Aihe: Jännite ja akun varaustila näytössä?

Tällaista tässä aloin ihmettelemään tuijotellessani..
Autossa on näyttöpaneeli, joka kertoo hupiakun varauksen palkeilla ja jännitteen numeroilla. Mitenkäs tuo aparaatti voi tietää paljonko akussa on varausta, kun sitä ladataan samaan aikaan. Nuo mittarit kun elää omaa elämäänsä. Kun akusta purkaa virtaa esim. jääkaappiin, niin varaustilan palkki laskee. Samaan aikaan kenno katolla lataa, jolloin jännite toisessa mittarissa nousee.
Paneeli siis voi näyttää lähes tyhjää akkua, mutta jännite on silti korkea, yli 13 V.

Sen jännitteen numeroina jotenkin ymmärrän, mutta se palkki...?

Jos napajännite on peruslaturilla ladatessa hieman yli 13V, akku on silloin tyhjä. Täytenä napajännitteen pitäis käydä jossain 13,8-14,4 voltissa. 13,2 Voltin latausjännitteellä akku ei tule ikinä täyteen... Kun akku on tyhjä, laturin teho loppuu ja virran kasvaessa jännite laskee. Täyden akun napajännite on levossa hieman yli 12,7V.

En nyt ole ihan varma, mutta
jos samanaikaisesti lataat niin se jännitenäyttö saattaa kertoa latausjännitteen riippuen tietenkin kytkennästä.
Esim.  Jos akussa on vaikka 10 voltin jännite mittarilla mitattaessa ja kytkee siihen akkulaturin niin melko pian kun navoista mittaa jännitteen se on yli 13 V koska se huomioi laturista tulevan jännitteen.
Se palkkinäyttö on yleensä tietenkin vain suuntaa antava ellei se pysty tutkimaan akun jännitettä siten että se jättää huomiotta ne ampeerit joita sieltä latauksen kautta tulee. 
Näitäkö asioita kysyit?

En nyt ole ihan varma, mutta
jos samanaikaisesti lataat niin se jännitenäyttö saattaa kertoa latausjännitteen riippuen tietenkin kytkennästä.
Esim.  Jos akussa on vaikka 10 voltin jännite mittarilla mitattaessa ja kytkee siihen akkulaturin niin melko pian kun navoista mittaa jännitteen se on yli 13 V koska se huomioi laturista tulevan jännitteen.
Se palkkinäyttö on yleensä tietenkin vain suuntaa antava ellei se pysty tutkimaan akun jännitettä siten että se jättää huomiotta ne ampeerit joita sieltä latauksen kautta tulee. 
Näitäkö asioita kysyit?

No sitähän mää kysyin..
Jotain outoa siinä on, jos varaustila palkissa laskee ja jännite toisessa näytössä samalla nousee. Mun ymmärryksen mukaan se näyttö tulkitsisi varaustilan jännitteen perusteella, mutta jotenkin se pystyy seulomaan sen kennolta tulevan jännitteen.

Nää on pikkasen vaikeita juttuja meille, jotka emme sähköalaa ole lukeneet.
Koko pakkaa vielä sekoittaa se, että millainen on sen hupiakun todellinen kunto. Ottaako akku enää virtaa vastaan? Vai putoaako palkit juuri siitä syystä että akku alkaa olla tiensä päässä?
Napajännite eikä hetkellinen kuormitustestikään välttämättä kerro sen akun nykyistä kokonaiskapasiteett ia, että onko sitä alkuperäistä varauskykyä jäljellä enää ja kuinka paljon.

Nimimerkillä; juuri sain vuoden vanhan AGM-akun takuuna uuden, kun varauskapasiteettia oli enää jäljellä vain puolet alkuperäisestä.
Tän sain paljastettua vaunuun asentamillani muutaman kympin lisämittareilla.. ja tietenkin akkuliikkeessä varmistivat useita tunteja kestäneellä "kapasiteettitestauk sella", mitä lie se tarkoittaneekin.

