla tilanteet, pudottamalla keskinopeutta, huoltamalla auton säännöllisesti tulis nyt ekana mieleen.Mutta jokatapauksessa löpöä tuntuu palavan aika paljon. Mutta se on vaan hyväksyttävä kun on tuota massaakin. Itsellä on ducato 2,8 jtd
Vakkari pois päältä, anna nopeuden laskea vastamäessä. Sitten saat jonon taaksesi.
-
Rekan perässä imussa, mutta en suosittele.
Alamäet isolla vaihteella moottorilla jarrutellen. Ilmansuodattimen säännöllinen tarkkailu ja vaihto lie tärkein huoltotoimenpide.
Kyllä kai se siitä nopeudesta lähtee. Jos ajaa liikennevirran mukana henkilöautovauhtia, niin 11-12 litraa vie varmasti Hymer - Ford 2.2 alkovi. Alle kympin ei mene koskaan, minulla.
Olisiko paras suunnitella reitit oikein, ettei tule turhia kilometrejä. Kunhan ei tee sitä reissaamisen mielekkyyden kustannuksella. Pitempi reitti voi olla parempi, vaikka dieseliä kuluisikin enemmän.
-
Paljonko on "aika paljon"? Tokihan tuota palaa autosta riipppuen jonkun verran enempi kuin henkilöautolla, mutta siltikin, paljonko on paljon? ???
Itsellä Rellu syö karvan päälle 11 kun ajelee sen mitä sallitaan (max 100km/h) ja pyrkii myös pitämään sen ylämäissäkin. Tuosta varmaan saisi helpostikin niistettyä sievoisesti ajelemalla vain max 80km/h, jolloin myös ilmanvastus on pienempi. Tuo alkovi kun on melkoisen korkea ja pysty perä vielä laajaa "ilmapussia" mukanaan, vaikka Millerissä se hieman kallistettu onkin juurikin ilmanvastuksen pienentämiseksi :-\
Omalla kokemuksella jopa tavis bensa-farkulla saa litran, vähän päällekin pois ihan vain pudottamalla motarinopeuden 120km/h => 100km/h :o
-
ei nyt liity tähän ketjun aloittajaan henkilö kohtaisesti, mutta aikas paljon näitä kulutus juttuja vatvotaan, eikait sillä nyt ole merkitystä, viekö eesmees 10 vai 13 per sata, paras pysyä kotimaisemissa jos kulutus lukemat hirvittää Thumb
-
Kerro miten paljon se kulutus on? Jospa se ei olekaan niiiin paljoa??
-
11,5-12,5 meillä on aina ollut kulutus ja lasken sen joka tankillisella, joskus lisättynä pienemmällä välitankkauksella. Yksi poikkeus tuohon ja se oli viime keväänä kun ajoimme kunnon myötuulessa Baltian läpi, se tankillinen jäi alle 10l/100km ja kilometrejä kertyi reilusti tankillisella.
Nyt minulla on RVS käsittelyt päällä autossa ja moneen ne on vaikuttanut, tuntuma on, että kulutukseenkin mutta haluan ajaa enemmän ennen kuin kommentoin sitä
-
Paljon ja paljon. Autolla en ole ajanut vasta kun kaks tankillista kun olen uus karavaanari :) Mutta näppituntumalla olis ehkä 12 l luokkaa. Kysymys olikin siitä miten sitä kulutusta vois vähentää. Olen just lähdössä norjan reissulle ja kilometrejä kertyy arviolta 3000km. Onhan sillä jo merkitystä jos osaa pihistellä sen pari litraa sataselle. Ei taida se löpö norjassa ainakaan halvempaa olla :-\
-
Puoli-integroitu Adria 2.3 litraisella ja 130 heppaisella koneella on vienyt keskimäärin 10.6 l/100km, jos ajaa max. 83 km/h (gps-nopeutta) kulutus on 9 l/100km ja jos ajaa pelkkää moottoritietä useamman sadan kilometrin matkan (103 km/h gepsin nopeudella), kulutus on silloin 11 l/100km. Näitä kulutuksia on seurattu jo seitsemän vuoden ja 76000 km:n matkan ajalta.
Eli nopeudella on suurin vaikutus jos sitä haluaa pienentää niin sitten vaan nopeutta pienemmäksi.
