Perin kaksi paperiveistä.
Tämä, josta kirjoitan, on vuoden 1923 uuden vuoden lahja Oy Seth Sohlberg Ab Imp - yhtiöltä tädilleni.
Kaikkihan tietävät, että ei paperiveitsissä mitään sen kummempaa ole, ovat vain paperiveitsiä ja niillä avataan kirejekuoria vähän hienommin ja sivistyneemmin, kun käsin auki repimällä.
Paperiveitsi on sijoitettu kirjoituspöydälle kirjoitusalustan etupuolelle, siihen reijittäjän ja paperiliitin purkin viereen, kynäalustan välittömään tuntuman. Nykyisin on kirjoituspöydällä väljää, kun tilaa ei enää vie mustekynän kastamispurkki ja sen paikalle voimme sijoittaa vaikkapa pyörivän osoitemuistion sekä purkin kuivamustekynille.
On brutaalia avata tulleet kirjeet käsin, repimällä kuori auki karkeasti peukalolla ja ryhtyä lukemaan saapunutta kirjettä huoneessa edestakaisin kävellen, haroa sitten luettuaan viestin tukkaansa pettymyksestä tai hihkaista jess ilosta, mikäli niin oli.
Sivistynyttä oli, vaikkapa vuonna 1923, noutaa saapunut posti kaikessa rauhassa aamutakissaan, ottaa mukaan kahvikuppi keittiöstä ja kävellä koko kokonaisuuden kanssa rauhassa kirjoituspöydän ääreen, asettaa saapunut kirjepino pöydälle ja pikkusormi pystyssä hörpäätä kulaus hyvää Pauligin kahvia. Huokaista ja todeta taas postin saapuneen ajoissa.
Sitten avattuaan aamutakin vyön, voi istuutua rentoutuneena kirjoituspöydän ääreen, tarttua Seth Sohbergin paperiveitseen, viiltää kuoren auki ja ryhtyä lukemaan saapunutta sanomaa. Se siitä ensimmäisestä paperiveitsestä.
Toinen perimistäni paperiveitsistä taas tulee kuittikauppa Paragonilta.
Siinä on tunnuksina No 43325, viestinä Systems Egry Register Company, yhtiön silloinen logo sekä teksti ACME. Jos joku osaa tulkita tai peräti tietää veitsen tarinaa enemmälti, olemme kiitollisia lisätiedoista.
Tälläiset olivat tarinat kahdesta paperiveitsestä.
En tiedä kannattiko kertoa.
