Aihe: Korkeanpaikankammo

Mulla on järkyttävä korkeanpaikan kammo... Oikeasti keittiöjakkaralla jo huippaa hitosti.

Nuorena kloppina kiipesin Olkiluodon II reaktorin seiniä pitkin katolle. Enkä ollut minkään vihreän liikkeen asialla silloin, joka olisi vetänyt ylös.
Reppufirmaan meni kesätöihin. Annettiin piikkausvälineet käteen ja näytettiin suunta ylös. Siinä oli lähes hampaatkin kiinni pitämässä joka telineen askelmalla. Lopulta kun pääsin ylös, niin olisi vielä pitänyt kädetkin irrottaa ja aloittaa työt.
Aikansa kun siellä oli, niin alkoi maisemiin tottua. Muutama päivä meni varovasti, mutta sitten varsinkin kahviajan lähestyessä tuli vauhdilla alas. Ei aina muistanut kulkea kaiteiden sisäpuolellakaan, kun piti vähän oikoa.
Kaikkeen tottuu, mutta kyllä nykyisin taas huippaa jakkaran päällä seistessä.

Lentokammoa ei ole ollut pitkään aikaan, mutta kyllä toissapäivänä piti hiukan puristaa nyrkkejä, kun kone laskeutui kovassa sivutuulessa Madeiran kentälle. Niin paljon vaappu ja pari kunniakierrosta siinä otettiin. Ilmeisesti otettiin sitten vähän kovempi laskuvauhti ja sitten tavallista kovempi jarrutus kentän pinnalla. Yksi kone oli jo aikaisemmin tullut kentälle hiukan siipi maassa ja osunut portaikkoon, kertoi paikallinen suhari. Samalla tavalla ne vaappu seuraavatkin koneet kuin varikset taivaalla laskeutuessaan.

Eräs masto konkari neuvoi opettelevaa kun meinas pitää tauon kiivetessä. Mene viellä 10m,pidetään tauko sitten. Pointtina oli ettei männyn latvojen kohdalle kannata pysähtyä vaan vähän ylemmäksi niin korkeus hämärtyy. Mikäs se on seistessä vaikka tuulimyllyn katolla kun on valjailla kiinni (urani huippu).

Just tollanen Millaun silta voisi olla järkytys kun siihen yhtäkkiä tupsahtaisi. Moottoripyörällä olen huomannut että kun tuo kammo iskee, niin tasapainoaisti meinaa lamaantua. Tai en minä tiedä mikä siinä lamaantuu, mutta alkaa tuntua, että mopo vie miestä eikä päinvastoin. Tunnelit on mopon kanssa myös haasteelliset, kun niissä ei näe horisonttia, varsinkaan aurinkolasit päässä. Pitää aina kokeilla varpaiden kärjillä että missä se asfaltti on. Budapestistä ajoin Rijekaan, kun vastassa oli yllättäen tunneli. Tunneliin ajo tuntui aurinkolasit päässä samalta kuin olisi vedetty säkki päähän. Tunnelin avauduttua tie jatkui pilarien päällä ilmassa. Sillalta näkyi Välimeri alaviistossa. Mutta tosiaan nuorempana nuo oli vain upeita kokemuksia. Nyt taitaisi tulla sydänpysähdys jos ajaisin vastaavaan tilanteeseen. Nykyisin auton ratissakin tuntuu, että auto alkaa vaappumaan korkealla.

Vai johtuuko kaikki siitä, että vanhemmiten alkaa tulla itsesuojeluvaistoa? Minusta alkaa tuntumaan etten minä enää olekkaan yhtä taitava auton kuljettaja kuin Vatanen, vaikka kaksvitosena olinkin. 

Tuo kertomasi paikka hauska, on  aika korkea silta sen tunnelin jälkeen , hauskayhdistelmä.
Pisin yhtäjaksoinen tunneli missä itse ajanut on 16.9 km . Alkoi jo tylsistymään kun putki ei loppunut mitenkään.

^

Onko tuo se Itävallan länsiosassa oleva, joka ajettiin viime vuonna matkalla Innsbruckista Sveitsiin. Vai oliko se hiukan lyhyempi.

Alkoi se lievästi pyörryttää, mutta luottamus ei horjunut.

Just tollanen Millaun silta voisi olla järkytys kun siihen yhtäkkiä tupsahtaisi. Moottoripyörällä olen huomannut että kun tuo kammo iskee, niin tasapainoaisti meinaa lamaantua. Tai en minä tiedä mikä siinä lamaantuu, mutta alkaa tuntua, että mopo vie miestä eikä päinvastoin. Tunnelit on mopon kanssa myös haasteelliset, kun niissä ei näe horisonttia, varsinkaan aurinkolasit päässä. Pitää aina kokeilla varpaiden kärjillä että missä se asfaltti on. Budapestistä ajoin Rijekaan, kun vastassa oli yllättäen tunneli. Tunneliin ajo tuntui aurinkolasit päässä samalta kuin olisi vedetty säkki päähän. Tunnelin avauduttua tie jatkui pilarien päällä ilmassa. Sillalta näkyi Välimeri alaviistossa. Mutta tosiaan nuorempana nuo oli vain upeita kokemuksia. Nyt taitaisi tulla sydänpysähdys jos ajaisin vastaavaan tilanteeseen. Nykyisin auton ratissakin tuntuu, että auto alkaa vaappumaan korkealla.