-
Oho.. Mie olen aina vaa enempi mielissään rullamersusta ku se vie 12 ~ 14 väliin maastosta riippuen.. Arvelin että uudemmat masiinat menis pitkästi alle kympin vaan eipä näin ookkaan :) Ei siis kannata ainakaan sen takia vaihdella uuempaan..
-
Tuohan on ihan normikulutus asautolle. Lastutus voi auttaa hiukan, mutta sen takaisinmaksu polttoainesäästöjen kautta vie kauan. Optimaalikierroksia käyttäen ja pitämällä vauhdin hallussa voi hiukan säästää, ei kuitenkaan litratolkulla
-
kyllä näillä uudemmilla pääsee reippaasti alle kympin jos ajaisi samaa nopeutta kuin vanhemmilla kalustoilla, viimeksi testasin Ruotsin E4-tiellä n. pari viikkoa sitten keskiyön rauhallisen ajan aikaan vajaan 150 kilsan matkalta, kulutus oli tuolloin n. 9 l/100km just sillä max. 85 km/h todellisella nopeudella.
-
Näin:
-turhat tavarat / paino pois kyydistä, myös katolta
-renkaisiin + 0.2 bar
-ennakoiva ajo, vältä pysähtymistä ja jos mahdollista vältä ruuhkia
-käytä moottorijarrutusta
-älä hankkiudu jonon ensimmäiseksi ja vältä yli 80 kmh. ajoa
-tarkkaile moottorin lämpöjä, heti pahvia nokalle kun ilmat viilenee ja käytä esilämmitystä
-varmista ettei jarrut laahaa
-käytä moottorin paras vetoalue hyödyksi
-pidä auto muutenkin teknisesti kunnossa
Tässä nyt aluksi.
-
Jos ajan oikeita nopeuksia eli aina sataa jos voi,kulutus on 9,5-10l/100km.
Kun ajan mittarinopeuksia ,joka valehtelee noin kympin kulutus putoo 8,6l/100km .
Nämä auton tietokoneen mukaan .
Turhaa kuromaa välttelen.
Oikeilla kierroksilla ajellaan enimmäkseen vakkarilla .
-
Tuntuu vaikuttavan litran verran sadalla, jotta onko alkovi vaiko puoli-integroitu. Paino tottakai vaikuttaa, ja katolla mahdollisesti olevat hilppeet ilmastointilaittees ta alkaen. Varmaan markiisi myös, joskin vähemmän.
Auton ajotietokoneeseen ei pidä luottaa, valehtelee mulla 0,5 - 1 litraa, sama juttu Touranissa.
Kysyjälle sen verran, että matkustusmukavuudes ta tinkimättä voinee säästää puolisen litraa, maksimissaan litran, jos auto on teknisesti kunnossa. Hidastelu alkaa pitemmillä siirtymillä harmittamaan.
-
Auton ajotietokoneeseen ei pidä luottaa, valehtelee mulla 0,5 - 1 litraa, sama juttu Touranissa.
Kyllä siihen ajotietokoneeseenki n voi luottaa...kokemukse n kautta, kokemusta on saatu niistä 159 tankkauksesta jotka Adriaan on tullut 7 vuoden aikana liruteltua ja siten myös tuon ajotietokoneen virhenäyttämän todettua. ;D
-
Paljonko se virhenäyttämä on?
-
0.2 - 0.3 l/100km Ducatossa ja tietty alle todellisenhan se näyttää.
-
Auton ajotietokoneeseen ei pidä luottaa, valehtelee mulla 0,5 - 1 litraa, sama juttu Touranissa.
No miksi ei ?
Esimerkiksi ilmastointi nostaa kulutusta ,03-,05 litraa ja sekin näkyy heti kulutusmittarissa Fiatissa .
Samoin 200D Mersedes näytti kaiken kulutuksen muutoksen mittarissaan ,webastosta alkain .
Kun jättää mittarin näyttämään hetkellistä kulutusta oppii nopeasti mitkä tekemiset nostavat kulutusta ja huimasti.
-
Näin:
-renkaisiin + 0.2 bar
-käytä moottorijarrutusta
Hyvä lista, mutta noita tarkentaisin:
Mihin verrattuna tuo +0,2 bar, valmistajan suositukseen?
Kun vauhtia pitää saada alas, niin edullisinta on vapaalla rullaus ja vasta sitten moottorijarrutus ja viimeisenä "oikea" jarrutus. Eli risteystä lähestyessä kannattaa heittää vapaalle niin että ihannetapauksessa ei tarvi jarruttaa ollenkaan, tai ainakin mahdollisimman vähän. Tietenkin muuta liikennettä häiritsemättä.
