Kirjoittanut: Aakku« : 1.10.2018 kello on 21:34 »Jos joku rikkoo jotain ja korjaa rikkomansa niin ei kai siitä laskua lähetetä kellekkään?Elikä kyseessä vanha betoniputki... Oli kaikin puolin ehjä muuten, mutta putket ei olleet enää kohdallaan. Minä halusin uuden putken vuosikymmeniä vanhan tilalle. Siis vanhakin olisi menetellyt. Kirjoittanut: aakoo« : 1.10.2018 kello on 21:27 »No haittaa olisi hiljan ollut... Jos joku rikkoo jotain ja korjaa rikkomansa niin ei kai siitä laskua lähetetä kellekkään? Kirjoittanut: Aakku« : 1.10.2018 kello on 21:18 »On siitä tiekunnasta esim. kolmen tapauksessa haittaakin; kulut (pankkikulut, palkkiot), lainvaatimat säännölliset kokoukset - turhia. Saa sen tien hoidettua ilman noita kuluja, jos sama näkemys, tahtotila ja tekijät tienpitoon.No haittaa olisi hiljan ollut... Sähkölaitos asensi maakaapelin tien vierellä olevan ojan pohjaan. Tottakai matkalla kauha rikkoi tien poikki menevän rumpuputken. Korjasivat sitten uudella putkella ja lupasivat lähettää laskun tieosuuskunnalle. Kun totesin, että ei sellaista ole, vaan itse hoidan yhteistä tietämme. Ihmettelivät hetken järjestelyä ja totesivat, etteivät sitä laskua voi mullekaan lähettää, kun olen yksityishenkilö. Kirjoittanut: 88k5« : 1.10.2018 kello on 20:48 »Pitääkö olla huolissaan...?Ei tartte. Yksityistiekunnan perustaminen (maanmittauslaitokse n toim.inssin homma) on täysin vapaaehtoista. Useiden tienkäyttäjäkiintei stöjen kannalta helpottaa vaikka perintätapauksissa tai tukien hakemisessa (jos niitä saa). Voi se tie rasittaa (siis olla perustettu) tiekuntaan kuulumattomien /tie oikeusettomien kiinteistöjen puolelle, ja vaikka olisi tierasite tontilla, ei se anna vielä oikeutta käyttää tietä, jos ei sitä toimituksella ole annettu. Sopimuksen ihmisten välillä ovat vain sopimuksia, joiden sopijapuolet kadota (ja sopimus lakata). On siitä tiekunnasta esim. kolmen tapauksessa haittaakin; kulut (pankkikulut, palkkiot), lainvaatimat säännölliset kokoukset - turhia. Saa sen tien hoidettua ilman noita kuluja, jos sama näkemys, tahtotila ja tekijät tienpitoon. Kirjoittanut: Aakku« : 1.10.2018 kello on 20:27 »Pitääkö olla huolissaan...?
Asun "yksityistien" varressa, joka on osin toisen mailla. Tietä käytetään kolmen kiinteistön osalle, joista yksi menee vain peltomaalle. Mistään osuuskunnasta ei ole koskaan ollut puhetta. Onko sellainen pakollinen? Kerran vuoteen hieman parantelen sepelillä ja silloin tällöin aurailen. Kirjoittanut: SilSam« : 1.10.2018 kello on 19:51 »Minä toimin toimitsijamiehenä 84 osakkaan tiekunnassa. Kokouksissa yleensä noin 5 osallistujaa joten loput lienevät tyytyväisiä.
Kirjoittanut: Alan« : 1.10.2018 kello on 19:36 »Jaoin tämän ketjun erilleen, ettei kokemukset ja hyvä tieto mene hukkaan.
Kirjoittanut: tsahkali« : 1.10.2018 kello on 15:03 »Kyllä tiettömien taipaleiden päässä tieoikeudottomia kiinteistöjä, mm. metsälöt, on paljon. Eikä niidenkään lohkomisessa muodosteta tieoikeutta, ellei hakija vaadi. Heh.. Ostipa kerran Kainuussa mies venepaikan, jonkun satametriä tiestä. 10x10m. Kulki sinne sitten reppu selässä. Kerran sen kaveri sanoi, jotta mikset tee tietä? Suoritettiin sitten tietoimitus ja tielle löytyi paikka. Ura oli melkein sen 'palstan' levyinen.... Kirjoittanut: 88k5« : 1.10.2018 kello on 14:30 »Kaikki ne kiinteistöt tai hallinnolliset yksiköt, joilla on tietoimituksessa annettu kulkuoikeus,tai väliaikaisen kulkuoikeuden omavat (tiekunnan myöntämät), niin kauan kun ovat oikeutettuja, joutuvat maksamaan osakkuudestaan ainakin hallinnollisten kulujen oman osuutensa. On eri asia onko kyse hoidosta/kunnossapidosta tai (perus)parantamisesta - silloin maksetaan käyttämältään osuudelta kun on hoidosta kyse ja parantamisen tapauksessa yksiköiden mille osuudelle osakkuus on. Esim päättyvällä tiellä ei alkupään osakkaalla ole perälle oikeutta, eikä maksa rumpuremonttejakan mitkä kohdistuu osalle, jolle ei ole oikeuttakaan. Hoidon taso yleensä pidetään samana koko tien osalta, siksi maksu €/tonni-km , ellei joku parempaa tasoa vaadi. Mm. metsälöiden osalta (kuten peltojenkin) on olemassa pinta-alaan perustuva kaava, jonka perusteella maksua tulee vaikka ei liittymää tai edes käyttöä. Tieoikeuden lakkautusta ossakas voi hakea maanmittauslaitokse lta - se on ainoa tapa päästä velvollisuuksistaan eroon.
Parannuksen osalta osakas saa kauas kantoista etua, jos vaikka myöhemmin lohkoo, jne. Nyt uudessa yks.tielaissa (07/2018 astuu voimaa 2019 alusta) vaikutus ulottuu aiemman 10 v sijasta 15 vuoden takaisiin parannuksiin. Kyllä tiettömien taipaleiden päässä tieoikeudottomia kiinteistöjä, mm. metsälöt, on paljon. Eikä niidenkään lohkomisessa muodosteta tieoikeutta, ellei hakija vaadi. Nykyään kyllä lohkominen asuinkiinteistöksi edellyttää kait joka kunnassa myös tieoikeuden selvittämistä/muodostamista. T: Tiekunnan toimitsijamies ja tieurakoitisija Kirjoittanut: Rauzi« : 1.10.2018 kello on 14:05 »Niinkun sanoin. Sitte kun menee riitaisaksi, niin sitte se on sitä. Voidaan olla helevatan viisaita kun juttu ei tule omalle kohdalle, mutta voi mennä todella ikäväksikin. Vaikka olisit kuinka helevatan oikeessa niin riitatilanteessa menee vuosia... Juuri siksi pitäs sopimuksissa olla selkeesti kaikki rasitteet jne.
Tätä ei kait kukaan pysty kieltämään etteikö näin olisi. Vaikka mikä oikeus olisi niin tapellessa menee vuosia. Jos vastapuoli niin haluaa. Olin oikeassa, mutta viis vuotta meni tapellessa. Nää vaan nää herrasmiessopimukse t ei kestä polvelta toiselle. |
