Aihe: Suomen turhin (rumin?) julkkis.

Ja tämä Länsmanni on a) todella fiksu ja käärii hillot b) niillä on Tuksun kanssa hillot puoliksi- soppari tästä häähässäkästä c) todella tyhmä. Ei kai kukaan normaali mies lähde muuten tuohon... eihän??!

Kohta c.

Noita Länsmanneja kun on pohjoisessa pilvin pimein, ja kukaan ei tiedä kuka on sukua kellekin. Omakohtaisesti todennut asian usein. Ja on vielä muitakin samaan kastiin kuuluvia.

Eiköhän tuo seuraavaksi taas suuntaa jonnekin laihdutusklinikalle, botox-aleen, räpsytintuunaamoon. .. kytikselle vaan 

Höh, tuksuhan on jo käynyt kaunistumassa noissa tuunaamoissa

Höh, tuksuhan on jo käynyt kaunistumassa noissa tuunaamoissa

(Kuva piiloitettu, klikkaa tätä niin näet kuvan.)

Jos vasemman puoleinen kuva olisi tätä päivää, niin voisin jopa ...................

Tapolan Merja

Tapolan Merja

Kieltämättä samaa näköä...

Tapolan Mervi

Tietynlaista yhtäläisyyttä todella löytyy!

P.s. Kuva lisätty.

 

Tapolan Merja

Niin Mervi eikä Merja

 Mielestäni tuossa Dorotean otsikoinnissa olisi voinut olla ajatusta hiukan enemmän käytetty, otsikointi kuulostaa kuin oltaisiin suoli24:lla ja 13 vuotiaan tekemän aiheen parissa.

Kyllä täällä orgillakin olisi pumpattavaa.

Ettei poijjat ihanoi noita naisia, kun noin paljon juttua tulloo!!    Ei muutako kosimaan, jos on poikamies! 

Eiköhän tässä kuitenkin olla  luojan luomia itse kukin  ja se ,mitä sitten on itsessään halunnut korosta ,on jokaisen yksityisasia.
Kauneushan  on katsojan silmässä ja katoavaista kuten tiedetään. Rumuus meissä itse kussakin vain vanhemmiten lisääntyy,mikä vain on valitettava totuus.
Ainakin minä koen  niin,että nuorempana ihminen on luonnostaan kaunis ,mikä on suvun jatkumisenkin kannalta tietysti
tarkoituksen mukaista. Puolison  valintaa tehdessä  sen merkitystä  yritetään korostaa,kukin tarpeensa mukaan.
Ei ole varmastikaan helppoa olla nuorena hyljeksitty ja ruma,mutta oletan että useimmiten vakka on kantensa löytänyt ,riippumatta siitä onko ulkoista  kauneutta ollut .Kauneus voi kummuta myös ihmisen sisältä ,vaikka kaikki ei sitä heti näe.
Voisin  kysyä ,onko tämänlaatuisen asteikon luominen tänne  hyvän tavan mukaista ja miten se edistää karavaanari-
kulttuuria?

Eikös se Top 10 jo osoittanut, mistä halutaan keskustella. Niinhän myös paljon parjatussa etuteltassa, 24:sta puhumattakkaan. 
Minua ei häiritse jos Kanervan mielitietystä "keskustellaan", niin kauan kun häntä ei todisteta psyykkisesti sairaaksi. 

Nämä julkkikset ovat itse itsensä julkisuuteen tuoneet ja siten sallineet repostelunsa. Siinä ero yksityishenkilöön.

Miksipä me ei voida niistä pikkuhiprakassa voida jutella, varsinkin kun suurimmalla osalla ei mahda olla mitään aktiivista itse karavaanaritouhun kanssa menossa.

Nämä julkkikset ovat itse itsensä julkisuuteen tuoneet ja siten sallineet repostelunsa. Siinä ero yksityishenkilöön.