Niin yllättävältä kuin se voi tuntuakin, mäkinen maasto voi myös auttaa säästämään polttoainetta, edellyttäen ettei tarvi käyttää jarruja alamäessä. Ihmettelin tätä kun huomasin ilmiön (kylläkin henkilöauton) ajotietokoneessa. Selitys lienee se että, energiaa (=korkeutta) kerätään varastoon hyvällä hyötysuhteella ylämäessä ja alamäessä sen saa kaiken takaisin. Ei päde automaattivaihteisi in, kun lukko ei pysy päällä.
Markiisi tosiaan lisää ilmanvastusta, joten kannattaa laittaa se kiinni ajoon lähtiessä ;D
Aika monen ajotietokoneen kokemuksen perusteella sanoisin että niihin voi kyllä luottaa sikäli että virhe pysyy melko vakiona, mutta virhettä niissä melkein aina on. Senhän saa selville kun tsekkaa matkamittarin virheen gps:llä tai tielaitoksen kylteistä ja sen jälkeen laskee todellisen kulutuksen tankkausten yhteydessä. Esim. nykyisessä Vokkelossa ajotietokone näyttää aina 0,1-0,3 l/100 km yläkanttiin. Eli n. 2%.
-
No miksi ei ?
No kun...
...valehtelee mulla 0,5 - 1 litraa, sama juttu Touranissa.
Muutaman kerran olen laskenut kulutuksen ihan itse. Sekään ei aina ole luotettava, jos auto ei ole samassa asennossa kuin edellisessä tankkauksessa. Minä ainakaan jaksa täyteen liruttaa.
-
Jos oikein haluaa pihistää niin aja aina myötä tuuleen, ;)
-
No kun...
Muutaman kerran olen laskenut kulutuksen ihan itse. Sekään ei aina ole luotettava, jos auto ei ole samassa asennossa kuin edellisessä tankkauksessa. Minä ainakaan jaksa täyteen liruttaa.
Eli voisi tiivistää näin: muutokset kulutuksessa näkee ajotietokoneesta mutta absoluuttitaso (ja sitä kautta tietokoneen virhe) pitää tsekata tankkauksista ja tosiaankin täyteen liruttamalla.
-
Näin varmaan. Itsellä ei riitä mielenkiinto, kun ei tarkasta selvittämisestä loppupeleissä käytännön hyötyä ole. Arvattavissa oli, että alkovin "hinta" on kulutuslisänä se noin 150 euroa per 10.000 km ajettu vuosi. Tuota rullaamista vapaalla voisi kyllä kokeilla.
-
Talvi kaikkine oikkuineen, lienee pahin haitta taloudelliselle ajolle :-\.
Tosin nykyaikainen kitkarengas rullaa paremmin kuin moni kesärengas...
-
Kun vauhtia pitää saada alas, niin edullisinta on vapaalla rullaus ja vasta sitten moottorijarrutus ja viimeisenä "oikea" jarrutus. Eli risteystä lähestyessä kannattaa heittää vapaalle niin että ihannetapauksessa ei tarvi jarruttaa ollenkaan, tai ainakin mahdollisimman vähän. Tietenkin muuta liikennettä häiritsemättä.
Tuo on rajatapaus. Eur 3 alkaen vai oliko jo eur 2 niin, että jarru painaessa tai mootorijarrutuksess a polttoainesyöttö loppuu. Silloin isolla vaihteella rullaten kulutus laskee alle tyhjäkäyntikulutuks en.
-
Tuo on rajatapaus. Eur 3 alkaen vai oliko jo eur 2 niin, että jarru painaessa tai mootorijarrutuksess a polttoainesyöttö loppuu. Silloin isolla vaihteella rullaten kulutus laskee alle tyhjäkäyntikulutuks en.
Tuo on kaksipiippuinen asia, vapaalla rullaten voi rullaamisen aloittaa aikaisemmin, eli pidempi matka tyhjäkäynnillä vai lyhyempi matka moottorijarruttaen kulutus nollassa.
-
Tuo on kaksipiippuinen asia, vapaalla rullaten voi rullaamisen aloittaa aikaisemmin, eli pidempi matka tyhjäkäynnillä vai lyhyempi matka moottorijarruttaen kulutus nollassa.
