Onneksi meillä Suomessa tuo ei aiheuta ongelmia, täälähän uudet pytyt on vieneet p****t jo kauan pois kuudella litralla.
|
Onneksi meillä Suomessa tuo ei aiheuta ongelmia, täälähän uudet pytyt on vieneet p****t jo kauan pois kuudella litralla.
Ja kuten artikkelissakin sanottiin:
Lainaus Vessan vetämiseen käytettävän veden määrä vaihtelee suuresti EU-maissa. Esimerkiksi britit lotraavat pytyistä alas 30 prosenttia kotitalouksien käyttämästä vedestä, kun vastaava suhdeluku on Suomessa 14 prosenttia. Eli eipä taida tuo(kaan) direktiivi täällä tosiaan vaikuttaa yhtään mitään kun asiat on hoidettu kondikseen jo aikoja sitten ![]() Ei joka paikassa. Olin viime viikon työn puolesta majoittuneena satakuntalaisessa majoitusliikkeessä. Talo oli vanha, mutta remontoitu. Sisustus oli kuitenkin tehty talon menneisyyden takia vanhaa tyyliä mukaillen ja mm. WC-pytyt olivat uusia vanhan tyylisiä. Huuhteluvettäkin ne käyttivät, kuten joskus muinoin. Vettä tuli ison putken täydelta ja pitkään, tuntui että Kokemäenjoessakin pinta notkahtaa, kun vetää vessan...
EU sääntelee seuraavaksi vessan vetoa
EU-komissio määrittää ensi viikolla, paljonko vettä vessan vetämiseen saa jatkossa käyttää. ![]() Jos kurkkudirektiivi vaikutti kummalliselta, ensi viikolla komissiolta tulee säädös wc-pyttyjen huuhtelusta. Euroopan unionin into säädellä mitä omituisempia ja elämän pienimpiä yksityiskohtia saattaa tuntua tavallisesta kansalaisesta joskus hämmentävältä. Klassinen esimerkki takavuosilta on ns. kurkkudirektiivi, joka kielsi muiden kuin suoraan kasvaneiden kurkkujen myynnin kaupoissa. Lisää hupia on tiedossa ensi viikolla, kun EU-komissio esittää, kuinka paljon vettä wc-pöntön tai pisuaarin huuhtelemiseen saa käyttää. Uudistusta perustellaan ympäristöystävällis yydellä. ”Vessojen huuhtelunormien yhtenäistämisellä tähdätään veden käytön tehostamiseen kyseisissä operaatioissa”, EU:n ympäristökomissaari n tiedottaja Joe Hennon valaisee tarkoitusperiä EurActiv-uutispalvelussa. Asiaa edistääkseen komissio lanseeraa samalla ”Ecolabel”-merkinnän, jollaisen ekologisesti ajattelevia asiakkaita havittelevat pytty- ja pisuaarivalmistajat voivat lätkäistä tuotteidensa kylkeen. Hennonin mukaan tarran tarve on kummunnut teollisuuden piiristä ja sen käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Komission viimeisten tilastojen mukaan EU:ssa myytiin 21,9 miljoonaa wc-pönttöä ja 2,2 miljoonaa pisuaaria vuonna 2011. Maksimi 6 litraa Vastaisuudessa eurooppalaisen pöntön vetämiseen voi käyttää korkeintaan kuusi litraa vettä. Komissio olisi halunnut kiristää rajaa viiteen litraan, mutta hankkeesta luovuttiin, sillä ”se olisi aiheuttanut juridisia ongelmia joissain jäsenmaissa”. Pisuaarin huuhtelusta on vastedes selvittävä yhdellä vesilitralla. Vessan vetämiseen käytettävän veden määrä vaihtelee suuresti EU-maissa. Esimerkiksi britit lotraavat pytyistä alas 30 prosenttia kotitalouksien käyttämästä vedestä, kun vastaava suhdeluku on Suomessa 14 prosenttia. Vessadirektiivi herättänee suurta huomiota, sillä komission puheenjohtaja José Manuel Barroso vakuutteli vasta pari viikkoa sitten budjettitiukennuksi a vaativille jäsenmaille, että EU:n pyrkii vähentämään byrokratiaa. Tuolloin Barroso linjasi, että unionin täytyy ”olla iso suurissa asioissa ja pieni vähemmän tärkeissä”. Lähde: http://www.kauppalehti.fi/etusivu/eu+saantelee+seuraavaksi+vessan+vetoa/201311558045?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi Saa vaununkin vessasta sit vaatekomeron
![]() Hyvä, että noilla päättäjillä riittää hommia. Taidanpa ruveta säästään vessan huuhtelussa ja laskea jatkossa pyykinpesu vedet saaviin, josta sen käytän vessan huuhteluun. Pitäsköhän hommata kuuden litran ämpäri millä ois helppo mitata tuo määrä.