Se on sähköalan ihmisillekin vähän mysteeriö tuo akun varauskapasiteetti, varakapasiteetti suhteessa purkutehoon ja -aikaan sekä lämpötiloihin, koska nuo ilmoitetut arvo tarroissa ja esitteissä toimivat vain tietyillä "yhtälöillä", esim. Ah-määrä yleensä 20h purkuajalla lämptilassa 25C kunness kennojännite 10.5V (lyijyhappoakku), jolloin reseviä jää vielä xx jne.. Noista voidaan piirtää käyrä.. vastaavasti eri purkuajalla ja -teholla oma käyrä. Sitten omat käyrät latauskerroille, koska ne saavat nuo ajammat käyrät omaan laskuunsa. Aika sekainen viidakko - saati että varaustaso/-kapasiteetti kertoisi jotain mitä akussa on jäljellä % tai Ah tai Wh, kun ovat suhteessa akun kuntoon/käyttöön. Eli voidaan tietyissä oloissa akun ollessa uusi pitää jotain kriteerejä, jotka voidaan pukea numeroiksi ja mitata niitä..

Sen sijaan tavantallaalle numerot yksin eivät kovinpaljoa kerro varsinkin kun kulutusta päälllä X mittarien lukuhetkellä ja loppuilta taasen kulutus on Y. Sitten jos jotenki selvittää kennojännitteen tai happoakun ominaispainomittari lla varaustilan - on liki mahdotonta laskea käyttöolosuhteissa mitä akussa on jäljellä..

Siksipä minusta väripalkkinäyttö on paras hyvyysmittari, jossa punainen (kuka tahansa ymmärtää, että kaikki ei ole hyvin) alkaa about siitä kun kennojännite saavuttaa rajaarvon, jossa purettu jo yli puolet "normi" kapasitetiista - se ei tosiaankaan tarkoita, että toinen puolisko olisi vielä jäljellä 

 

Siksipä minusta väripalkkinäyttö on paras hyvyysmittari, jossa punainen (kuka tahansa ymmärtää, että kaikki ei ole hyvin) alkaa about siitä kun kennojännite saavuttaa rajaarvon, jossa purettu jo yli puolet "normi" kapasitetiista - se ei tosiaankaan tarkoita, että toinen puolisko olisi vielä jäljellä 

Nuo palkit ovat kyllä helpompi havainnoida...
Sitä vaan, että mistä se mahdollinen värinäyttö ottaa tiedot? Akun sen hetkisestä jännitteestäkö?
Jos näin on, niin se löisi häränpyllyä joka hetki, kun aurinkokenno alkaa lataamaan ja jännite navoissa nousee.
Tämä mun tarkkailemani palkisto ei sitä tee, vaikka jännitemittarin lukemat nousee, kun kenno saa aurinkoa ja taas laskee, kun esim. jääkaappi hurahtaa päälle.

^
Onko nuo varaustila- ja jännitenäyttö a-kennon säätimen samaa näyttöä? Eli jos kuormasta edes osa on kytketty kuorman (Load) napoihin ja osa suoraan akkuun, säädin osaa korjata sen hetkisellä kulutuksella napajännitteestä (tai sen muutosta ajan suhteen) arviotua varaustilaa.. mutua. Nuo uusimmat tikutaku mppt-säätimet osaavat kertoa kaikkea..

^
Onko nuo varaustila- ja jännitenäyttö a-kennon säätimen samaa näyttöä? Eli jos kuormasta edes osa on kytketty kuorman (Load) napoihin ja osa suoraan akkuun, säädin osaa korjata sen hetkisellä kulutuksella napajännitteestä (tai sen muutosta ajan suhteen) arviotua varaustilaa.. mutua. Nuo uusimmat tikutaku mppt-säätimet osaavat kertoa kaikkea..

Tämähän on sellainen kapinanaikainen kuljin, jolloin ei vielä kaiketi ollut A-kennoja. (-97)
Itse näyttö on Westfalian oma monitoiminäyttö. Tiedot se ottanee jostain oman laturinsa lähettyviltä. Kennon säätimessä ei ole muuta mittaria, kuin ledivalo.