Aihe: Vesi eberin ohjaus tupa termostaatilla

On toi Aquaflex remontissa niin laitoin 5kw vesieberin patteri jarjestelmään. Mikä olisi parastapa ohjata termostaatilla.
Katkoa kiertovesi pumppua jolloi eberi sammuisi lämmetesää 85°C:seen ja käynistys jäätyessään
vai sammutella eberiä yksistään tai vesipumpun kanssa

Pelkkää vesipumppua ei voi sammuttaa, siinä on automatiikka ja se menee vikatilaan jos vesipumppu katoaa virtapiiristä.

Eberin piirikaaviosta pitäisi löytää se nasta jonka kautta sitä voi ohjata päälle/pois ja siihen termarilta ohjaus.

Eberissä on syytä olla sähkö päällä ennenkuin se ohjataan päälle.

Oletan että kyseessä on tämän vuosituhannen laite, vanhempia en tunne yhtään.

 Laite D5WZ  mb srintteristä ei omaa vesipumppua eikä ymmärrä jos semmoinen pysäytetään, kunnes lämpiää 85°C:seen

On toi Aquaflex remontissa niin laitoin 5kw vesieberin patteri jarjestelmään. Mikä olisi parastapa ohjata termostaatilla.
Katkoa kiertovesi pumppua jolloi eberi sammuisi lämmetesää 85°C:seen ja käynistys jäätyessään
vai sammutella eberiä yksistään tai vesipumpun kanssa

Millä termostaatilla meinasit ohjata? Tarkoitatko Aquaflexin ohjauspaneelia? Vai onko sinulla jokin erillinen ohjauspaneeli?

class olsonilta löytyy 12v termostaatti ajattelin käyttää semmoita vai onko helppo kytkeä tuota Aquaflexin paneelia

class olsonilta löytyy 12v termostaatti ajattelin käyttää semmoita vai onko helppo kytkeä tuota Aquaflexin paneelia

Toi erillinen on hyvä.

Termarin voi kytkeä sen ylilämpösuojan kans sarjaan, eli lämmitin luulee olevansa 85 asteinen jo aikasemmassa vaiheessa jos huone termostaatti katkaisee lämmön, ja kiertovesi pumppu pitää pyöriä aina kun lämmitin käy,muuten siell tapahtuu kiehahtaminen todella nopeesti..
toi  ainaki siin tapauksessa jos on samanmoinen tapaus ku mu D5

Jos siis kyseessä on ketjun aloittajan mainitsema Z-laite jossa vesipumpun pyörintä ei ole mitenkään kytketty lämmittimen tominnan kanssa niin ilman muuta ohjaus vesipumpulle. Jos vain virran kulutuksen kanssa ei ole ongelmaa...  Tuolla systeemillä vesi on aina lämmintä kun sitä tarvitaan eli toiminta on nopeaa. Mutta virtaakin kuluu..

Toisaalta jos käynnistyksiä tapahtuu paljon ja lämmitysjaksot ovat todella lyhyitä niin lämmittimen käyttöikä lyhenee ratkaisevasti. Yhden käynnistyksen vaatimalla virrankulutuksella saa lämmitin toimia montakin tuntia.

Siis kysymys on siitä mitä käyttäjä arvostaa eniten. Sitäkö että sisätilat ovat aina tasalämpöiset mutta lämmitinrempaa saattaa silloin joutua tekemään.

Tai sitten että lämmitin käy harvemmin ja käyntijaksot ovat pidemmät jolloin  lämmitin kestää pidempään mutta sisälämpö saattaa heitellä enemmän.

Tämä menee kyllä meikäläisellä ihan "mutu" tuntumaan kun ei ole pidempiaikaista kokemusta vaunun/auton lämmityksestä ko. laitteilla. Siis ainoastaan tehdasasenteisista lisälämmittimistä vs. jälkiasenteisista.
Nuo tehdasasenteiset lämmittimet kun lähtevät käyntiin joka kerta talvella vaikka kyseessä olisi minuutin ajo toiselle puolelle katua. Tuon systeemin toiminta syö sairaasti akkua joka kerta kun hehkutetaan lämmitin hereille. Ja sammutus seuraavassa parkissa.

Noissa tehdasasenteisissa lämmittimissä on moninkertainen määrä ongelmia verrattuna samoihin lämmittiimiin joita kuski voi itse ohjata.

Siis joka ainut käynnistyskerta kuluttaa lämmitintä moninkertaisesti verrattuna siihen että se saisi yhtäjaksoiseti pyöriä.

Jaa että miksi vastaukseni alussa suosittelin tiettyä systeemiä... Olen mukavuuden haluinen ja töissä firmassa jossa noita korjataan ja puntarissa on mukavuus ja itse tehdyn korjauksen hinta...

Jos siis kyseessä on ketjun aloittajan mainitsema Z-laite jossa vesipumpun pyörintä ei ole mitenkään kytketty lämmittimen tominnan kanssa niin ilman muuta ohjaus vesipumpulle. Jos vain virran kulutuksen kanssa ei ole ongelmaa...  Tuolla systeemillä vesi on aina lämmintä kun sitä tarvitaan eli toiminta on nopeaa. Mutta virtaakin kuluu..

