Aihe: Alde 3000 glykoliseos

Ohjekirjan mukaan Alden 3000 glykoliseos jää niin laimeaksi että esim. -35 pakkasilla saattaa mennä neste aika sameaksi. Onko testailtu että mikä olisi se max.glykolin määrä mikä vielä kiertäisi putkissa kovemmillakin pakkasilla?

Eiköhän se kierrä, vaikka olis kuinka kylmä vaan, jos tulille pistää alle - 35?

Ohjekirjan mukaan Alden 3000 glykoliseos jää niin laimeaksi että esim. -35 pakkasilla saattaa mennä neste aika sameaksi. Onko testailtu että mikä olisi se max.glykolin määrä mikä vielä kiertäisi putkissa kovemmillakin pakkasilla?

Mistä tuollaisia ohjeita luet?

Jossakin ohjeessa taisi olla, että maks 40%, mutta eikö puolet ja puolet toimi yhtälailla niinkuin autoissakin on vuosikymmenet ollut?

Glykolilla on vettä huonompi lämmönsiirtokyky. Melkoinen sissi pitää olla jos kulkineessa meinaa asua jos ulkona -35°C.
Vesi-glykoliseos ei jäädy, menee hyhmäksi.

@Detsku2000: "mikä olisi se max.glykolin määrä mikä vielä kiertäisi putkissa kovemmillakin pakkasilla?"

- Täsmällinen vastaus olisi 100%. Mutta kun kysymyksestä näkee että kysyjällä on mennyt
  asiassa jotain sekaisin niin koetan vastata johonkin jota arvelen kysyjän oikeasti
  tarkoittaneen.

- 50% on raja jonka ylittämisessä ei ole mitään saavutettavissa, ei pakkaskestävyydessä
  eikä muussakaan suhteessa (siis jäähdytysväliaineen a, kemialliset prosessit on eri juttu)

- Tyypillisesti inhibiittorit on mitoitettu toimimaan 30%:n ja sitä väkevämmillä seoksilla.
  Kemian osaajat voivat hoitaa inhibiittoriasian laimeammillakin seoksilla ja myös välttää
  nesteenvaihtotarpee n rajattoman kauan.

- Miksi sitten käyttää laimeita seoksia? Kaksi syytä joista kumpikaan ei käytännössä koske
  kysyjän aihepiiriä mutta mainittakoon kuriositeetin vuoksi:

  #1.Isoissa järjestelmissä glygoliseoksen hinta.

  #2.Lämmönsiirtokyky, glygoli alentaa seoksen lämmönsiirtokykyä sekä ominaislämmön että
     viskositeetin kautta. Tämä tulee vastaan esimerkiksi puolijohteitten jäähdytyksessä,
     taajuusmuuttajat, invertterit, konvertterit jne.

  (#3. Periaatteessa myös ilmaukseen vaikuttaa glygolipitoisuus mutta en pidä sitä oikeana
    syynä missään järjestelmissä. Karavaanareitten lämmitysjärjestelmi en ilmausongelmat
    vaikuttavat johtuvan ilmausmenettelyitte n kertakaikkisesta ymmärtämättömyydest ä, näin
    päättelen näkemistäni keskusteluista tällä foorumilla, joten niihin vaikuttaminen
    glykolipitoisuudell a olisi aivan väärä, ja tarpeetonkin, keino.)

@Detsku2000: "mikä olisi se max.glykolin määrä mikä vielä kiertäisi putkissa kovemmillakin pakkasilla?"

- Täsmällinen vastaus olisi 100%. Mutta kun kysymyksestä näkee että kysyjällä on mennyt
  asiassa jotain sekaisin niin koetan vastata johonkin jota arvelen kysyjän oikeasti
  tarkoittaneen.

- 50% on raja jonka ylittämisessä ei ole mitään saavutettavissa, ei pakkaskestävyydessä
  eikä muussakaan suhteessa (siis jäähdytysväliaineen a, kemialliset prosessit on eri juttu)

- Tyypillisesti inhibiittorit on mitoitettu toimimaan 30%:n ja sitä väkevämmillä seoksilla.
  Kemian osaajat voivat hoitaa inhibiittoriasian laimeammillakin seoksilla ja myös välttää
  nesteenvaihtotarpee n rajattoman kauan.

- Miksi sitten käyttää laimeita seoksia? Kaksi syytä joista kumpikaan ei käytännössä koske
  kysyjän aihepiiriä mutta mainittakoon kuriositeetin vuoksi:

  #1.Isoissa järjestelmissä glygoliseoksen hinta.

  #2.Lämmönsiirtokyky, glygoli alentaa seoksen lämmönsiirtokykyä sekä ominaislämmön että
     viskositeetin kautta. Tämä tulee vastaan esimerkiksi puolijohteitten jäähdytyksessä,
     taajuusmuuttajat, invertterit, konvertterit jne.