Yhdistetty kaksi samaa asiaa käsittelevää aihetta.
Yhdistetty kaksi samaa asiaa käsittelevää aihetta. Ok. En tuota hoksannut heti, että olikin jo" käsittelyssä". ![]() Hyvä, että noilla päättäjillä riittää hommia. Taidanpa ruveta säästään vessan huuhtelussa ja laskea jatkossa pyykinpesu vedet saaviin, josta sen käytän vessan huuhteluun. Pitäsköhän hommata kuuden litran ämpäri millä ois helppo mitata tuo määrä. Ja millonkahan tulee vielä paperin käytöstä rajotuksia ![]() Taidanpa ruveta säästään vessan huuhtelussa ja laskea jatkossa pyykinpesu vedet saaviin, josta sen käytän vessan huuhteluun. Itse asiassa tässä joku aika sitten tuli joku videopätkä töllöstä yhdestä varsin nuukasta jenkki-opiskelijasta, joka mm. kävi suihkussa vaatteet päällä ja näin säästi pyykin pesussa. Tai tosiaan WC:hen liittyen piti sankoa suihkun alla, johon jokunen osa tuosta suihkun vedestä siis kertyi, jolla oli sitten hyvä huuhdella se WC kerran viikossa Kyllä vain. Kaveri huuhteli WC:nsä tosiaan vain kerran viikossa, joka kuulemma aiheutti hieman ongelmia mm. hänen parisuhdehaavelleen kun naiset eivät halunneet oikein ymmärtää näitä hänen juttujaan ![]() Oikeasti nykytekniikka on kyllä mahdollistaa tehdä vähän tehoa kuluttava, hiljainen, mutta silti varsin tehokas imuri. Mutta kun siinä ei lue suuria wattimääriä tarrassa päällä, eikä se pidä korvia huumaavaa melua, niin eihän se ostajan mielestä voi olla tehokas => ko. malli jää kaupan hyllylle pölyttymään
![]() Henk.koht. Electroluxin vermeisiin ollaan tykästytty, edellinen kesti 15v ja vieläkin palvelee autotallin pölynimurina. Nykyinen 2v vanha on näitä Ultra jotain malleja (söpö pinkki väriltään ) ja pienehköllä wattimäärällä imee kuin mikäkin, silti juurikaan vaikeuttamatta keskustelua tuon pölynimurin "metelin" yli ![]() Luin ihan kahteen kertaan ton jutun aiemmin
ja hiukan vain hymyilytti ![]() kun sielunisilmin näin eu-kamraatin tulevan wc ovea kolkuttelemaan desimitta kainalos ![]() "Jos kurkkudirektiivi vaikutti kummalliselta, ensi viikolla komissiolta tulee säädös wc-pyttyjen huuhtelusta.
Euroopan unionin into säädellä mitä omituisempia ja elämän pienimpiä yksityiskohtia saattaa tuntua tavallisesta kansalaisesta joskus hämmentävältä. Klassinen esimerkki takavuosilta on ns. kurkkudirektiivi, joka kielsi muiden kuin suoraan kasvaneiden kurkkujen myynnin kaupoissa. " Nämä harhaluulot ovat juuri niitä joista ihmiset pitävät kun. Direktiivi määritti laatu luokituksen kurkuille. Ja suora kurkku sai parhaan luokituksen, koska se kestää kuljetuksen ja varastoinnin parhaiten. Ja sitten kun kaupassa on suora A-luokan kurkku ja B-luokan käyrä kurkku vierekkäin, niin ihminen kuvittelee olevansa fiksu ja ottaa sen suoran koska se on A-luokkaa. Ja kun luokitus poistettiin , niin alkoi taas käyrät kurkut kelvata. Tosin käyrä kurkku rekan kyydissä matkatessaan hytkyää enemmän kuin suora, sitten tulee enemmän kuljetus vaurioita ja niitä mahtuu kuormaan vähemmän. Kokeileppa kerran kaupassa kuinka samassa laatikossa olevat käyrät kurkut ovat pehmeämpiä kuin suorat kurkut. Ja direktiivi ei koskaan kieltänyt käyrien kurkkujen myyntiä, vaan ne eivät kelvanneet suomalaiselle kuluttajalle koska ne olivat B- luokkaa. Niitä on ollut täällä länsi-euroopan puolella koko ajan myynnissä. |