Aihe: Keskustelua tiekunnista ja tieasioista

En oikeen tiiä, kävin tiekokouksessa ja olen nyt sitten tieisäntä ja pj... 43 osakasta ja 6 kilometriä.. No sen toki tiesin että saan liki viidesosan osista kun kerran lääniä on mutta silti..

Se hyvä puoli on että kovin riitaisa se ei ollut, nyt tulee kertalaakilla isommat laskut mutta saadaan tiehen vähän tavaraa niin ei tarvi pohjakerroksia raapia. Minähän sen ylläpidon siis olen hoitanu 10 vuotta, nyt sain vain oikeuden laskuttaa itseäni 

Olen myös tiekunnan osakas jossain. Kokouksissa en ole käynyt, velipoika hoitanut sen harmin. Onneksi ainoa ruikuttaja oli myynyt mökkinsä mennä vuonna, niin nykyään yhteiselo on sopuisaa. Ennen piti käydä sen kohdalta raivaamassa vesakot puolisalaa, ettei pääse valittamaan.

Näkemyseroja tuppaa tiekunnassa tulemaan kun osa vakituisia asukkaita ja osalla vain metsää tai peltoa tien varressa.
Varsinkin tien asfaltointia, lumenaurausta tai  hiekoitusta on vaikeaa perustella niille jotka eivät talvisin tietä käytä.

Näkemyseroja tuppaa tiekunnassa tulemaan kun osa vakituisia asukkaita ja osalla vain metsää tai peltoa tien varressa.
Varsinkin tien asfaltointia, lumenaurausta tai  hiekoitusta on vaikeaa perustella niille jotka eivät talvisin tietä käytä.

Neidillä on tontti Vihdissä ja sen tiekunnan kokouksissa yleensä edustan häntä. Tontille ei ole liittymää ja sen takia siitä ei myöskään peritä tiemaksuja.

Vakituiselle asukkaalle pidetään tie auki, se on ihan lakisääteinen juttu (ja se olen minä, muita ei täällä asu  )

Teen työn, maksan osamaksun ja laskutan sitten lopuksi auraukset.. Eihän siinä muuta kuin että sipilän p*rse vie joka siirrosta omansa.

Neidillä on tontti Vihdissä ja sen tiekunnan kokouksissa yleensä edustan häntä. Tontille ei ole liittymää ja sen takia siitä ei myöskään peritä tiemaksuja.

Ehkä tyhmä kysymys mutta käsittääkseni joka maapalalle on kulkuoikeus jotain kautta ja tieyksiköt/maksut tulee sen mukaan jollei kulkuoikeus ole yleiseltä tieltä.

Vakituiselle asukkaalle pidetään tie auki, se on ihan lakisääteinen juttu (ja se olen minä, muita ei täällä asu 

Teen työn, maksan osamaksun ja laskutan sitten lopuksi auraukset.. Eihän siinä muuta kuin että sipilän p*rse vie joka siirrosta omansa.

Käsitinkö oikein?: olet tien ainoa asukas, laskutat tiekuntaa auraamisesta jota vain itse tarvitset ja auraustulosta menevät verot kyrsii

Ehkä tyhmä kysymys mutta käsittääkseni joka maapalalle on kulkuoikeus jotain kautta ja tieyksiköt/maksut tulee sen mukaan jollei kulkuoikeus ole yleiseltä tieltä.

Tuossa tie loppuu muutaman metrin ennen tontin rajaa. Toki tiekuntaa voisi vaatia rakentamaan sen loppuun, tai vaikka itse veisi pari kuormaa. Ei vaan kannata koska silloin tulisi jonkinlainen asumattoman tontin maksu.  Kulkemaan pystyy rajalle asti ja kuivalla kelillä pääsee tontille, ei vaan ole tarvetta siihen

Käsitinkö oikein?: olet tien ainoa asukas, laskutat tiekuntaa auraamisesta jota vain itse tarvitset ja auraustulosta menevät verot kyrsii

Ainoa vakituinen asukas, en minä maksuja moiti (maksan ihan normaalisti oman osani) mutta se että verottaja vie joka siirrosta siivun vituttaa ihan reilusti. Tarpeitahan on muilla metsienomistajillak in, viime talvena tästä lähti jotakuinkin 20 pölliautollista puuta osakkaiden toimesta..

Minun verojenmaksuinto on aikalailla minimissä tähän maahan.

Tuossa tie loppuu muutaman metrin ennen tontin rajaa. Toki tiekuntaa voisi vaatia rakentamaan sen loppuun, tai vaikka itse veisi pari kuormaa. Ei vaan kannata koska silloin tulisi jonkinlainen asumattoman tontin maksu.  Kulkemaan pystyy rajalle asti ja kuivalla kelillä pääsee tontille, ei vaan ole tarvetta siihen

Ei ihan mene jakeluun mutta sehän on sitten tiekunnan ongelma, jos ei laskuta.

Ei ihan mene jakeluun mutta sehän on sitten tiekunnan ongelma, jos ei laskuta.

Tieltä pitää olla yhteys kiinteistöön jos siitä laskutetaan. Tässä tapauksessa yhteyttä ei ole vaikka tontti on tien päässä. Tietä ei vaan ole tehty loppuun asti. Tontilla ei myöskään käydä kun kerta pari vuodessa ja silloin jonkun kokouksen yhteydessä. Rakentamaton 7000 m2 omakotitontti jolla vanha lato.