Niinpä, siksi puhuinkin rajatapauksesta ja löpöä palaa tunnissa vajaa litra tyhjäkäynnillä, sillä rullaa pitkälle. Sitten tulee taas nämä kytkinpolkimen/ vierintänopeuden vaikutus tyhjäkäyntiin. Meillä tyhjäkäynti paikallaan 750 rpm ja auton liikkuessa 1000rpm
-
Nykyaikasissa autoissa moottorijarrutukses sa "syöttö" katkeaa ( 0 ltr./h. vs. vapaalla/tyhjäkäynnillä rullailu + oma vie tyhjäkäynnillä normilämpöisenä n. 1 litran tunnissa. Eli isoimmalla vaihteella moottorijarrutus on taloudellisinta etenemistä.
Ps. tietty jos vapaalla rullatessa sammuttaa moottorin, niin sitten pääsee pitemmälle vähemmän vastuksen turvin.
-
Jotenkin en vaan suostu uskomaan että moottorijarrutus on taloudellisempaa kuin vapaalla jarrutus, pari havainnollistavaa(?) esimerkkiä. Annetut luvut ei ehkä vastaa 100% todellisuutta, mutta auttavat ymmärtämään mitä tarkoitan - toivottavasti:
1) Risteykseen tulo, vauhti pitää saada 80:stä 0:aan. Tämä tapahtuu joko
a: Rullaamalla viimeinen kilometri vapaalla (kulutuksella 1 l/h) tai
b: Ajamalla 0,5 km 80 km/h (kulutuksella 10 l/h) ja moottorijarruttamal la 0,5 km (kulutuksella 0 l/h)
2) Tyhjäkäynnillä kulutettu polttoaine käytetään moottorin sisäisten vastusten voittamiseen, moottorijarrutukses sa tuo energia tulee liike-energiasta eli vauhti hiljenee. Jos moottoria pyöritetään yhtään tyhjäkäyntikierroks ia nopeammin, energiaa tarvitaan enemmän.
Varmaan jossain on ihan tieteellistä fakataakin miten se asia menee.
Jos vauhtia pitää saada pois nopeammin kuin mitä se laskee vapaalla rullatessa, silloin moottorijarrutus kannattaa ilman muuta.
-
Nykyaikasissa autoissa moottorijarrutukses sa "syöttö" katkeaa ( 0 ltr./h. vs. vapaalla/tyhjäkäynnillä rullailu + oma vie tyhjäkäynnillä normilämpöisenä n. 1 litran tunnissa. Eli isoimmalla vaihteella moottorijarrutus on taloudellisinta etenemistä.
Ps. tietty jos vapaalla rullatessa sammuttaa moottorin, niin sitten pääsee pitemmälle vähemmän vastuksen turvin.
Edelleenkään asia ei ole nuin yksioikoinen, mootorrijarrutukses sa syöttö katkeaa se on fakta, mutta vapaalla rullaus on kevyempää jolloin voi edetä pidemmän matkan rullaamalla verrataessa edettyyn matkaan moottorijarrua käyttämällä. Ennakoiva kuljettaja voi hyvinkin päästä pienemmällä kulutuksella rullaamalla vapaalla pidemmän matkan esimerkiksi saavuttaessa risteykseen.
-
Itse olen kanssa rullaamisen kannalla - omat kokeet ovat osoittaneet "kiistattomuuden" vrt. moottorijarru isolla vaihteella. Analysaattoreina ovat toimineet autojen omat ajotietokoneet; D.T.Y (Distance to Empty) eli "paljonko ajaa loppupolttoaineella". Kilometrimäärä selkeästi kasvaa enempi rullaamalla.. ja rullauksen ajaksi on hyvä laittaa automaatti-ilmastoinnin kompurakin töihin - muutoinhan se on off'illa ^-^
-
Mites tämä;
http://www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/biopoint/tietopankki/Documents/Tietokortti_Vinkkeja_taloudelliseen_%20ajoon.pdf
-
Mulla on tällanen ajotapa. 2.8 ittd:n kanssa.
