Tekniikkakeskustelut > Lämmitys ja ilmastointi

Lämmitys talvisäilössä

<< < (6/13) > >>

joo o:
Itsellä kokemus vaunun säilytyksestä katoksesta jossa on päädyt auki ja yksi pitkä sivu alaosasta kokonaan auki. Katos on aina kuiva koska ilma kiertää vapaasti lävitse ja sinne ei sada, eikä isommin kerry luntakaan.
Säilytyksen aikana (syksy ja talvi) vaunu on päältä ja sisältä kuiva. Esim. peitot säilyy homehtumatta ja kostumatta kerroksittain sängyllä. Jos katoksessa olisi seinät ja ovet, niin takuulla vaunu olisi myös kostea tai jäinen ainakin päältä.

perhomies:
Kiitos hyvistä kannanotoista. Se halli missä vaunu on talven on tyhjäksi jäänyt pihattonavetta eli ei niin tiivis kuin oikea umpiseinäinen halli. Ei siellä enään paskahaise, ollut jo tyhjillään vuosia.. hyvä halli kuitenkin kun katto on päällä ja hallissa ilma vaihtuu. Viime alkutalvesta huomasin että vaunun sisäpintoihin ilmestyi huurua eli noita kiteitä.. vaikka vaunussa oli kosteudenpoistopuss i.. mallia iso. Laitoin välittömästi auton sisälämppärin puhaltamaan ja puhdistin seinät kiteistä pois ja muutaman vuorokauden jälkeen laitoin Alden sähkölämmityksen päälle. Taisin kuitenkin pelastua suuremmilta tuhoilta... siksi laitanki tälle talvelle heti lämmityksen päälle... ja ehkä laitan tuon oman Alden tälläkin kertaa koska jos miettii vesipatterit lämmittää vaunua ehkä tasaisemmin kuin yksittäinen irtopatteri.

Hauho:
Perhomies.
Oliko sinulla sinne vaunun sisään ja ulos vapaa ilmankierto siten että korissa olevat ilmanvaihtoaukot olivat auki?
Oliko edellisinä päivinä oleellisesti eri lämpötila kuin sinä päivänä kun kiteet huomasit?  Siis sinä päivänä vaunussa oli sisällä kuitenkin pakkasta.
Kun pakkanen olisi saanut jatkua sisätiloissa niin ilmankierron vaikutuksesta olisi "kiteet" kadonneet.  Riippuen seuraavien päivien lämpötiloista tuo kosteuden/jään poistuminen olisi hitaampaa tai nopeampaa.
Lämmittämällä nopeutit ilmankiertoa ja sait jäätyneet pinnat pois. 
Täytyy huomioida että kosteus saattaa imeytyä pehmeämpiin materiaaleihin poistuessaan esim levy- ja seinäpinnoista
Myös mahdollinen avoinna oleva joki tai muu kosteuslähde nostaa koko seutukunnan kosteusmäärää.
Kosteusmittareiden näyttämät ovat vähän "sinnepäin" varsinkin hiuskosteusmittarei den ikääntyessään.

Teukka-74:

--- Lainaus käyttäjältä: Hauho - 12.09.2013     kello on 16:30 ---Perhomies.
Oliko sinulla sinne vaunun sisään ja ulos vapaa ilmankierto siten että korissa olevat ilmanvaihtoaukot olivat auki?
Oliko edellisinä päivinä oleellisesti eri lämpötila kuin sinä päivänä kun kiteet huomasit?  Siis sinä päivänä vaunussa oli sisällä kuitenkin pakkasta.
Kun pakkanen olisi saanut jatkua sisätiloissa niin ilmankierron vaikutuksesta olisi "kiteet" kadonneet.  Riippuen seuraavien päivien lämpötiloista tuo kosteuden/jään poistuminen olisi hitaampaa tai nopeampaa.
Lämmittämällä nopeutit ilmankiertoa ja sait jäätyneet pinnat pois. 
Täytyy huomioida että kosteus saattaa imeytyä pehmeämpiin materiaaleihin poistuessaan esim levy- ja seinäpinnoista
Myös mahdollinen avoinna oleva joki tai muu kosteuslähde nostaa koko seutukunnan kosteusmäärää.
Kosteusmittareiden näyttämät ovat vähän "sinnepäin" varsinkin hiuskosteusmittarei den ikääntyessään.

--- Lainaus päättyy ---
Itse säilytän tällä tavalla:
Vaunun molemmissa päissä räppänä auki. 2 lautasellista karkeaa merisuolaa tiskipöydällä. Taloyhtiön lämmitystolppien ajastuksen vuoksi auton sisälämppäri käy 2 krt vrk:ssa 3h päällä,joka päivä. Ainakin merisuola on loppusyksystä kiveä eli toimii. Jos säilytykseni on päin pers... niin saapi jelpata ja kommentoida. Vaunu on taivasalla ja lumet pudottelen useasti.

Hauho:
Tavoite olisi saada pysymään kosteus 40-60 %:n paikkeilla.
Kun ulkoilman kosteus on usein syksyn keväin yli 90 % ja yleensäkin keskimäärin 70 % (poikkeuksena pakkasilma) niin kuinkahan paljon se kerätty 1 litra vettä kerätystä vaunun sisäilmasta on siitä ilmamäärästä joka vaunun läpi kulkee?  Tästä ei liene tutkimuksia.
Tietenkin jos jonkun talous kestää lämpötilan pidon jatkuvasti siellä vaunun sisällä + 8 astetta niin hyvähän se on.

Mietitään myös toista asiaa:  Usein säilytyksessä ulkopuolella on pakkasasteita ja sisällä vaunussa + 8 astetta.
Johonkin kohtaan siihen 4-5 cm:n seinän  syvyyteen muodostuu kondenssipiste.  Kuinkahan hyvin vanhat ja nykyiset rakenteet (lähinnä rimarunko) kestävät sen?
Asiasta ei liene luotettavia tutkimuksia?
Näissä keskusteluissa moititaan vanhoja (yli 25 vuotiaita) suomalaisia vaunumerkkejä (Kafi, Solifer) märiksi.
Varmaan näin onkin totta - ainakin osittain.  Tulee mieleen kuinkahan paljon noita samanikäisiä keski-eurooppalaisia, silloisia pärekoreja on täällä pohjoisen liikenteessä?
Nykyään suunnittelussa ja materiaaleissa otetaan huomioon paljon paremmin nuo asiat.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Vastaa