Toisaalta jos käynnistyksiä tapahtuu paljon ja lämmitysjaksot ovat todella lyhyitä niin lämmittimen käyttöikä lyhenee ratkaisevasti. Yhden käynnistyksen vaatimalla virrankulutuksella saa lämmitin toimia montakin tuntia.

Siis kysymys on siitä mitä käyttäjä arvostaa eniten. Sitäkö että sisätilat ovat aina tasalämpöiset mutta lämmitinrempaa saattaa silloin joutua tekemään.

Tai sitten että lämmitin käy harvemmin ja käyntijaksot ovat pidemmät jolloin  lämmitin kestää pidempään mutta sisälämpö saattaa heitellä enemmän.

Tämä menee kyllä meikäläisellä ihan "mutu" tuntumaan kun ei ole pidempiaikaista kokemusta vaunun/auton lämmityksestä ko. laitteilla. Siis ainoastaan tehdasasenteisista lisälämmittimistä vs. jälkiasenteisista.
Nuo tehdasasenteiset lämmittimet kun lähtevät käyntiin joka kerta talvella vaikka kyseessä olisi minuutin ajo toiselle puolelle katua. Tuon systeemin toiminta syö sairaasti akkua joka kerta kun hehkutetaan lämmitin hereille. Ja sammutus seuraavassa parkissa.

Noissa tehdasasenteisissa lämmittimissä on moninkertainen määrä ongelmia verrattuna samoihin lämmittiimiin joita kuski voi itse ohjata.

Siis joka ainut käynnistyskerta kuluttaa lämmitintä moninkertaisesti verrattuna siihen että se saisi yhtäjaksoiseti pyöriä.

Jaa että miksi vastaukseni alussa suosittelin tiettyä systeemiä... Olen mukavuuden haluinen ja töissä firmassa jossa noita korjataan ja puntarissa on mukavuus ja itse tehdyn korjauksen hinta...

Kuinka paljon olet mitannut eberin virrankulutukseksi? Unohda auton puhaltimen viemä virta.

Kuinka paljon olet mitannut eberin virrankulutukseksi? Unohda auton puhaltimen viemä virta.

Eipä sitä ole erikseen tullut mitattua kun olen luottanut siihen tyyppikilvessä mainittuun wattimäärään. Olisikohan ollut jotain 36 W, siis täysteholla. Osatehollahan tuo vielä putoaa kun paloilmapuhallin pyörii hitaammin.
Käynnistyksessähän hehku haukkaa paljon virtaa kun sulakeenkin pitää olla 25A.

Tuossa lämmittimen sammutus/käynnistysprosessissa kuluu yllättävästi (turhaan) sähköä eli kun eberi sammutetaan niin paloilmapuhallin pyörii jäähdyttäen palopesää toista minuuttia. Käynnistyksen yhteydessä on ensiksi palopesän tuuletus, hehkutus ja syttymisvaihe joka syö sähköä mutta lämmitystä ei vielä tapahdu.

Tuon systeemin aikana kuluu turhaan sähköä.

va eihä se käynnistys akkua syö,sillon on jo auto käynnis ja sähkö tuleee laturista eikä akusta, ja se minuutin jälki käyttö ei vie ees puolta amppeeri tuntii akusta,,

Statti hetkellä 15 A käynnissä 5A näyttää vievän pimuksen pumpunkanssa. Tällä hetkellä katkotaan sekä pumppua ja eberiä.

Jos sinulla on kytketty eberi asuinosan patteriverkostoon lämmönvaihtimen kautta, niin eikö kannattaisi tehdä niin, että termari katkoo pelkästään asuintilan vedenkiertoa, toisin sanoen moottorissa kiertää koko ajan lämmin neste ja eberi ei sammu. Ei suotta rasittuisi eberi käynnistyksien kanssa?


Edit/lisäys: Ja jos sinulla on lämmönvaihdin, niin minne se on sijoitettu? Samanlaisen auton omistajana, haluttaisi asentaa vaihdin, mutta sijoituspaikkaa/letkujen läpivientiä en ole vielä keksinyt, miten saisi järkevästi tehtyä.

Eberi on suoraan patteriverkostossa toimii yllättävän hyvin tuolla pumpun ja eberin sammuttelulla.

Autossa on mottorin jäädysnesteen ja patteriverkon välissä lämmön vaihdin. Asennettu asuintilan penkin alle kaasupullolaatikon viereen auton
sisäpuolelle.

Eberi on suoraan patteriverkostossa toimii yllättävän hyvin tuolla pumpun ja eberin sammuttelulla.

Autossa on mottorin jäädysnesteen ja patteriverkon välissä lämmön vaihdin. Asennettu asuintilan penkin alle kaasupullolaatikon viereen auton
sisäpuolelle.

Mulla on samat vermeet autossani jälkiasennettuna,paitsi kaasulämmitin on 2740 primus. Eberin ollessa päällä ykkös sähkön katkaisin myöskin päällä joka ohjaa 12v:n kiertovesipumppua sisätermostaatin ohjaamana, myöskin silloin kun ajetaan pelkällä lämmönvaihtimella. Kun sisä lämpötila on saavutettu kv.lopettaa pyörimisen, mutta eberi on päällä jatkuvasti ja putoaa pienelle teholle kun se saavuttaa oman täyslämmön. Kiehumisen estämiseksi on meno- ja paluu putkien välillä pieni yhdysputki jolloin on pieni ja lyhyt kuuma jatkuva kierto päällä.