Kirjoittaja
Aihe: Liput liehumaan. (Luettu 4163 kertaa)
« Vastaus #18 : 6.11.2012 kello on 17:53 »
Riippuu henkilöistä 
« Vastaus #19 : 6.11.2012 kello on 18:13 »
Ruotsi on täällä maailmalla yhtä arvostetu kommunikointiin käytetty kieli kuin suomi, eesti, latvia, liettua ja moni muu jota puhuu muutama miljoona ihmistä maailmassa. Kyllä pakko venäjä, portugali, espanja tai vaikka saksa olisi parempi vaihto-ehto suomen taloudelle. Ja kun kauppaa ruotsalaisten kanssa tehdään niin gud dagin jälkeen siirryäänenglannin kieleen. Joten sekin perustelu on huono.
« Vastaus #20 : 6.11.2012 kello on 18:24 »
Ai, nyt täällä saa puhua politiikasta. No ajat muuttuu. Itse puhun suomea, englantia, pikkasen saksaa ja ruotsia, eikä toi tämä päivä häiritse pätkän vertaa. Ja opettelen ranskaa. Kielitaidosta on aina hyötyä.
« Vastaus #21 : 6.11.2012 kello on 18:32 »
Mielestäni tässä ei ole puhuttu politiikasta vaan pakkoruotsista. Ei nosteta ruotsin kieltä politiikan tasolle. 
« Vastaus #22 : 6.11.2012 kello on 19:24 »
Mutta toisaalta suomi ei ole yksin tässä pakkokieli asiassa. Esimerkiksi irlannissa puhutaan englantia enemmän kuin maan ensimmäistä virallista kieltä iiriä (gaeilge) joka on pakkollinen kieli koulussa, myös ulkomaalaisille lapsille. Ja opetus tapahtuu pää-osin englanniksi. Eli omaa kieltä opiskellaan ensimmäisenä " vieraana " kielenä. On se tämä maailma ihmeellinen ja mielenkiintoinen rakennelma.
« Vastaus #23 : 6.11.2012 kello on 19:33 »
Kielitaidosta on aina hyötyä.
Juu. Sillon kun turisteja on oikein piukassa, pitää puhua suomea, saamea, ruotsia, norjaa savoa, saksaa ja enklantia ja usein vielä saman hemmon kanssa. Kumpikaan ei osaa, mutta ymmärretyks tullaan... 
« Vastaus #24 : 6.11.2012 kello on 22:08 »
Kielitaidosta on aina hyötyä.
Näin on. Olisi pitänyt aikanaan koulussa kuunnella, mitä se ruotsin kielen opettaja puhui. Kohtalo tai sattuma vei töihin firmaan, jonka virallinen kieli oli ruotsi, vaikka omistajaosapuoli oli norjalainen. Meni jonkin aikaa ennen kuin rupesi samaan selvää kaikista puheista. Sittemmin tarttui norjakin jollain tavalla, mutta sitten tuli omistajaksi saksalainen firma. Tätä kesti viisi vuotta, ja loppuajan olinkin amerikkalaisten palveluksessa. Venäjäkin rupesi sujumaan auttavasti, kun jouduin matkustamaan siellä n. 165 pv/vuosi. Opittu on nyt uhohtunut, mutta lukea osaan vieläkin joskin hyvin hitaasti. Edit: lainaus korjattu, admin
« Vastaus #25 : 10.11.2012 kello on 16:19 »
|