Vai johtuuko kaikki siitä, että vanhemmiten alkaa tulla itsesuojeluvaistoa? Minusta alkaa tuntumaan etten minä enää olekkaan yhtä taitava auton kuljettaja kuin Vatanen, vaikka kaksvitosena olinkin. 

Tuo millaun silta on korkeilla kaiteilla varustettu ja aivan lähelle siltaa alas et näe, mutta esimerkiksi le havre silta on paljon kivempi kun tulee etelästä päin ja mereltä tulee kunnon tuuli. Kaiteet ovat ehkä metrin korkeat normaalit, ei mitään teräs kuten moottoritiellä. kerran olen tullut viimmeisenä autona yli kun silta suljettiin tuulen takia. Kyllä alkovi transitti keinui kuin vene ja etupää tempoili suuntaan ja toiseen. Vauhtia oli ehkä 30-40 km/h kun kovempaa ei yksinkertaisesti pystynyt ajamaan.

Tai sitten Pont de Saint Nazaire, joka on vielä oikeasti jyrkkä...

kai 6-8 kertaa tuostakin ajanut, mukavat maisemat 

Mä olen tullut siihen tulokseen, että korkeanpaikankammo tulee aikuisena, kun alkaa miettiä, miten ihmeessä voi olla hengissä kaiken lapsena touhutun jälkeen. 

Pasi on pentuna mm 7. kerroksen tasalla kulkenut jotain kapeaa uloketta pitkin koskettamaan naapurikämpän ikkunaan. Nyt se pyytää mua käymään varovasti ottamassa kuvan näköalapaikoilta 

Ecuadoriin mennessä me tiedettiin, että Sacha Lodgessa odottaa 56 metriä korkea lintutorni ja riippusillat. Pasi katseli videoita Youtubesta etukäteen ja pelkäsi. Mä mietin vain, miten lyhytjalkaisen tupakoitsijan kunto kestää ne hemmetin portaat. No, siinä kävi jotenkin silleen hassusti, että mä menin melkoisesti paniikkiin  ja Pasi voitti pelkonsa 

Jos haluaa oikein saada tukan pystyyn, Youtubesta löytyy ihan järkyttävää pätkää hakusanalla El Camino Ray.    Ei todellakaan sovi meille heikkohermoisille!
Joku sellainen jo periaatteessa suljettu vaellusreitti, jonne jotkut pöljät kuitenkin menee...

Niin ja mua pelotti ihan Heinolan sillallakin, kun olosuhteiden pakosta jouduin yksin ajamaan vieraalla Vanilla siitä. Tunsin olevani toooosi korkealla. Ei kiva!

Korkeanpaikan ja muuhun huimaukseen on sellaisia harjoituksia joilla vaiva lievittyy.  Saa korvansisäiset vatupassit kuntoon!


Sent from my iPhone using Tapatalk

Totta on, että korkealla työskentely on helppoa, kun on hyvät varusteet ja valjaat.
Niin, ja täytyy tietää mitä ja miten tehdään 

En halua benzii hyppyihin tai muuhun vastaavaan turhanpäiväiseen hullutukseen ihan turhia
riskejä ottamaan.

Korkeanpaikan kammo on itselläni käsittämätön halu hypätä, liitää, lentää. 
Pelkään tuota hallinnassa olevaa hyppyhaluani. Jos olisin nyt nuori mies (olen ollut joskus) harrastaisin todennäköisesti jotain liito / hyppylajia mutta en kiipeilyä.   

Korkeanpaikan sekä hammaslääkärikammoo n auttaa siedätys, tämän ole huomannut omakohtaisesti

Kammohan tulee mihin vaan kun sitä alkaa ajattelemaan pelon kannalta... hyvä/varma kokemus tuo varmuutta, negatiivinen kokemus kammoa...sano tasamaan tallaaja kun vuorelle kiipesi, ja pelko alkoi vasta alas tullessa...ittiä hieman pelottaa seisoa metalli ritilällä vaikka peilingin huipulla.....

Korkeanpaikan sekä hammaslääkärikammoo n auttaa siedätys, tämän ole huomannut omakohtaisesti

Hammaslääkärikammoo n olen sittemmin onnistunut löytämään hyviä ja mukavia hammaslääkäreitä ja hyvin siedättynyt.
Huomenna aika varattuna. Ainoa harmi on rahan meno.