Aihe: Missä olit tasan 15 vuotta sitten

Enpäs muista, missä olin kun tuosta kuulin, ei sitten minkäänlaista mielikuvaa...  Sen sijaan varsin hyvin on mieleen jäänyt se, että Estonian upotessa nukuin hytissä Lapuan Shellin pihassa, kun olin aamuksi menossa purkamaan jousikuormaa patjatehtaalle. Shellin baarissa aamukahvia juodessa sitten telkkarista tuosta turmasta kuulin.

mä nukuin kotosängys
ja siihen aikaan asuttiin Tyksin lähellä
jonne ne helikopterit laskeutui
heräsin yöllä
kun ne pyöri siellä kattomme yllä
asuimme ylimmässä kerroksessa
ja kuulin oikein hyvin sen hurinan 
ihmettelin ,et nyt on jotain hullusti
ja avasin  txt tv:n
sieltä luin tuon kaamean uutisen
eikä unta enään tullut 

Enpäs muista, missä olin kun tuosta kuulin, ei sitten minkäänlaista mielikuvaa...  Sen sijaan varsin hyvin on mieleen jäänyt se, että Estonian upotessa nukuin hytissä Lapuan Shellin pihassa, kun olin aamuksi menossa purkamaan jousikuormaa patjatehtaalle. Shellin baarissa aamukahvia juodessa sitten telkkarista tuosta turmasta kuulin.

Määki muistan ton Estonian uppoamisen..oli jakamassa lehtiä Littoisissa ja yleensä joku radiokanava paasas autos..ja yhtäkkii tuli ylimääräinen uutislähetys..keske llä yötä klo 03:0... Silloin en kyllä ymmärtänyt ollenkaan et oli noin hurja tapahtuma

Estonia,vanha viking sally , uppos syyskuussa-94,-muistan hyvin tuon yön kun hulikopterit pauhas eestaas kattomme yli Tyksiin siihen aikaan....hrrr,karsee yö kun ajatteli niitä onnettomuuden uhreja!

Ex vaimon kanssa laskettiin lasten kanssa vaasankatua alaspäin ja ihmeteltiin mitä tapahtunut,kun pelastuskalustoa noin paljon liikkeellä..

Määki muistan ton Estonian uppoamisen..oli jakamassa lehtiä Littoisissa ja yleensä joku radiokanava paasas autos..ja yhtäkkii tuli ylimääräinen uutislähetys..keske llä yötä klo 03:0... Silloin en kyllä ymmärtänyt ollenkaan et oli noin hurja tapahtuma

Samoin muistan minäkin...olin silloin autonratin takana tulossa lapualta seinäjoelle päin, kuunnellen musiikkia kun yks kaks tuli ylimääräinen uutistunnus kesken kappaleen, hitto että säpsähin heti hereille, mitä kummaa nyt tapahtuu.

Uutisten lukija sitten ilmoitti estonian uponneen, jeesus ajattelin mikä myrsky silloin olikaan kauhulla ajattelin poloisia jotka sinne hyytävään veteen olivat hypänneet tai joutuneet saatika se pahin, kohdanneet kuoleman hyisessä jäätävässä vedessä...
itse avantouintia harrastaneenä osasin kuvitella uhrien kokemukset.....viel äkin elävästi tulee tuo yö mieleen.

En muista tarkalleen missä olin kun tuo Jyväskylän vahinko sattui. Mutta siihen aikaan resusin ympäri Suomea kouluttamassa saman firman muita myyntiedustajia ja sen muistan, että olin heti seuraavalla viikolla Jyväskylän kaverin luona.

Jos sattuu olemaan vielä utelias ja mietiskelee tämänkin onnettomuuden syntykuvioita ja mitä siitä seurasi noin muuten raideliikenteen turvallisuudelle niin Onnettumuustutkinta keskus julkaisi siitä mielenkiintoisen raportin että miten asiat meni

http://www.turvallisuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1998/1210772758595

Estonia,vanha viking sally , uppos syyskuussa-94,

Olin aamulla lähdössä ns. 'töihin'...  Kävin herättämässä Emännän ja sanoin, että nyt on tapahtunut se, minkä ei koskaan pitänyt tapahtua!

Estonia,vanha viking sally , uppos syyskuussa-94,-muistan hyvin tuon yön kun hulikopterit pauhas eestaas kattomme yli Tyksiin siihen aikaan....hrrr,karsee yö kun ajatteli niitä onnettomuuden uhreja!

Estonian muistan hyvin, olin RUK:ssa silloin ja olimme Utön ulkosaarilla asemissa. Tuli käytyä Ruk Santahaminassa Rannikkotykistökoul ussa (RTK) ja olimme pääsääntöisesti aina joka toinen viikko jossakin kivellä asemia ihmettelemässä. Niin nytkin kun Estonia upposi. Koska olin laskinlinjalla olin samalla myös tutka-asemalla josta  kuulin  kaiken keskustelun mitä tähän uppoamiseen liittyi.
Myös ne Estonian keskustelut ja niiden muiden laivojen keskustelut. Aluksi keskustelu käytiin virallisesti englanniksi ja kun tilanne alkoi muuttua kriittisesti keskustelu muuttui suomeksi.

Meitä oli tällä kurssilla vajaa sata ukkoa ja olimme fyysisesti kaikki pitkin ja poikin eri kivillä. Tulenjohtajat aivan ulommalla kivellä kaikista lähimpänä Estoniaa. Meidät kommennettiin valmiuteen, että siirrymme Utööseen auttamaan, jonne pelastuneet tuotaisiin. Emme missään vaiheessa siirtyneet, koska uiskot, jotka oli joukkojen kuljetusveneet, eivät päässeet rantautumaan kiville kovan myrskyn vuoksi. Ja kaikki muistaa, että ei niitä autettavia kovin montaa jäänyt.

