Aihe: Peruutus

En usko käsijarrun pettämiseen. Pahvilaatikon vahvuisiahan nämä vehkeet on, mutta tuossa mielestäni kyllä ollaan tultu taaksepäin veto päällä

Olisko jossain myynnissä myös sivukameroita - meinaan vaan kun oman vaunun myyntikuvissa näkyy se väistämiskolmion tekemä rantu, joka oli niin korkealla ettei peilistä nähnyt ahtaassa risteyksessä

Metsurin varusteista en luovu enää koskaan. Eka terän kosketus parin vuoden takaa oli pelkkä pintakankaan reikärivi, mutta nyt alkukesästä tiheikköä raivatessa kävi terä polven alle senverran lujaa että lopppäivän levis kuidut pitkin tiheikön näreitä... Ensikerraksi pitää varmaan hommata uudet housut, kun nuot maksoi jo ittensä 

Niin, ja hyviin nahkaisiin viiltosuojasaappais iin kannattaa satsata. Kumisaapasmallisiss a ei jaksa kauan töitä tehdä kesällä ja talvella ei tarkene. Ne on nilkatkin lähellä jos nuorta taimikkoa/vesakkoa moottorisahalla raivaat. Takapotku sivusuunnassakin lähtee tosi ärhäkästi. Niin, ja hyvät on nahkaiset ihan puiden kaadossakin.

Joopa, tuossa on vedetty vauhdilla päin puuta,  ei ole karavaanarinumeroa autossa, joten kyseessä on joku muu kuin järjestäytynyt, tai sitten joku niistä palstallakin olevista suurista  sankareista jotka ei kehtaa omien  töppöilyjensä johdosta ajokkiinsa numeroitaan liimata. ...noh,  Vakuutus tuon töppäilyn maksaa, eikä vakuurusyhtiö, vaan ne vakuutuksenottajat jotka ei ole mitenkään tuohon töppäilyyn osallistuneet. Se on reilua peliä, syyttömät maksaa.

Joopa, tuossa on vedetty vauhdilla päin puuta,  ei ole karavaanarinumeroa autossa, joten kyseessä on joku muu kuin järjestäytynyt, tai sitten joku niistä palstallakin olevista suurista  sankareista jotka ei kehtaa omien  töppöilyjensä johdosta ajokkiinsa numeroitaan liimata. ...noh,  Vakuutus tuon töppäilyn maksaa, eikä vakuurusyhtiö, vaan ne vakuutuksenottajat jotka ei ole mitenkään tuohon töppäilyyn osallistuneet. Se on reilua peliä, syyttömät maksaa.

Tekeekö järjestäytyminen ihmisestä paremman peruuttajan, tai numeron esilläpitäminen?

Vakuutustoimminnan yksi perusasia liikennevakuutuksis sa on se, että töpättyään maksaa enemmän.

Tuo kikkana ei taida kauhean iäkäs olla. Liekö niin tuore, etteivät tarrat ole ehtineet maisemiin ennen lunastukseen menoa?

Miksi muuten pitäisi liimata tarroja koppeihinsa? Ketä sillä autetaan?

Tekeekö järjestäytyminen ihmisestä paremman peruuttajan, tai numeron esilläpitäminen?

Vakuutustoimminnan yksi perusasia liikennevakuutuksis sa on se, että töpättyään maksaa enemmän.

-  Liikennevakuutus ei tähän asiaan liity mitenkään.
  -Jäsennumeron näkyvillä pitäminen kertoo ihmisen. ...avoimmuudesta. ...ja rehellisyydestä.   

-  Liikennevakuutus ei tähän asiaan liity mitenkään.
  -Jäsennumeron näkyvillä pitäminen kertoo ihmisen. ...avoimmuudesta. ...ja rehellisyydestä.

Yhtälailla useimmilla yhtiöillä kasko on bonussidottu.

Tuota Jäsennumeroasiaa en kyllä ymmärrä ollenkaan. Toki se voi johtua siitä, etten ole kerhon jäsen ja minulla ei ole sellaista. Vaikka olisikin en luultavasti sitä autooni liimaisi. ALn jäsen olen ja ei kyllä senkään tarroja autoihini laittaisi. Tuskin rehellisyys voi autossa olevasta tarrasta olla kiinni, vai voiko

Yhtälailla useimmilla yhtiöillä kasko on bonussidottu.