Taajama-ajossa ajan ns."korvakuulolla"kuuntelen sitä konetta, en vahtaa rundikelloa tms,. Eli liikkeelle lähen siten että ykkösellä just liikkuu sitten kakkonen, vähän reippaampi painallus kaasua ( oisko joku 2200-2500 Rpm ) ja kolmonen. Riippuen liikennevirran nopeudesta, nelonen heti perään. Liikennevaloihin jos on punanen tulen siten, että "himmailen nopeutta" pieni välikaasu ja kolmonen hiljoksiin moottorijarruttaen ja kolmosella tai kakkosella tulen hilijaa liikennevaloja kohden, siten ettei ole pakko topata ennen vihreetä. Kaikki ylimääräset liikkeelle lähdöt kun syö energiaa. Kun himmaa siihen risteykseen pysähtymättä ja jos kaikki natsaa niin säästää, kun auto rullaa ja voi kiihdyttää ja heti isompaa silmään sitten. Jos ajelee tutuilla kulmilla niin välttää isoja nousuja. Ylimääränen mutka on pienempi kuluttaja kun rinnevedättäminen. Yleensä ajan normi matka-ajossa niin, että jos edessä on nousua niin ennen sitä reipas vauhti sinne mäkeen. Ja jos on kuormaa autossa niin puolvälissä viimestään nelosta pesään. Mulla kyllä menee vitosellakin jos liki satasen ottaa alkupotkua ennen isompaa nousua. Voimansiirto vaan on kovilla jos on se femma kepissä ja esim onkin arvioitua jyrkempi nousu joutuu sitten puotteleen neloselle.
Lapissa ajon niin että aina alamäessä vauhtia ylämäkiin ja löysää lähellä lakea. Alamäkikurveihi kannattaa kuitenkin ajaa maltilla. Jarrua kannattaa käytellä ajoissa jos jyrkältä näyttää. Kulutus on nyt uuden tankin aikaan laskettu ihan sillon alussa kanisterilla täyttämällä tankki ja trippi nollaamalla. Matka ajo yhdeksän lirtaa ja taajamassa menee se noin hitusen kympin päälle. Matkavauhti 76-82 mukavin kun voi vitosta käyttää. Puhtaat suodattimet, ja hyvät oljyt. Nyt koneessa vaihteeksi Mobil Delvac MX15W40 Ostin kun oli Motonetissä tyrkyllä. Välillä diiselin joukkoon STP Injector cleaner ym. tarpeen mukaan. Että silleen.
http://www.seab.fi/tuotteet/stp/
Vähän on sellanen ajatus kuiteskin, että ei sitä kulutusta tarvi vahtii, jollei ny ihan jatkuvasti tarvi tankilla koukkia.
-
Tuossa yllättävänkin hyvä pätkä rahtarin arjesta. Kun kuuntelee tuosta rekan koneen kierroksia ja kuskin puhettakin, niin hiffaa ideaa mitä ajoin takaa. Vaikka nyt automaatti tuo onkin..
https://www.youtube.com/watch?v=t0f6xDCKuKc
-
Otsikkoon vastaten: En ole edes miettinyt matkaillessa, muissa ajamisissa hyvinkin ennakoivaa ajoa 50 tkm vuotta päälle.
Meille tuli edelliseen mökkiautoon noin 8-10 tkm vuodessa pelkkää matkustelua. Ja jotta pääsisi litran vähemmällä sen sata kilometriä pitäisi ajaa todella varovasti tjsp. Ei sillä, kyllähän tuo perusajotapa on jo sellanen että ajetaan sellasilla kierroksilla että kulutus ei varmasti ole suurimmasta päästä. Mutta jos on tarve päästä nopeasti paikasta toiseen niin sitten mennään, viimevuoden kroatian siirtymilläkin se vauhti nyt vaan oli pidettävä reiluna ja kulutus oli noin 12l/100km kohden kun matkavauhti oli 100-120 motareilla. Yli 120 aiheutti niin kovan suhinan ettei voinut sen yli ajaa :D 10 tunnin ajoajassa matkaeroa tulee kuitenkin ja jos kulutus sitten pari litraa nousee niin se tekee päivässä sen 20-30 euroa.
-
Mulla tuo retkuiluauto tuntuu vievän jotain 7,5L, tai hitusen alle....Tarkasti jos viitsisi ajaa niin voisi mennä 7L paikkeilla.
En ole huomannut juurikaan eroa kulutuksessa, jos sitten ajaa tasaisella, vuoristossa, tai polkuja pitkin.
Toisaalta mulle on yksi lysti, vaikka enemmänkin menisi, kun tällä kuljetaan vain lomamatkoja ja vuodessa n. 7000km.