Meillä oli Lasut, eli Lasersuuntimet, millä saatiin mitattua aallonkorkeuksia. Muistan, että ne olivat useampi metri parhaimmillaan. Vaikka olimme lähellä tuota uppoamispaikkaa, niin emme saanneet otettua suuntia kovan merenkäynnin vuoksi. Oli se keikka. Ruk:on kurssijulkaisussa meillä on aukeama omistettu Estonialle. Kurssi oli muuten 204.

Olihan se yksi murheellinen tapahtuma vielä. Kun eräät meni valkoista Suomalaista Joulua pakoon halpojen juomien maahan tsunamia jännittämään. Vanhanen oli sitten lentokentällä lippujen liehuessa vastassa "sankarivainajia". Sitten kun uhreja alkoi palata enempi, Vanhanen otti heitä vastaan kotonaan telkkaria katsoen. Murheellinen tapaus oli tämä "turha" onnettomuus.            ...Joka paikkaan ne Suomalaisetkin änkää halpojen hintojen perässä.      ...Ja vielä Jouluna 


"Matkailu ei aina avarra"

Estonian muistan hyvin, olin RUK:ssa silloin ja olimme Utön ulkosaarilla asemissa. Tuli käytyä Ruk Santahaminassa Rannikkotykistökoul ussa (RTK) ja olimme pääsääntöisesti aina joka toinen viikko jossakin kivellä asemia ihmettelemässä. Niin nytkin kun Estonia upposi. Koska olin laskinlinjalla olin samalla myös tutka-asemalla josta  kuulin  kaiken keskustelun mitä tähän uppoamiseen liittyi.
Myös ne Estonian keskustelut ja niiden muiden laivojen keskustelut. Aluksi keskustelu käytiin virallisesti englanniksi ja kun tilanne alkoi muuttua kriittisesti keskustelu muuttui suomeksi.

Meitä oli tällä kurssilla vajaa sata ukkoa ja olimme fyysisesti kaikki pitkin ja poikin eri kivillä. Tulenjohtajat aivan ulommalla kivellä kaikistä lähimpänä Estoniaa. Meidät kommennettiin valmiuteen, että siirrymme Utööseen auttamaan, jonne pelastuneet tuotaisiin. Emme missään vaiheessa siirtyneet, koska uiskot, jotka oli joukkojen kuljetusveneet, eivät päässeet rantautumaan kiville kovan myrskyn vuoksi. Ja kaikki muistaa, että ei niitä autettavia kovin montaa jäänyt.

Meillä oli Lasut, eli Lasersuuntimet, millä saatiin mitattua aallonkorkeuksia. Muistan, että ne olivat useampi metri parhaimmillaan. Vaikka olimme lähellä tuota uppoamispaikkaa, niin emme saanneet otettua suuntia kovan merenkäynnin vuoksi. Oli se keikka. Ruk:on kurssijulkaisussa meillä on aukeama omistettu Estonialle. Kurssi oli muuten 204.

woi kauheeta
mahtoi teillä olla kauhea olo
kun ei voinut auttaa
vaikka hätä oli suuri siinä likillä 
kyllä sitä tuntee itsensä niin pieneksi
noin isossa katastrooffisa
autaa tekis mieli
mutta mitä tällänen tavallinen kaduntallaaja voi tehdä
muuta ,kun pysä poissa tieltä
että saa asian osaavat tehdä voitavansa 

Silja Symphone, kansi viisi, alku yö omassa hytissä ja aamu yö kuljettajien messissä. Tietoa oli vaikka minkä sortista liikkeellä. Oli törmänyt kaksi laivaa, toisen huhun mukaan rahti ja toisen matkustaja. Helikoptereita pörräsi pirusti ja vieressää oli väliin siljan eurooppa ja väliin mariella. Jollain konstilla ne nosti laivaan joitaikin ihmisä merestä. Laiva kiemurteli ja keinui oikein kunnolla. Joku fransmanni oli aivan valkoinen ja hoki koko ajan ;We deaht ja väliiin se oksensi. Ja sitten aikanaan helsiinkiin saavuttua se sanoi tämän reissun olleen viimmeinen laivamatka hänen kohdaltaan. Sitten se päivän mittaan selvisi meille laivassa olleille kuinka paha se onnettomuus oli.

Eipä minullekkaan muistu junaonnettomuus mieleen, mutta tuon vanhan Wasa Kingin uppoamisen kyllä muistan. Ekaa vuotta opiskelin tekussa ja jotain tehtävää väsäilin pikkutunneille saakka. Päänupin nollaamiseksi ennen nukkumista meinasin katsoa jotain Jay Leno showta tms, mutta kotimaan kanavilta tuli jo uutista tuosta onnettomuudesta. Eipä tarvinnut sitten juuri sinä yönä nukkua.

Joskus aikanaan ko paatilla tuli matkattuakin Vaasasta Uumajaan.

Estonian muistan. Olin aamulla menossa Koillismaalle kauppareissulle ja Pudasjärven jälkeen kuului radiosta uutinen haverista.

Olin tossa kuvan vasemman alalaidan just ulkopuolelle jäävän Hannikaisenkadun Esson pihassa ihmettelemässä autosta mitä oikein on tapahtunut kun ensimmäiset ambulanssit tuli paikalle.