Aihe: Retkiksen harmaavesisäiliön pakkaskestävyys

Ajatuksena olisi vaihtaa retkeilyautoon, jossa harmaavesisäiliö on eristetty ja varustettu erillisellä sähkölämmityksellä.

Kertokaapa kokeneemmat, mihin pakkasasteeseen asti tällainen ratkaisu yleensä toimii?

Lienee kovasti autokohtaista...
Ja mitä tarkoittaa 'varustettu sähkölämmityksellä' ?

Kyllä kai se toimii -60C asti, tai kylmempäänkin, jos vain sitä virtaa on tarjolla. Ja sähkövastuksessa riittää tehot.

Mutta jos tuo toimii 12V, niin riittääkö akuissa virtaa?
Jos taas 230V, niin jäätyy kenties sillä välin kun ajaa töpselistä toiseen töpseliin.

Vai onko kyseessä uusi sähkökäyttöinen retkeilyauto?
Esim Kialla olisi sellaiseen aika hyvä alusta (PV5). Silloinhan ei ole mitään ongelmia, jos siis sähkövastuksen tehot riittää.

Juu tuollainen 12v vastus ja pari akkua tai lithium on tarkoitus laittaa. Jostain luin, että se poisto hana ja venttiili jäätyy, niin pahasti että ei onnistu.

Kyllä se säiliö ja hana pitää olla lämpimässä tilassa

Imee akut äkkiä tyhjäksi. Jos edes toimii ilman että auto käy tai on verkkovirrassa.

Ei ole kokemusta enkä ole aikonut hankkiakaan koska minkäänlainen lämmön tekeminen sähköllä ei sovi meidän reissaamistapaan.

Mutta kysyjälle tiedoksi että retkiksissä on myös sellaisia ratkaisuja joissa se auton alla oleva harmaasäiliö on koteloitu ja eristetty ja sinne puhalletaan Trumalla lämmintä ilmaa. Hyvin toteutettuna se pelaa aika ihanasti eikä mene sähköä sen enempää kuin mitä Truma muutenkin kuluttaisi.

Aika harva retkis on toteutettu muulla tavalla kuin tuolla alla olevalla eristetyllä harmaavesisäiliöllä jossa on 12 v vastus.
Asuntoautoissa tuo on toteutettu kyllä lähdes aina tuolla lämmittimen ilman johtamisella säiliön ympäri.
Kalleimmissa on toteutettu se kaksoispohjalla asuntoautoissakin.

Ainut retkiksen jonka tiedän sisältävän kaksoispohjan on Affinity Kabe. Siksi se onkin niin korkea.

Aika harva retkis on toteutettu muulla tavalla kuin tuolla alla olevalla eristetyllä harmaavesisäiliöllä jossa on 12 v vastus.
Asuntoautoissa tuo on toteutettu kyllä lähdes aina tuolla lämmittimen ilman johtamisella säiliön ympäri.
Kalleimmissa on toteutettu se kaksoispohjalla asuntoautoissakin.

Ainut retkiksen jonka tiedän sisältävän kaksoispohjan on Affinity Kabe. Siksi se onkin niin korkea.

Myös muutama hymerin malli ja kabe van abisko on lämpimässä tilassa harmaavesisäiliö.

Aika harva retkis on toteutettu muulla tavalla kuin tuolla alla olevalla eristetyllä harmaavesisäiliöllä jossa on 12 v vastus.

Kerros nyt, miten se on toteutettu.
Onko vain hana lämmitetty, vai kiehutetaanko koko säiliötä?

Vaatimaton mielipiteeni on että jos ei aivan pakko vesiä pitää talvella; niin älä pidä. Helpommalla pääsee. Eri asia lämmin talli/jatkuva töpseli. Ja sitä enegiaahan pitäisi säästää

Toteutus jakautuu kolmeen pääkomponenttiin:
1. 12 V Lämmityselementit (Vastukset)
Säiliön lämmittämiseen käytetään pääasiassa kahta eri menetelmää:
• Liimattavat lämmitysmatot (esim. UltraHeat): Tämä on yleisin tehdasasenteinen ratkaisu. Säiliön ulkopohjaan liimataan yksi tai useampi joustava, sähköä johtava matto. Maton teho on tyypillisesti 30–75 W ja se kuluttaa noin 2,5–6 ampeeria virtaa.
• Sisäpuolinen uppovastus tai lämpökaapeli: Säiliön sisään (tai tyhjennysputken kylkeen) asennetaan nesteen kanssa suorassa kosketuksessa oleva sähkövastus tai itserajoittuva lämpökaapeli.
Termostaattiohjaus: Järjestelmässä on lähes aina automaattinen termostaatti. Se kytkee lämmityksen päälle, kun säiliön tai veden lämpötila laskee noin +5 °C tuntumaan, ja sammuttaa sen, kun lämpötila nousee noin +12–15 °C asteeseen. Tämä säästää hupiakkua turhalta kulutukselta.
2. Lämpöeristys (Kotelointi)
Koska retkeilyautoilla ajetaan pakkasessa, pelkkä paljas muovitankki ja vastus eivät riitä. Eristys toteutetaan kahdella tavalla:
• Eristemateriaalit: Tankki ympäröidään tiiviisti umpisoluisella eristeellä, joka ei ime itseensä vettä. Tehtaat ja omavalmistajat käyttävät usein 20–30 mm paksuista suulakepuristettua polystyreeniä (kuten Finfoam / XPS) tai paksua solukumia (Armaflex).
• Suojakotelo: Eristekerroksen päälle rakennetaan usein kova muovinen, lasikuituinen tai ruostumattomasta teräksestä (rosteri) valmistettu suojavaippa. Tämä suojaa eristeitä maantieltä nousevilta kiveniskuilta, lumelta ja kuralta.
3. Kriittisten pisteiden saattolämmitys
Suurin ongelma 12 V järjestelmissä ei yleensä ole itse suuren säiliön jäätyminen, vaan tyhjennysputken ja -venttiilin (hana) tukkeutuminen jäästä.
• Fiksusti suunnitelluissa järjestelmissä sähkövastus tai erillinen pieni lämmityskaapeli on kierretty myös poistoputken ja sulkuventtiilin ympärille.
• Jos venttiili on jätetty eristetyn vaipan ulkopuolelle, se jäätyy herkästi ajon aikana, vaikka itse tankissa vesi pysyisikin sulana.

Helppoa paperilla, itku tulee käytännössä.

Ainoa fiksusti toteutettu on matkailukorin lämpimässä tilassa, seuraava on matkailukorin lämmittimen lämpö eristetylle säiliölle, loput on pelkää silmänlumetta. Koskee kaikkia matkailuajoneuvoja.

No..

Meidän edellinen retkis oli Hymer Hymecar 322 vuodelta 2011 jossa oli toi koteloitu harmaavesi. Kotelointi oli sen näkönen että se oli varmaankin joskus korjattu vähän sinne päin, eikä se kauhean hyvin toiminutkaan. Tyynellä kelillä ainakin -5:ssä kuitenkin toimi, jos tuuli niin jäähän meni noissa lukemissa.

Nyt on Hymer Grand Canyon 2024 Fiatin alustalla ja siinä on akut, puhdas vesi ja harmaa vesi auton pohjassa ja se systeemi on koteloitu. Viime talvena olin Posiolla pari yötä parkissa, pakkasta vähän päälle 20 ja niin vaan tuli harmaat ulos kun lähtöaamuna napsautin sähköistä harmaaveden tyhjennysnappulaa. Että kyllä toi talvitoimivuus on tehtävissä ihan retkikseenkin jos niin halutaan.