Miksipä me ei voida niistä pikkuhiprakassa voida jutella, varsinkin kun suurimmalla osalla ei mahda olla mitään aktiivista itse karavaanaritouhun kanssa menossa.

Myönnetään,mutta sittenkin.........t ämän enempää en ota asiaan kantaa

Hyvin arkaa asiaa käsitellään, kun puhutaan että on ruma tai kaunis. Mutta sen verran minäkin tätä sorkin että on myös ihmisiä jotka ovat jo 50 tai ylikin. Silti he näyttävät kaunistuvan ja ovat hyvänvointisen näköisiä. Paljon näkee huoliteltuja harmaatukkasia terveitä miehiä, samoin naisista näke että vanheneminen on heitä vaan kaunistanut. Ihan julkisuuden henkilöitäkin on nimeltämainitsematt a, "hyvin säilyneitä."

Itse olen varmaankin lapsuudessa saanut sellaisia peruja (kasvatuksen) että ainakaan itseä ei pidä pitää kauniina tai komeena. Sitä en ainakaan itse ole ollut koskaan. Kauneus oli hyvinkin arka asia, minulle ujolle hiljaiselle pojalle tossa koko koulu iän.
Maaseudulla täälläpäin kulttuuri ja kasvatus oli sen laatuista jossa tämä "hyvä itsetunto" ei päässyt isommin valloilleen, koska lapsia ei juurikaan keritty hellimään vaan kasvatus oli paremminkin työntekoa ja ainoa kriteeri millä sai arvostusta osakseen.
En ole kaunis vieläkään, mutta ainoa millä olen saanut arvostusta itselleni on ollut työnteko toisen palveluksessa. Muistan 15 vuotiaana kansalaiskoulussa metsänhoitotunnilla, kun olimme tutustumassa vesurilla tehtävään raivaustyöhön metsässä. Monikaan oppilaista ei ollut koskenut vesuriin, minua taas opettaja (metsänhoitaja) kehui kun puskaa kaatui, kertalyönnillä tommosta miehen ranteenvahvusta rankaa yhtenään. Samaten isännät tyhjennytti vasikan karsinoita tai sontaruumiaan, minulla ja hevosella alta kaksikymmpisenä, nojasivat karsinanlaitaan ja kehuivat kuinka homma kävi. Luulivat minua yllytyshulluksi mutta kyllä sen tahdin olin ihan kotona oppinut.
Vielä nytkin 35 vuoden jälkeen eräskin vanha (virkamies) muisteli kun kaadoin hänen metsäänsä tie uraa, että kyllä oli silloin hieno katsella kun homma kävi.

Mutta mikä on lopputulos. Tuki ja liikuntaelin sairaus (ja paljon muuta siihen liittyvää), paljon unettomia öitä (vuosia) särkyjen vuoksi, viimevuosina pitkiä sairauslomia, leikkauksia, osatyökyvyttömyysel äke ja mahdollisesti täysi tyäkyvyttömyys eläke, helvetin paljon voimakkaita särkylääkkeitä. Enkä vieläkään ole kaunis mutta siltä tuntuu että elämä on vääjäämättä ehtoo puolella.
Nyt olen yrittänyt tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu ja ruumillista työtä vaan sen mukaan kun jaksaa. Vuotiset polttopuut mikä on senverran koneelistettu kun on järkevää, ne yritän vielä toivottavasti monena vuonna tehdä, kahden poikani avustamana. Nuo lääkeet ja nämä vaivat vievä ainakin puolet vuorokaudesta ja loppuelämästä hukkaan (myö sen kauneuden). Mitään en silti tekisi toisin vaan se on ollut elämää.

Kärsin kyllä aikamoista myötähäpeää kun yks ilta netistä tuon Tuksun kohellusta hetken seurasin .Täytyi muutaman minuutin seurannan jälkeen vaimolle todeta,etten jaksa tuollaista shittiä katella.Kiteytettyn ä:"ei aivoja laisinkaan".Anteeksi raakuuteni,mutta tämä on mielipiteeni.