Se hyvä puoli on, että saa pyyhkäistä aina vaikka tuhannenkin km ilman tankkausta.
Eri asia on sitten käyttöautot, joihin tulee 10 kertaa enemmän kilometrejä vuodessa.
-
Mulla on tällanen ajotapa. 2.8 ittd:n kanssa.
Taajama-ajossa ajan ns."korvakuulolla"kuuntelen sitä konetta, en vahtaa rundikelloa tms,. Eli liikkeelle lähen siten että ykkösellä just liikkuu sitten kakkonen, vähän reippaampi painallus kaasua ( oisko joku 2200-2500 Rpm ) ja kolmonen. Riippuen liikennevirran nopeudesta, nelonen heti perään. Liikennevaloihin jos on punanen tulen siten, että "himmailen nopeutta" pieni välikaasu ja kolmonen hiljoksiin moottorijarruttaen ja kolmosella tai kakkosella tulen hilijaa liikennevaloja kohden, siten ettei ole pakko topata ennen vihreetä. Kaikki ylimääräset liikkeelle lähdöt kun syö energiaa. Kun himmaa siihen risteykseen pysähtymättä ja jos kaikki natsaa niin säästää, kun auto rullaa ja voi kiihdyttää ja heti isompaa silmään sitten. Jos ajelee tutuilla kulmilla niin välttää isoja nousuja. Ylimääränen mutka on pienempi kuluttaja kun rinnevedättäminen. Yleensä ajan normi matka-ajossa niin, että jos edessä on nousua niin ennen sitä reipas vauhti sinne mäkeen. Ja jos on kuormaa autossa niin puolvälissä viimestään nelosta pesään. Mulla kyllä menee vitosellakin jos liki satasen ottaa alkupotkua ennen isompaa nousua. Voimansiirto vaan on kovilla jos on se femma kepissä ja esim onkin arvioitua jyrkempi nousu joutuu sitten puotteleen neloselle.
Lapissa ajon niin että aina alamäessä vauhtia ylämäkiin ja löysää lähellä lakea. Alamäkikurveihi kannattaa kuitenkin ajaa maltilla. Jarrua kannattaa käytellä ajoissa jos jyrkältä näyttää. Kulutus on nyt uuden tankin aikaan laskettu ihan sillon alussa kanisterilla täyttämällä tankki ja trippi nollaamalla. Matka ajo yhdeksän lirtaa ja taajamassa menee se noin hitusen kympin päälle. Matkavauhti 76-82 mukavin kun voi vitosta käyttää. Puhtaat suodattimet, ja hyvät oljyt. Nyt koneessa vaihteeksi Mobil Delvac MX15W40 Ostin kun oli Motonetissä tyrkyllä. Välillä diiselin joukkoon STP Injector cleaner ym. tarpeen mukaan. Että silleen.
http://www.seab.fi/tuotteet/stp/
Vähän on sellanen ajatus kuiteskin, että ei sitä kulutusta tarvi vahtii, jollei ny ihan jatkuvasti tarvi tankilla koukkia.
Minä lähden tyhjäkäynnillä liikkeeseen ja heti kun kytkin on ylhällä reipas kaasutus, sitten kakkosella kierrokset kohtalaisen korkealle ja sen jälkeen maltillisilla kierroksilla mahdollisimman tasaista vauhtia. Ärsyttää monet jotka kiihdyttää pienillä kierroksilla ja ei saa liikennevirtaa sujumaan, kyllä olosuhteisiin nähden pitää tavoittaa sopiva sujuva vauhti mahdollisimman pian.
Valoihin moottoijarru välikaasun kautta vaihteelle jolla kiihtyvyys on hyvä, ja sitten jarruilla pysähtyminen jos on tarve. Tuo mateleminen kohti valoja ja pitä letka takana ärsyttää sekin, varsinkin jos valoille on kymmeniä metrejä tyhjää kun ne vaihtuu vihreälle. Toki jos edessä on ruuhkaa ja tiedetään että, on pakko pysähtyä tilanne on eri.
Kokonaistilanne tietty vaikuttaa omiin päätöksiin, jos takana ei tule ketään voin valua esim. valoihin jo kaukaa tai kiihdyttää rauhallisesti. Täällä pääkaupunkiseudulla liikenteen sujumisen oleellisuus vaan kasvaa, ruuhka syntyy hetkessä kun pisaralla pisimmälle kuljettaja on jonon kärkipäässä ja ajaa oman näkemyksensä mukaan.
