Kirjoittaja
Aihe: Orgilaisten lemmikit ? (Luettu 234346 kertaa)
« Vastaus #31 : 13.04.2011 kello on 21:05 »
« Vastaus #32 : 14.04.2011 kello on 19:01 »
Tuosta mustasta koirasta tulee niin mieleen ensimmäinen koirani,seropi sekin(schäfer-karhukoira),joka oli oikea voimanpesä.Tassutki n isot kuin miehen,kämmen,ei pelännyt karhunkaan hajua ja rakasti lapsia!
« Vastaus #33 : 14.04.2011 kello on 21:20 »
Meillä on maatiaskissa jota ei kyllä saa reissun mutta tyttärellä on collie ja kiinanharjakoira,toisella tytärellä on collie ja pojalla on pomerian.Ne kyllä lähtee reissuun mielellään mut vaimo ei tykkää niitä ottaa kun ne olis vaan kartturin paikalla. 
« Vastaus #34 : 14.04.2011 kello on 21:31 »
Meillä on maatiaskissa jota ei kyllä saa reissun mutta tyttärellä on collie ja kiinanharjakoira,toisella tytärellä on collie ja pojalla on pomerian.Ne kyllä lähtee reissuun mielellään mut vaimo ei tykkää niitä ottaa kun ne olis vaan kartturin paikalla.
meitin otto ja onni kisulit hyppää heti tupacarsiin jos silmä välttää ja lähtis reissuu , mut eivät pääse .. isäntä viskaa heitit samantein pihal jos hiukankin tulevat sisälle ...hää meinaa , et he raapivat koko caarssin pilalle siin silmän räpäykses ., jot porttikielto on ikuinen .
« Vastaus #35 : 15.04.2011 kello on 08:08 »
Meillä on maatiaskissa jota ei kyllä saa reissun mutta tyttärellä on collie ja kiinanharjakoira,toisella tytärellä on collie ja pojalla on pomerian.Ne kyllä lähtee reissuun mielellään mut vaimo ei tykkää niitä ottaa kun ne olis vaan kartturin paikalla.
Niille voi shoppail vaiks tämmöse kuljetuksen ajaks http://www.vipstore.fi/cat/product_details.php?p=571tai jos tommone tuntuu ahistavalt ni sit vaiks tämmöne http://www.vipstore.fi/cat/product_details.php?p=1595Mä en muutenkaa oikkee käsitä et miks niiden puudelien yms elukoiden tarvii olla irti autossa?? Meidän Manta on aina turvavöissä kulkimessa. Turvallisempaa ku se et se haahuilee pitkin "kämppää" ajon aikana.
« Vastaus #36 : 15.04.2011 kello on 08:45 »
Niille voi shoppail vaiks tämmöse kuljetuksen ajaks http://www.vipstore.fi/cat/product_details.php?p=571
tai jos tommone tuntuu ahistavalt ni sit vaiks tämmöne http://www.vipstore.fi/cat/product_details.php?p=1595
Mä en muutenkaa oikkee käsitä et miks niiden puudelien yms elukoiden tarvii olla irti autossa?? Meidän Manta on aina turvavöissä kulkimessa. Turvallisempaa ku se et se haahuilee pitkin "kämppää" ajon aikana.
mä laitan kans pojat (kisulit) häkkiin ja turvavöillä kiinni takapenkille , mut meitin entinen kisuli... se ei kertakaikkiaan voinut olla häkis ... huusi ku sikaa ois tapettu eikä siihen aikaan meitin mursus edes ollutkaan noit turvavöit joihin ois hännet sit laittan kiinni valjais ..
« Vastaus #37 : 15.04.2011 kello on 18:51 »
Tätä meidän karvaturria nypitään muutaman kuukauden välein, seuraavaksi reilun viikon päästä kun mennään Lappeenrannan näyttelyyn.
Kuvassa ennen edellistä trimmiä:
Nyt on nypitty ja valmis ainakin kahteen Helsingin ja Riihimäen näyttelyyn. ps. Älkää kiinnittäkö huomiota mustaan sähköjohtoon kiitos.
« Vastaus #38 : 15.04.2011 kello on 18:56 »
Eikös jollain ollu tuossa profiilikuvana suunnilleen tällainen.?
« Vastaus #39 : 15.04.2011 kello on 23:19 »
Edustavia on vastakarvaset nöyräkoirat... 
