Niinpä, laitan tässä tekstin tuolta toiselta puolelta.
Kuolema, siinä vasta kiehtova elementti.
Uutisissa on kaikunut kuoleville toivoa antava viesti viime päivinä. On puhuttu eutanaasian sallimisesta Suomessa.
Lääkärikunta kuitenkin tyrmää mokoman toiveajattelun suomalaisilta. No lääkärinvalan vannoneita ymmärtää. Vaan pitäisikö lääkäreiden valaa sitten muuttaa? Siinäpä vasta kysymys onkin. Elämän ja Kuoleman kysymys.
No, aina voi tehdä hoitotestamentin, se nopeuttaa omaa lähtöä. Jos sitä vaan noudatetaan, pitää olla paperilla ja tiedossa dokumenteissä. Lompakossa ja lähiomaisten lompakossa todistettu kaksoiskappale.
Mitä tulee noihin kipulääkkeiden antamiseen kuoleville, ääritapaus lienee jonkun lääkärin lausahdus omaisille, " tulee vielä riippuvaiseksi morfiinille ".
...kele sanon minä!
No, ettei menisi liian kovaa tässäkin aiheessa, lienee paikallaan todeta, elämää on kuoleman jälkeen, ei koske, ei vituta. Katselee vain elävien päälle ja yrittää auttaa maanpäällä olevia läheisiään.
Yhteydenkin saa, kun osaa löytää väylän.