  (#3. Periaatteessa myös ilmaukseen vaikuttaa glygolipitoisuus mutta en pidä sitä oikeana
    syynä missään järjestelmissä. Karavaanareitten lämmitysjärjestelmi en ilmausongelmat
    vaikuttavat johtuvan ilmausmenettelyitte n kertakaikkisesta ymmärtämättömyydest ä, näin
    päättelen näkemistäni keskusteluista tällä foorumilla, joten niihin vaikuttaminen
    glykolipitoisuudell a olisi aivan väärä, ja tarpeetonkin, keino.)

  Ei tässä ole mennyt mitään/mikään sekaisin. Putkiston halkaisija määrittelee tuon asian aika pitkälle. Esim. vesikiertoiseen patteriverkostoon voi glykolia lisätä max. 10 %,jos siitä seos sakenee niin putken halkaisijaa täytyy kasvattaa. Asuntokulkineessa on kuitenkin halkaisijaltaan pienet putket joten eiköhän tuo seos% päde näissäkin. 40%:n seoksen pakkaskestävyys (jota Alde suosittelee) on n.-25 ja 50%:n seos n.-36 astetta. Viime tammikuussa oli pakkasta -38 astetta

Melkoinen sissi pitää olla jos kulkineessa meinaa asua jos ulkona -35°C.

Sehän on ihan normaali pakkanen talvella.
Truma pyörähtää vaan vähän useammin.

Sehän on ihan normaali pakkanen talvella.
Truma pyörähtää vaan vähän useammin.

Ilma ei jäädy.

"Ei tässä ole mennyt mitään/mikään sekaisin"

- OK, lähdetään tästä.

Mulla on tunne että alkuperäistä kysymystä olisi pitänyt taustoittaa
hieman enemmän.... tai ehkä olen ainut joka ei päässyt kiinni kysymyksen
ideaan.

   Kysyn vaikkapa näin että oletko tullut tilanteeseen jossa
tiedät tai arvelet että lämmitysjärjestelmä si nestekierto on sen tehokkuutta
rajoittava tekijä? Ja jos niin miten tämä ilmenee?

  Kerroit että lämmitin on Alde 3000 mutta onko lämmönjakoputkisto
"tavanomainen"? Esimerkiksi mainitsemasi putkikoot?

Jos jakojärjestelmä on rajoite tehokkuudelle niin voimmeko silti
päätellä että se on ainakin likimain valmistajan tarkoittamassa kunnossa?

Näitä kysymyksiä nousee mieleen kun aihe on ainakin lievästi poikkeuksellinen.
Yleensä esillä ovat pumppuongelmat tai ilma jakoputkistossa ja noiden
kanssa itsekin olen joutunut tekemisiin.

    "Ilma ei jäädy"

- Ilmakaasut jähmettyvät.

"Ei tässä ole mennyt mitään/mikään sekaisin"

- OK, lähdetään tästä.

Mulla on tunne että alkuperäistä kysymystä olisi pitänyt taustoittaa
hieman enemmän.... tai ehkä olen ainut joka ei päässyt kiinni kysymyksen
ideaan.

   Kysyn vaikkapa näin että oletko tullut tilanteeseen jossa
tiedät tai arvelet että lämmitysjärjestelmä si nestekierto on sen tehokkuutta
rajoittava tekijä? Ja jos niin miten tämä ilmenee?

  Kerroit että lämmitin on Alde 3000 mutta onko lämmönjakoputkisto
"tavanomainen"? Esimerkiksi mainitsemasi putkikoot?

Jos jakojärjestelmä on rajoite tehokkuudelle niin voimmeko silti
päätellä että se on ainakin likimain valmistajan tarkoittamassa kunnossa?

Näitä kysymyksiä nousee mieleen kun aihe on ainakin lievästi poikkeuksellinen.
Yleensä esillä ovat pumppuongelmat tai ilma jakoputkistossa ja noiden
kanssa itsekin olen joutunut tekemisiin.

    "Ilma ei jäädy"

- Ilmakaasut jähmettyvät.

Aivan mielenkiinnosta kyselen juurikin tuosta aikaisemmin mainitsemastani patteriverkoston glykoliseoksen väkevyydestä johtuen
"Jos käyttöön otetaan 30-prosenttinen glykoli-vesisekoitus, on nesteen virtaamaa lisättävä oikean lämpövirtaaman saavuttamiseksi:
0,99*4,19/(0,3*1,12*2,4 + 0,7*0,99*4,19) = 1,12
Virtaamaa on siis lisättävä 12 prosentilla, jotta saavutettaisiin sama lämmönluovutus."
Esim.tuosta selviää glykoliseoksen väkevyyden vaikutus.