Tieltä pitää olla yhteys kiinteistöön jos siitä laskutetaan. Tässä tapauksessa yhteyttä ei ole vaikka tontti on tien päässä. Tietä ei vaan ole tehty loppuun asti. Tontilla ei myöskään käydä kun kerta pari vuodessa ja silloin jonkun kokouksen yhteydessä. Rakentamaton 7000 m2 omakotitontti jolla vanha lato.

Luultavasti laskennallinen rasite on niin pieni, jotta siksi ei laskuteta.

Luultavasti laskennallinen rasite on niin pieni, jotta siksi ei laskuteta.

Laskennallinen tulos on 0 koska tieltä ei ole liittymää tontille. Mikä vaan kiinteistö voi olla usean tien alueella ja ainoastaan yhtä käytetään, esim risteyksessä. Silloin maksu suoritetaan ainoastaan sille tiekunnalle jonka tietä käyttää kiinteistölle päästääkseen. Tässä tapauksessa rakentamattomalle kiinteistölle ei johda tietä koska tie ei ole rakennettu loppuun asti ja siksi maksuvelvoitetta ei voi määrätä.

Ihan yleisien tiemaksuperiaatteid en mukaan se menee noin. Toki käyttökin on olematonta.

Ehkä tyhmä kysymys mutta käsittääkseni joka maapalalle on kulkuoikeus jotain kautta ja tieyksiköt/maksut tulee sen mukaan jollei kulkuoikeus ole yleiseltä tieltä.

Käsitinkö oikein?: olet tien ainoa asukas, laskutat tiekuntaa auraamisesta jota vain itse tarvitset ja auraustulosta menevät verot kyrsii

Kulkuoikeus.. rasite, jne. on sopimuksin määritettävä.
Paljon on mökkitontteja joissa on myyjäisäntä myynyt mökkitontin ja sitte on vaan kädenpuristus siitä että sen navetan takaa saapi ajaa tontille. Ei kirjattua oikeutta. Sitte isännän perikunta alkaa rähisemään, haluaa myydä siivun maata tielle sinne tontille. Tai kieltää pihansa läpiajon. Näitä on paljon.
Heh, kaveri osti aikoinaan isännältä pikkasen saaren. Herrasmiessopimukse lla oli mantereen puolella parkki, ja laituripaikka. Perikunta möi sen parkki, laituripaikan kesämökiksi ja uusi mökkiläinen ei tietenkään tykänny että joku pitää tontillaan autoa ja rannassa venettä. Siitä vanhasta laituripaikasta oli saareen 200m. Nyt pitää veneillä kunnan rannasta saareen 2,5 km. Ja tietty rahaa vastaan kunnan laiturista venepaikka. Jos olisi ollut ihan sopimuksin rasite, paikka siinä missä oli herrasmiessopimus niin ei olisi ongelmaa.

Saari on eri asia. Jos myyt tontin ja rasitetta ei ole merkitty papereihin sen saa myöhemminkin. Kulku tontille pitää järjestää sen kiinteistön kautta josta pala lohkottu. Mutta joo, näitä riitoja on paljon

Saari on eri asia. Jos myyt tontin ja rasitetta ei ole merkitty papereihin sen saa myöhemminkin. Kulku tontille pitää järjestää sen kiinteistön kautta josta pala lohkottu. Mutta joo, näitä riitoja on paljon

Tosia veistelet kuomaseni. Mutta kun se kiinteistö on lohkottu ilman rasitteita ja myyty paloina pois niin menee vaikeeksi.  Yks sukulaismies tuossa noita työkseen selvittelee ja on sillä mielenkiintoisia tarinoita. Kun perikunta tekee omia ratkaisujaan ja haluaa tehdä asiat vaikeiksi, ne on vaikeita. Varsinkin sitte kun on riitaisia avioeroja ja ruvetaan riitelemään niin onpahan kimurantteja juttuja. Kun isännän kanssa on herrasmiessopimus, ja perillinen erotilanteessa riitelee kumppaninsa kanssa jaosta, tai kun pitäs keksiä rahaa perintöveroihin. Maksaa puoliso ulos.
Kun perillinen tuo navetan taa betoniporsaita ja estää kulun, niin vuosia rähistään siitä. Istuttaa tienkohtaan perunamaan... kaataa puita tielle, ja vaikka mitä. Ennenpitkäähän nää selviää mutta ottaa vuosia. Kiusanteko on joillekin palkitsevaa touhua.
Menet keväällä mökille, siellä on tie katkaistu. No rupeet ettimään vaihtoehtoista reittiä jota ei ole. Rupeet hakemaan oikeutta jota ei automaattisesti ole. Oikeuteen... taas meni vuosi.
Seuraavakin sukupolvi kähisee siitä että tuon isännän jälkipolvi teki meidän isälle tämmösen tempun. Sillon esihysteerisellä kaudella. Ja nää muistetaan perimätietona polvelta toiselle. Kun velipoika kuoli ja tila jäi sille toiselle veljelle niin muistetaan että Arttu ...kele möi äidin perintötilasta tollasen palan mökkiläiselle... se ois kuulunu mulle.