Vaikka nykypolttoaineet ja öljyt on kehittynyt niin kyllä vieläkin karstaa syntyy ja pitkällä aikavälillä tekniikka kärsii.
EGR venttiilin tukkiminen on yksi tapa säästyä imupuoliongelmista, muutaman olen avanut ja ei se musta paksun noen peittämä imusarja ole kaunis näky, virtaukset taatusti menee pieleen. Ja tietty kirrosten käyttäminen korkealla säännöllisesti.
-
Mitenkähän taloudellisia nämä uudet (http://www.nettiauto.com/fiat/ducato/7244011) Ducatot onkaan .
Olisi kiva kuulla.
-
Minä lähden tyhjäkäynnillä liikkeeseen ja heti kun kytkin on ylhällä reipas kaasutus, sitten kakkosella kierrokset kohtalaisen korkealle ja sen jälkeen maltillisilla kierroksilla mahdollisimman tasaista vauhtia. Ärsyttää monet jotka kiihdyttää pienillä kierroksilla ja ei saa liikennevirtaa sujumaan, kyllä olosuhteisiin nähden pitää tavoittaa sopiva sujuva vauhti mahdollisimman pian.
Valoihin moottoijarru välikaasun kautta vaihteelle jolla kiihtyvyys on hyvä, ja sitten jarruilla pysähtyminen jos on tarve. Tuo mateleminen kohti valoja ja pitä letka takana ärsyttää sekin, varsinkin jos valoille on kymmeniä metrejä tyhjää kun ne vaihtuu vihreälle. Toki jos edessä on ruuhkaa ja tiedetään että, on pakko pysähtyä tilanne on eri.
Kokonaistilanne tietty vaikuttaa omiin päätöksiin, jos takana ei tule ketään voin valua esim. valoihin jo kaukaa tai kiihdyttää rauhallisesti. Täällä pääkaupunkiseudulla liikenteen sujumisen oleellisuus vaan kasvaa, ruuhka syntyy hetkessä kun pisaralla pisimmälle kuljettaja on jonon kärkipäässä ja ajaa oman näkemyksensä mukaan.
Vaikka nykypolttoaineet ja öljyt on kehittynyt niin kyllä vieläkin karstaa syntyy ja pitkällä aikavälillä tekniikka kärsii.
EGR venttiilin tukkiminen on yksi tapa säästyä imupuoliongelmista, muutaman olen avanut ja ei se musta paksun noen peittämä imusarja ole kaunis näky, virtaukset taatusti menee pieleen. Ja tietty kirrosten käyttäminen korkealla säännöllisesti.
Vuosikymmeniä stadin liikennettä seuranneena, ihan ammatikseenkin - se ei vain toimi. Ei vaikka kuinka ripeästi lähdetään - ongelmana on se kun kaikki lähtee eri aikaan. Jokaisen pitäisi lähteä liikkeelle kun liikennevalo vaihtuu (ja mieluiten aavistaa lukien muiden valoista), eikä silloin kun edellämenijä lähtee - silloin ollaan jo myöhässä.. väliä pitää olla, ettei kolahda vaikka stoppi tulisi. Hommaa voi demota vaikka prolekaistalla; dösä ja täysperä peräkkäin lähtee ripeämmin kuin yhtä pitkä hlöauto letka vieressä..
Ruuhkaliikenteessä kaiken myrkky on jarruvalo; sitä kun ed. menevä vilauttaa, seuraava tekee samoin (aavistuksen voimakkaammin) kun ed. teki, jne... 200m päässä jo seistään. Oikeasti sujuva liikenne ei ole nykivää - repivällä tyylillä kuluttaa autoaan, renkaita, polttoaineetta, tietä - kaikki nuo yhdessä pilaavat kaupunki-ilmaa tehokkaasti.
