Aikoinaan kävin ala-astetta Hangon keskuskoulussa. Saman rakennuskompleksin toinen puoli oli svensktalande folkenille ja se toinen oli meitin puoli. Siinä oli vielä sellanen korkia verkkoaita välissä.
Näin aikuiset hoiti meidän kieliongelmaa.
Sitten kun koulusta päästiin moiccailtiin Svanteja ja Stiinoja siinä kuin muitakin koulukavereita.
ne on vähän nämä kaksikielisyydet sellaisia turhia raja-aidan vetoja, jota hyvin osoitti tuon koulun verkkoaita. Samanlaisia ihmisiä oltiin samoilla oppivelvollisuuksil
la ja sama Urkki oli meidän molempien pressa.
Eikä niitten Svanten tai Stiinan vanhemmilla ollut purjeveneitä tai kunnelleet Vikingarnaa aamusta iltaan. Ladalla nekin duuniin painoi ja mankassa soi Alatalon Mikko. Tosin vaan Ruottiksi
Mulla on nyt nuorin tytär toisella luokalla koulussa ja sillä on Kongolainen koulukaveri. Ja hyvin sujuu. Ilman aikuismaailman paineita
Lapsistamme tulee juuri sellaisia aikuisia, kuin me itse heitä opetamme.