Englanniksi pystyn tarinoimaan ihan mitä vaan, oli sitten kyse kesälomareissusta kertominen tai väljä raidetangon pää. Saksa on sitten sellanen juttu että kyllä mä asiani saan hoidettua mutta kielioppi menee ihan mettähän, kirjoittamista en edes yritä. Tosin sitten kun saku alkaa puhumaan mulle sillä normitahdilla niin ymmärtäminen on aika kintaalla. Siinä vaiheessa vaihtavat yleensä englanniksi vaikka mulle kyllä riittäisi vähän hitaampi ja yksinkertaisempi saksakin. Luulen että jos saisin hetken reenata ja verestää muistia niin pärjäisin saksalla varmaan ihan okei, kyllähän tossa reissussa onnistui välillä jopa ihan jonkunlainen läpän heittokin.
Nyt tossa just oltiin Sveitsissä missä alueen pitäjä ei osannut muuta kuin saksaa. Mutta se sveitsiläisten saksa onkin sellasta sorttia että siinä oli ymmärtämistä, varmaan sama kuin joku nippa nappa suomea osaava ulkomaalainen joutuisi keskustelemaan savoksi. Ukko tosin aika nopeesti ymmärsi että menee vähän ohi niin se sitten sujuvasti hidasti ja yksinkertaisti tarinointiaan ja homma meni ihan kivasti.
Ruotsi on sitten vähän sellanen että en oikein tiedä miten menisi jos tarttisi. Peruskoulun "missä on rautatieasema" lisäksi pystyisin varmaan tarinoimaan vähän muutakin mutta varsinainen asioiden hoito vois kuitenkin olla vähän kintaalla.