« Vastaus #40 : 15.04.2011 kello on 23:57 »
Täällä on reilun 8 v Rotikka jolla on luukasvain vas. lonkassa eli syöpä. Mennään päivä kerrallaan kipulääkkeiden kanssa pojan ehtojen mukaan ja katsotaan, saattohoitoa. Suomeksi sanottuna wituttaa, miksi aina meille kun aiempikin lopetettiin lähes vastaavaan, ennen kuin ehditään valistamaan kannasta Suomessa niin Duken emä oli Virosta jossa pitäisi olla puhtaampi kanta.
« Vastaus #41 : 16.04.2011 kello on 07:59 »
Minulla on ollut kolme koiraa, kaksi Pyreneitten koiraa ja yksi Keskiaasian Ovtsarka. Jokainen piti nukuttaa ennen aikaisesti. Se riitti mulle. Nyt 25:een vuoteen ei ole ollut, niin Mustia kuin Viliäkään, Rekusta puhumattakaan. Ei ole tarkoituskaan koiraa hankkia, kun paskan keräys muovipussiin ei ole minun juttu. 
« Vastaus #42 : 16.04.2011 kello on 09:23 »
woi miten kurjaa noi lemmikkijen lopettamiset ... itse jouduin viemään meidän sulopoloisen piikille , kun hänellä oli syöpä , joka sai alkunsa piilokiveksistä en oikein ymmärrä , kun oli leikkattu kisuli .. oli siinä kyyneleita hän kun oli vast 3v ... tuolla lepää nyt pihan kummulla , mut silloin päätin , et en ikinä ota uutta kisulia ja ottopoika sai riittää ... no puolvuotta katsoin ottoa joka selkeesti kaipas ystäväänsä hekun olivat melkein saman ikäiset ja pennuista asti meillä olivat ... eipä siinä sit muuta kuin nettiin etsimään söpöliinä ja niin punapää onni pääsi otton kiusanhengeks ..onnillla , kun on tylsää alkaa kiusii ottoa ja painihan siitä syntyy ... hetken karvat pöllyy kunnes otto antaa koulutusta ja punapää onni alkaa parkumaan ... silloin astun tuomarin virkaan ja paini loppuu ... tuo onni toi sen onnen , et vaikka suloa seinältä katselenkin niin en enään heti itkuun pilahda ja tietty aika se haalistaa muistot .. mut sulokin oli aivan kuin kissa enkeli niin kiva kisuli ... vielä oli meilä oskari , joka olikin luku sinänsä ... toivotaan , et he ovat nyt kaverit kisujen taivaassa ... jaksamista sinne koiruuden kanssa joka nyt tarvitsee paljon huomiota ja hellyyttä.. onnea teille molemmille koiranäyttelyihin ...kertokaapa sit montako ruusuketta tuli ?
« Vastaus #43 : 26.04.2011 kello on 19:51 »
jip59 on laittanut galleriaan kuvan lemmikistä joka osaa viettää aikaansa leikkien. Minä tykkään.
« Vastaus #44 : 26.04.2011 kello on 20:55 »
woi miten kurjaa noi lemmikkijen lopettamiset ... itse jouduin viemään meidän sulopoloisen piikille , kun hänellä oli syöpä , joka sai alkunsa piilokiveksistä en oikein ymmärrä , kun oli leikkattu kisuli .. oli siinä kyyneleita hän kun oli vast 3v ... tuolla lepää nyt pihan kummulla , mut silloin päätin , et en ikinä ota uutta kisulia ja ottopoika sai riittää ... no puolvuotta katsoin ottoa joka selkeesti kaipas ystäväänsä hekun olivat melkein saman ikäiset ja pennuista asti meillä olivat ... eipä siinä sit muuta kuin nettiin etsimään söpöliinä ja niin punapää onni pääsi otton kiusanhengeks ..onnillla , kun on tylsää alkaa kiusii ottoa ja painihan siitä syntyy ... hetken karvat pöllyy kunnes otto antaa koulutusta ja punapää onni alkaa parkumaan ... silloin astun tuomarin virkaan ja paini loppuu ... tuo onni toi sen onnen , et vaikka suloa seinältä katselenkin niin en enään heti itkuun pilahda ja tietty aika se haalistaa muistot .. mut sulokin oli aivan kuin kissa enkeli niin kiva kisuli ... vielä oli meilä oskari , joka olikin luku sinänsä ... toivotaan , et he ovat nyt kaverit kisujen taivaassa ...
jaksamista sinne koiruuden kanssa joka nyt tarvitsee paljon huomiota ja hellyyttä..
onnea teille molemmille koiranäyttelyihin ...kertokaapa sit montako ruusuketta tuli ?
21.04.2011 loppui koiranpojan kivut eläinlääkärin piikkiin, olipahan kurjin pääsiäinen minkä tiedän. Ainoa lohtu että kaveri ei kärsi 
|
IMG_1343.JPG