-
^ Noinhan se on. Ei sitä tarvitse repiä vaikka reippaasti nostaakin vauhtia eikä tehdä äkkijarrutuksia vaikka ei aloita hidastamista todella aikaisin. Vihdintie on hyvä esimerkki tiestä jolla liikenne ei suju, vasemmalle kääntyviä risteyksiä paljon ja ne on sensoriohjattuja, jos ei ole kääntyviä niin pysyvät punaisella. Ongelmana niisä on että kääntyvät hidastaa todella aikaisin eikä vasta kääntyvällä kaistalla jos kääntyvien valo on punaisella. Samoin taas suoraan ajavat valuttavat itsensä kaukaa jos heillä on punainen valo ja takana tuleva ei sitten ehdi ryhmittäytyä ja käntyä valoista. Yhdet vihreät kun ruuhkaaikaan jää kääntyviltä pois niin suoraankin kulkeva kaista seisoo. Ei tuokaan ole järkevää seistä "turhan" säästämisen takia leveällä tiellä.
-
Linja-auton ja täysperävaunun täytyy kasvattaa vain yhtä turvaväliä nopeuden noustessa, saman mittaisen hlöautorivin n. kymmentä. Ei voi ajaa 40 km/h samoilla väleillä kuin seistään valoissa. Tai voi, moottoritielläkin, muttei saa. Edellytys koko jonon yhtäaikaiselle lähdölle käytännössä on välien säilyttäminen ennallaan. Teoriasssa ei, mutta silloin viimeisen täytyisin lähteä liikkeelle niin hitaalla nopeudella ettei se oikeasti ole mahdollista.
-
Meijän Ryskyllä (LMCn korittama MB Sprinter 313 CDI SprintSift-vaihteistolla) on pienin kulutus 9,5 l/100 km ajettu nii n kesä- kuin talvikelillä.
- rengaspaineet kohdilleen
- matkanopeus n. 85-90 km/t (sais ajjaa 100sta mutten aja)
- säännöllinen huolto kerran vuodessa öljyt ja suotimet
- turhat romut vex kulkimesta, mieti mitä tarvitset ja mitä et
- ennakoiva ajo mukaanlukien moottorijarrutus, älä vältä vakkaria nopeus pysyy paremmin vakiona
näillä konsteilla mie oon saanu kulutuksen alas Thumb
-
Linja-auton ja täysperävaunun täytyy kasvattaa vain yhtä turvaväliä nopeuden noustessa, saman mittaisen hlöautorivin n. kymmentä. Ei voi ajaa 40 km/h samoilla väleillä kuin seistään valoissa. Tai voi, moottoritielläkin, muttei saa. Edellytys koko jonon yhtäaikaiselle lähdölle käytännössä on välien säilyttäminen ennallaan. Teoriasssa ei, mutta silloin viimeisen täytyisin lähteä liikkeelle niin hitaalla nopeudella ettei se oikeasti ole mahdollista.
Kun jokainen lähtee samaanaikaan - kiihdytyksen aikana ne ajonaikaiset turvavälit syntyvä (kuten päinvastoin valoihin tultaessa). Paalulta lähtijän on siten oltava tietty ripein. Reaktiot on a-ja-o valojen vaihtuessa vihreäksi. Kun kaikki (esim. 10-15 autoa) ovat lähdössä samoilla vihreillä, niin signaali vielä taaemmille (jotka eivät kentes edes liikennevaloja näe) on tärkein: jarruvalot sammuvat. Tomaattivetoiset joutuvat ottamaan enempi huomioon välit, ettei jarrupolkimen vapauttamalla "tömähdä"..
Kun yleiseen tyyliin tuijotetaan vain edellämenevän (tai edistyneimmät vielä aiempia) jarruvaloja, poltetaan "kallista vihreäävaloa". Jokainen kun tärvää tuossa 1s, niin "lyhyillä vihreillä" 15. auto ei kerkeä tekemään yhtikäs mitään kun on jo seuraava punainen vaihtumassa..
Surkein veto valoista lähtiessä on polkaista jarrua risteysalueella - siten valoista ei mene kuin pari hassua autoa Thumbd
-
Eihän sitä nyt jarruvaloista katsota miten toimia jos näkee mitä tapahtuu valoja polttavan edessä. Automaattivaihteisi ä on paljon liikenteessä ja niillä moottorijarrutus on tehottomampi kun manuaalivaihteisill a ja niillä jarruvalo syttyy paljon aikaisemmin kun muilla. Samoin moni näyttää siirtävänsä jalan kaasulta jarrulle risteysten lähestyessä ja painaa poljinta sen verran ettei jarrut ota mutta valo palaa. Tai sitten laitetaan vapaalle ja annetaan auton vieriä jalka valmiiksi polkimella kuitenkin jarruttamatta