Tuota Jäsennumeroasiaa en kyllä ymmärrä ollenkaan. Toki se voi johtua siitä, etten ole kerhon jäsen ja minulla ei ole sellaista. Vaikka olisikin en luultavasti sitä autooni liimaisi. ALn jäsen olen ja ei kyllä senkään tarroja autoihini laittaisi. Tuskin rehellisyys voi autossa olevasta tarrasta olla kiinni, vai voiko

Joo, ensinnäkin vakuutustoiminnan ydin on se että suuri huolellisesti asioitaan hoitava joukko maksaa huolimattomien aiheuttamat vahingot. Ja senlisäksi vakuutusyhtiölle jää jokin prosenntti.
   Toiseksi, tuossa autossa ei ole jäsennumeroa, ja se on ajanut päin puuta.
   Mikä vaikeus on ymmärtää sitä tosiasiaa että se on päin puuta ja siinä on jäsen numeroita vailla oleva auto töppäillyt?
    Voisin tähän kyllä liittää kuvan eräästä toisesta matkailuajoneuvosta joka lähti vierimään eräällä leirintäalueella jokin aika sitten alamäkeen jarruttomana, törmäten sitten hirsimökkiin,
Onneksi silloinkaan ei ihmisiä jäänyt alle. Järjestäytymätön, tunnukseton ajoneuvo oli sekin. Yksi tapaus voisi olla sattuma, mutta kun niitä on useampia niin näyttää liittyvän taudinkuvaan.

Kyllä toi on jo omaa tyhmyyttä,siellä taas on ollut ratin ja penkin välissä............ ................

Alamäkeen tuo peruutti. Ja nurmikolla olevista jäljistä päätellen kurvaili ensin aikansa ennenkuin osui puuhun.

Auto oli ruåttin rekkareissa, kuljettajina kaksi naispuolista kansallispukuista vähemmistöryhmän edustajaa, ei kuitenkaan saamelaisia....

Tömäyksen jälkeen soitto Valtsulle, joka tuli pakulla hakemaan matkalaiset ja tavarat. Auto jäi siihen....

Kari

Olisko jossain myynnissä myös sivukameroita -

Waecon johtonipussa on paikka kolmelle kameralle. Tarkoitus olisi jossain vaihessa laittaa toinen, jolla näkisi inhottavissa risteyksissä 'pelkääjän olan yli'.

Peruutuskamerat jne ovat kyllä hauskoja leluja, vaan kaikkein varmin tapa on kuitenkin vaappua katsomaan ihan omin silmin. Niillä näkee kaikkiin niihin paikkoihin, joihin vain ilkeää päänsä kohti kääntää.

-70 luvulla, kun ei ollut kameroita, meillä oli pieni FM-lähetin.  Pelkääjä sopotti takana siihen ja minä kuulin autoradiosta ohjeet.

Tuossa Adriassa tehtaalla asennettu peruutustutka neljän sensorin kanssa oli ihan toimiva kapistus mutta kyllä se vaan aina oli hiukan epävarma tunne ennen peruutuskameraa, nyt kamera näyttää taakse aina sinne 7 metriin asti joka on käytössä aina ajettaessa, kameran linssi ei sotkeennu edes sateella kun se on katossa, ei takaseinässä.

Kyllä toi on jo omaa tyhmyyttä,siellä taas on ollut ratin ja penkin välissä............ ................

Lähes hämmentäviä näkökulmia. Onko nyt todella niin, että vahinko voi sattua vain tyhmälle ja piittaamattomalle? Ja onko todella niin, että jos (sattuman kaupalla) on käynyt niin ettei koskaan omalle kohdalle ole vahinkoa sattunut, se jotenkin osoittaa ettei jatkossakaan niin voi käydä? Miksi tarralliset edes ottaa vakuutuksia?

Minun käsitykseni mukaan vahinkoja voi sattua kenelle tahansa, oli tarra tai ei. Minulla on tarra, ja minullekin on sattunut vahinkoja, joskaan ei aivan tuontasoisia.

-70 luvulla, kun ei ollut kameroita, meillä oli pieni FM-lähetin.  Pelkääjä sopotti takana siihen ja minä kuulin autoradiosta ohjeet.

Meillä on käytössä radiopuhelimet pahoja paikkoja varten. Kävelevä peruutuskamera selostaa minulle sitä kautta ohjeita.

. Kävelevä peruutuskamera selostaa minulle sitä kautta ohjeita.

Tosi hieno laite... onks sääsuojattu kans?